Ihmiset pitävät hoitajien palkkatoiveita epäreiluina, vertaavat omaan palkkaansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"hoitajilla on hyvä palkka" hoitajat pakotetaan tekemään 3 vuorotyötä ja vuorot ovat usein ihan miten sattuu. Kokonaisia vapaaviikonloppuja on harvoin, kerran kuussa enintään. Koko elämä pyörii univelkojen ja raskaan työn ympärillä. Ei mitenkään voi verrata tavallisen päivätyöläisen palkkaan, ei mitenkään. Eikä päivätyötä riitä

kaikille hoitajille plus sitten se palkka olisi huono. 2600e

Tämä.

Usein hoitajien palkoista puhuttaessa unohtuu tosiaan mainita, että valtaosa heistä tekee 2- tai 3-vuorotyötä. Eli palkka sisältää yö- ja pyhälisiä.

Peruspalkka lähihoitajalla meidän yksikössämme on bruttona 2200 ja sairaanhoitajalla 2600. Nämä palkat ovat vielä aika kaukana suomalaisten mediaanipalkasta (3200 euroa).

Voi sanoa, että lähihoitaja ei yllä suomalaisten mediaanipalkkaan kuin tekemällä pelkästään yötyötä ja sairaanhoitaja taas jatkuvaa 3-vuorotyötä.

Jos pelkkään päivä työhön ma-pe hakeutuu (tai sattuu pääsemään), jää palkka todella kauaksi mediaanipalkasta ja ainakin lähihoitajalla jo niin pieneksi, että koko työssäkäynnin taloudellinen järkevyys alkaa olla siinä ja tässä, jos työmatkat sattuu olemaan yhtään pidempiä:

Esimerkiksi perus bruttopalkka monilla lähihoitajilla on 2100, tuosta kun ottaa verot pois, tulee tilille 1600-1700 nettona. Siitä vielä työmatka kuluja ainