Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset pitävät hoitajien palkkatoiveita epäreiluina, vertaavat omaan palkkaansa
03.04.2022 |
Todella moni toteaa palkkavertailukeskusteluissa, että on lukenut jotain alaa yliopistossa niin ja niin monta vuotta, eikä oma palkka ole sen parempi kuin sairaanhoitajillakaan. Ja koska hän ei vuosia lukeneena ihmisenä saa enempää palkkaa, ei hoitajienkaan pitäisi.
Miksi ajatellaan niin suoraviivaisesti, että opiskeluvuosien tulisi olla suoraan verrannollinen palkkaan? Väheksymättä tai erittelemättä sen enempää kenenkään koulutuksia tai ammatteja, ihan fakta on että yliopistosta valmistuu kaikenlaista kalevauvan sanoin "huuhaa humanistia" tai muuta ihmeen turhanpäiväistä tutkijaa, joiden panos tälle yhteiskunnalle ja meille veronmaksajille on ihan yhtä tyhjän kanssa. Mutta kukaan ei pärjää ilman hoitajia.
Kysymys siis kuuluukin: miksi yliopistotutkinto olisi yhtään sen arvokkaampi kuin hoitajan tutkinto, kun hoitaja kuitenkin tekee aidosti työtä jolla on tarkoitus. Työtä joka pelastaa henkiä ja turvaa terveyttä.
Monesta on lukemaan ja opiskelemaan, harvasta oikeasti raskaaseen ja vaativaan työhön. Hoitotyön vetovoima on nollissa, hullun hommaa lähteä uuvuttamaan itseään alalle.
Mutta jos palkka olisi parempi, palaisivatko he jotka ovat lähteneet? Ja olisiko uusia nuoria tulokkaita enemmän?
Kommentit (532)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joillekin sen palkankorotuksen soisi, niin lähihoitajille vanhustenhoitoon.
Kyllä, vanhustenhoidon tila on jo monin paikoin katastrofaalinen kun avoimiin työpaikkoihin on hakijoita nolla. Voi olla että hoitajien työ esim. leikkurissa on vaativampaa, mutta työvoimapula ei ole siellä niin paha. Jos nostetaan vaan nostetaan kaikkien hoitajien palkkoja, niin sillä ei kotihoidon ja vanhainkotien tilanne parane kun ei ole edelleenkään mitään kannustimia hakeutua juuri sinne töihin.
Sehän se on että millä mittarilla sitä vaativuutta mitataan ja onko työ itsessään palkitsevaa. Leikkurin hoitajalla tuskin on suurtakaan riskiä tulla pahoinpidellyksi kesken työpäivän tai joutua kuuntelemaan solvauksia tai kokemaan seksuaalista häirintää, vanhustenhoidossa nämä voi olla ihan arkipäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkillä hoitajilla ei mikään sairaala, terveysasema yms. tule voimeen eikä toimi. Onko kukaan ajatellut, kuinka paljon erilaisia ammatillaisia noissa paikoissa työskentelee. Joku on rakentanut tilat, joissa hoitajat työskentelevät. Tiloissa toimii siivoojia, jotka varmistavat sen, ettei taudit leviä ja paikat ovat kunnossa. Välinehuoltajat valmistelevat hoitajien ja lääkärien käyttöön välineet, joita ilman hoitajat eivät työtään pystyisi tekemään. Verikokeita ottavat eri henkilökunta ja sitten on vielä larboratoriohenkilökunta joka tutkii erilaisia näytteitä. Näitäkään ilman ei tultaisi toimeen. Sitten on lääkehuolto, josta huolehtii oma henkilökunta mm. sairaalassa on apteekki. Sitten on hoitoapulaiset, jotka vaihtavat potilaan vaihtuessa lakanat sänkyyn yms. On ihmisiä, jotka huolehtivat vaatehuollosta. Ilman ruokahuoltoa ihmiset kuolisivat nälkään ja siellä sitä asiantuntemusta myös tarvitaan, koska ihmisillä on ties mitä ruokavalioita. ILman lääkäreitä ei tehtäisi vaativia leikkauksia tai annettaisi vaativia lääkityksiä. Vahtimestarit taas pitävät sairaalassa järejstystä. Kaikki ovat erittäin tärkeitä, eikä pelkillä hoitajilla mikään paikka toimisi.
Tässä myös sekoitetaan lähihoitajat ja sairaanhoitajat yhteen ryhmään ”hoitajat” . Täysin eri koulutus ammattikoulu/ ammattikorkeakoulu. Jospa tehyn pj puolustaisi omiaan, eikä puhuisi kokoajan ” hoitajista”
Varmasti puolustaa omiaan, mutta nyt on käsillä hoitajien lakko, mitä Tehy ja Super yhdessä ajavat. Siihen sisältyy Tehyltä sairaanhoitajat, että Superilta lähihoitajat.
1.4.2022 alkavan lakon piirissä on noin 25 000 Tehyn ja SuPerin työsopimussuhteista.
Minusta vuorotyöstä ja ainaisista viikonlopuista yms pitäisi saada enemmän palkkaa. Huonoista työoloista lisäpalkkaa. Ja varsinkin ylitöistä kunnon korvaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertaavathan hoitajat itsekin palkkaansa insinööreihin.
Siksi sama vertailu muuallakin
Ei, vaan insinöörit puhkesivat vinkuun kun hoitajien palkat alkoi lähestyä niiden palkkatasoa.
Monella inssillä on hoitaja vaimona ja ne pelästy ei muija rupee pärjää paremmin inssistä riippumatta eikä siedä enää kyykytystä.
Vierailija kirjoitti:
Ei hoitoala ole mitenkään erityisen raskasta. Toimistotyö tietokoneen ääressä on oikeastaan paljon raskaampaa, jos sitä tekee koko päivän. Kokemusta on molemmista. Auton ajaminen koko työvuoron olisi paljon raskaampaa. Tai raksalla työskentely. Miesvaltaisilla aloilla vain valitetaan vähemmän.
Ei pidä paikkaansa. Itse vaihdoin sairaalasta metallitöihin. Paljon "helpompaa". Mokat voi heittää roskiin, eikä ruumishuoneelle. Molemmat työt on fyysesti raskasta, metallipuolella vaan on paremmat työasennot. Voi kontata tai jopa maata maassa, jos vähentää kuormitusta. Metallilla ei tarvitse ymmärtää kuin sitä hankalaa pikkupomoa. Sairaalassa keskityt koko päivän sosiaaliseen kanssakäymiseen. Eikä edes normaaliin, vaan sinun pitää koko ajan olla kärryillä pienistä nyansseista kuinka kauhuissaan, ikävissään, kipeitä, ulalla yms ihmiset on. Tarkistaa meneekö ohjeet perille yms. Kuunnella, kuunnella, kuunnella. Mettalipävän jälkeen tekee mieli kuunnella. Sairaalapäivän jälkeen et jaksa kuunnella edes kaupan kassan tervehtimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hoitoala ole mitenkään erityisen raskasta. Toimistotyö tietokoneen ääressä on oikeastaan paljon raskaampaa, jos sitä tekee koko päivän. Kokemusta on molemmista. Auton ajaminen koko työvuoron olisi paljon raskaampaa. Tai raksalla työskentely. Miesvaltaisilla aloilla vain valitetaan vähemmän.
Ei pidä paikkaansa. Itse vaihdoin sairaalasta metallitöihin. Paljon "helpompaa". Mokat voi heittää roskiin, eikä ruumishuoneelle. Molemmat työt on fyysesti raskasta, metallipuolella vaan on paremmat työasennot. Voi kontata tai jopa maata maassa, jos vähentää kuormitusta. Metallilla ei tarvitse ymmärtää kuin sitä hankalaa pikkupomoa. Sairaalassa keskityt koko päivän sosiaaliseen kanssakäymiseen. Eikä edes normaaliin, vaan sinun pitää koko ajan olla kärryillä pienistä nyansseista kuinka kauhuissaan, ikävissään, kipeitä, ulalla yms ihmiset on. Tarkistaa meneekö ohjeet perille yms. Kuunnella, kuunnella, kuunnella. Mettalipävän jälkeen tekee mieli kuunnella. Sairaalapäivän jälkeen et jaksa kuunnella edes kaupan kassan tervehtimistä.
Sepä se tekeekin hoitotyöstä erityisen raskasta, kun pitäisi jaksaa kuunnella ja ottaa vastaan toisten ihmisten paha olo eri ilmenemismuodoissaan. Jaksaa tsempata ja tukea, vaikka olisi kuinka kiire ja p*ska olo itsellä. Kuunnella haukkuja asioista joille ei itse mahda mitään. Moneen muuhun asiakastyöhön verrattuna hoitotyö on vielä intensiivisempää. Ei kaikki siihen pysty, ei edes kaikki hoitajat tosiasiassa pysty siihen niin hyvin kuin pitäisi, vaikka ovat sille alalle hakeutuneet. Lisäksi työ on fyysisesti raskasta vuorotyötä. Ei sillä etteikö moni muukin työ olisi raskasta omalla tavallaan. Ja riippuu myös henkilön ominaisuuksista minkä kokee raskaana. Joillekin taas esim tehdastyön yksitoikkoisuus tai etätyön sosiaalisten kontaktien puute on todella kuormittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei hoitoala ole mitenkään erityisen raskasta. Toimistotyö tietokoneen ääressä on oikeastaan paljon raskaampaa, jos sitä tekee koko päivän. Kokemusta on molemmista. Auton ajaminen koko työvuoron olisi paljon raskaampaa. Tai raksalla työskentely. Miesvaltaisilla aloilla vain valitetaan vähemmän.
Jos miesvaltaisten alojen työt on raskaampia ja hoitajien palkat hyviä kuten täällä väitetään, minkä ihmeen takia miehet ei ole sankoin joukoin hakemassa hoitajakoulutuksiin? Työpaikkoja kyllä olis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne opinnot kertovat, millaisiin työtehtäviin ollaan menossa.
Akateemiset työtehtävät ovat yleensä sellaisia, joissa suunnitellaan vastuullisesti, tehdään päätöksiä vastuullisesti, vaaditaan perehtyneisyyttä siihen asiaan mistä ollaan tekemässä suunnitelmia, päätöksiä, laajoissa ympyröissä. Akateeminen, tieteellinen.
Sairaanhoitaja nykyään amk, käytännön työ, rutiiniluonteista työtä, vastuu on sitä, että jos jotain tapahtuu, niin vastuu on jollain muulla yleensä kuin tekijällä ja yleensä se vastuu on sitä että ohittuu sillä että riski pitää potilaankin tiedostaa. Vastuu on olematon siinä mielessä! Yhteiskunnan työntekijä, yhteiskunnassa niin, mitäs tämä yhteiskunnan toimijuus tarjoaa.... alimman mitä tarjottavissa on! Ei siitä mitään tähtitieteellisiä summia pidä maksaa palkkana.
Siksi toisekseen taitaa olla niinkin, että varsinkin nuorilla hoitajilla on se sama kuin muillakin nuorilla, eli ei jakseta odottaa sitä, että palkka vähin erin nousee, pitäisi heti olla valtava rahasumma joka kuukausi käytettävissä. Ja mihin se raha menee? Siellähän ne istuvat viinibaareissa, matkustelevat Itävaltaan ja hankkivat naamaansa kaunistuksia ja niin päin pois.... Haistakoot ... "Olemme sentään korkeakoulutettuja, amk-hoitajia!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hoitoala ole mitenkään erityisen raskasta. Toimistotyö tietokoneen ääressä on oikeastaan paljon raskaampaa, jos sitä tekee koko päivän. Kokemusta on molemmista. Auton ajaminen koko työvuoron olisi paljon raskaampaa. Tai raksalla työskentely. Miesvaltaisilla aloilla vain valitetaan vähemmän.
Ei pidä paikkaansa. Itse vaihdoin sairaalasta metallitöihin. Paljon "helpompaa". Mokat voi heittää roskiin, eikä ruumishuoneelle. Molemmat työt on fyysesti raskasta, metallipuolella vaan on paremmat työasennot. Voi kontata tai jopa maata maassa, jos vähentää kuormitusta. Metallilla ei tarvitse ymmärtää kuin sitä hankalaa pikkupomoa. Sairaalassa keskityt koko päivän sosiaaliseen kanssakäymiseen. Eikä edes normaaliin, vaan sinun pitää koko ajan olla kärryillä pienistä nyansseista kuinka kauhuissaan, ikävissään, kipeitä, ulalla yms ihmiset on. Tarkistaa meneekö ohjeet perille yms. Kuunnella, kuunnella, kuunnella. Mettalipävän jälkeen tekee mieli kuunnella. Sairaalapäivän jälkeen et jaksa kuunnella edes kaupan kassan tervehtimistä.
Sepä se tekeekin hoitotyöstä erityisen raskasta, kun pitäisi jaksaa kuunnella ja ottaa vastaan toisten ihmisten paha olo eri ilmenemismuodoissaan. Jaksaa tsempata ja tukea, vaikka olisi kuinka kiire ja p*ska olo itsellä. Kuunnella haukkuja asioista joille ei itse mahda mitään. Moneen muuhun asiakastyöhön verrattuna hoitotyö on vielä intensiivisempää. Ei kaikki siihen pysty, ei edes kaikki hoitajat tosiasiassa pysty siihen niin hyvin kuin pitäisi, vaikka ovat sille alalle hakeutuneet. Lisäksi työ on fyysisesti raskasta vuorotyötä. Ei sillä etteikö moni muukin työ olisi raskasta omalla tavallaan. Ja riippuu myös henkilön ominaisuuksista minkä kokee raskaana. Joillekin taas esim tehdastyön yksitoikkoisuus tai etätyön sosiaalisten kontaktien puute on todella kuormittavaa.
Mielestäni työn kuormittavuutta lisää myös se, kun ei yksinkertaisesti ole resursseja antaa niin hyvää hoitoa kuin haluaisi. Koitat siinä olla läsnä ja huolehtia yhden tarpeista niin toinen huutaa vieressä, että hän haluaa vessaan tai lasillisen vettä, tai joku omainen tulee tivaamaan, miksi tämä ja tämä asia on hoidettu huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti vanhustenhoidossa työskenteleville hoitajille. Voivat siten saada tulevaisuudessa sinne työkavereitakin.
Ja hoitajatko eivät sitten vertaa omia palkkojaan muiden palkkoihin, eivätkä pidä palkkojaan epäreiluina? Näissä katkerissa väittessä voi vertailuperusteissa olla tarkistamisen varaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinä olet sanomaan mikä on "oikeasti raskasta ja vaativaa työtä"?
Taasko alkaa tämä muiden ihmisten kuin hoitajien työn solvaaminen?
Olen hoitaja ja oikeasti väsyn työn raskaudesta valittajiin työpaikalla. Olen kuunnellut tuota valitusta muutaman vuosikymmenen. Silti jaksan hymyillä asiakkaille ja olen empaattinen. Palkkaa jää käteen n.2200€/kk.
Jos tarvitset terveydellistä apua, haluatko auttajaksi insinöörin vai sairaanhoitajan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkkaakin voi vähän korottaa, mutta eikö se auttaisi enemmän, että olisi enemmän hoitajia? Koulutukseen on kyllä hakijoita, niin koulutetaan enemmän ihmisiä. Ja varmaan se huono johtaminen ja työpaikkakiusaaminen pitäisi myös saada pois?
Taktiikka on että riistoporras laskee tyvuoroja ja tunteja. Kokonaispalkka pysyy ok ja työnmäärä vähenee kun palkataan joka alempiarvoinen ihminen muualta kuin Suomesta tekemään työn halvalla. Se ohmidarvo näkyy palkan määränä. Joku paremmassa arvossa oleva saa enemmän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta vuorotyöstä ja ainaisista viikonlopuista yms pitäisi saada enemmän palkkaa. Huonoista työoloista lisäpalkkaa. Ja varsinkin ylitöistä kunnon korvaus.
Kunnon bonarit niille jotka viitsii tulla vapaalta töihin tuuraamaan tai joutuu jäämään tuplavuoroon kun ei seuraava tekijä ilmestynytkään. Ylitöistä rehellinen kunnon korvaus eikä mitään valitusta siitä ettei saisi tehdä ylitöitä. Näin ne palkankorotukset ohjautuisi sinne, missä hoitajat on kaikkein kovimmilla ja työvoimasta pulaa. Päivätyötä tekijevistä hoitajistahan ei pulaa varsinaisesti olekaan, eli sikäli peruspalkan nosto ei ohjaudu suoraan sinne missä eniten olisi tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähihoitajankaan koulutus mikään lyhyt ole, sillä se kestää 2-3 vuotta. Sairaanhoitajan koulutus kestää 3,5 vuotta. Ei ihan mahdottomasti ole eroa pituudessa.
On siinä koulutuksen pituudessa ihan merkittävä ero, koska sairaanhoitajan on pakko käydä ensin joko lukio tai ammattikoulututkinto. Lähihoitajan ei tarvitse. Lähihoitajatutkinnon voi käydä 2 vuodessa jos on jo aiempi tutkinto, tai sen voi tehdä oppisopimuksella. Eroa koulutuksen pituudessa on siis n. 1,5-3 vuotta.
Kuitenkin melkein kaikkiin ammateihin vaaditaan jo noin 3 vuoden koulutus eli ei ihan kauheasti eroa tuo sairaanhoitajan koulutus pituudeeltaan siitä.
Kirjoitin jo johonkin toiseen ketjuun siitä, miten kaikki on kyse mielikuvista. Se sanontakin kuuluu, että kun kummarrat toiseelle, pyllistät toisaalle.
Hoitajat ovat nyt pissineet ihan itse oman asiansa tällä hyökkäävyydellään. Varmasti useat jollei useimmat ihmiset tässäkin maassa tietävät realiteetit hoitajien työn suhteen ja jopa ymmärtävät perusteet palkankorotusvaatimuksille ja suhtautuivat niihin edes jollain tasolla myötämielisesti. Se miten ja _milloin_ asia tuotiin julkisuuteen, oli tökerösti hoidettu.
Taustalta haisee kilometrien päähän, että väkeä on koitettu rauhoitella jo pidemmän aikaa päättävien tahojen puolelta ja pyydetty jaksamaan koronan ym. kuormittavien tekijöiden kanssa, kunnes ollaan tässä ja nyt. Kunnes on se mahdollisuus pyytää lisää.
Sen sijaan että asioista olisi alettu puhua asiallisesti (ja realistisesti) ja myös kaikki muut toimialat ja sektorit sekä heidän kuormituksensa huomioiden, hoitsut lähtivät barrikadeille paukuttamaan kattiloita ja huutamaan kurkku suorana kuin räksyttävät rakkikoirat, miten minulle kuuluu, minä ansaitsen ja HALUAN. Se miten tämä näyttäytyy ulkopuoliselle ei ole pitkään jatkuneen pattitilanteen kulminoitumisena miltä se alla toimiville ehkäpä tuntuu, vaan ulkopuoliselle tämä näyttäytyy mielipuolinen hunnilauman sekopäisenä säntäilynä ja aggressiivisena huitomisena sinne tänne.
Argumentteja ei ole mietitty kunnolla ja harkiten, vaan se on tasoa minä nyt haluan, tämä ei ole aina kivaa, lomamatkat ois kiva, sun alasi ei kuitenkaan....
Tällä tavalla ei todellakaan saada ihmisiä ajatuksen taakse. Se, kuten moni asia tässä yhteiskunnassa, toimii tietyillä lainalaisuuksilla, kuten diplomatialla, suostuttelulla, promootiolla ja keskustelemalla. Ihan sama kuinka kyllästynyt ja pottuuntunut sitä itse olisi tilanteeseen. Eikä tämä ole enää pelkästään hoitajien asia. Tästä tuli myös minun asiani, koska tämä on muuttamassa ennen pitkää myös minun veroprosenttiani. Siispä minulle ei argumentoinniksi riitä että minä en ole kiva, kun tienaan korkeammin koulutettuna enemmän.
Tätä tilannetta voi miettiä voi miettiä vaikka treffailun näkökulmasta. Sinulla on puolituttu kaveri, jossa saattaisi olla potentiaalia seurusteluun. Jannu / Janneli tulisi treffeille ja luettelisi kaikki asiat mitä toisessa ja kilpailijoissa on vikana, mikä eksissä ja nyksissä aiheuttaa katkeruutta, haukkuisi parisuhteen konseptin ja lopulta ilmoittaisi että ihan sama mitä sinä tuumit, mutta minä ansaitsen ja haluan nämä ja nämä asiat ja sinä kuule nyt ne minulle annat, ihan sama miten, sinulla on muutenkin paremmin asiat. Ja käsi ylös kuka lähtisi seuraaville treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Ainakin lääkäreillä rahalla pystyi korvaamaan päivystystä raskauden. Eivät suostuneet kolmivuorotyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin pelkkä palkan korottaminen auttaa siihe, että alalle palattaisiin. Jos työ on liian raskasta, sitä ei mikään raha pysty korvaamaan. Onko myös niin, että se on loppujen lopuksi aika yksitoikkoista rutiinityötä paljolti, mutta sitä asiaa ei paljon pysty enää parantamaan, koska jokun on työt tehtävä, ja nyt jo on sairaalassa paljon avustavaa henkilökuntaa. Hoitajien pitää lähteä kouluttautumaan lääkäreiksi, jos haluavat lisää sisältöä ja mielenkiintoa työhönsä.
Ainakin lääkäreillä rahalla pystyi korvaamaan päivystystä raskauden. Eivät suostuneet kolmivuorotyöhön.
Ennakoiva tekstinsyöttö... päivystysten...
On siinä koulutuksen pituudessa ihan merkittävä ero, koska sairaanhoitajan on pakko käydä ensin joko lukio tai ammattikoulututkinto. Lähihoitajan ei tarvitse. Lähihoitajatutkinnon voi käydä 2 vuodessa jos on jo aiempi tutkinto, tai sen voi tehdä oppisopimuksella. Eroa koulutuksen pituudessa on siis n. 1,5-3 vuotta.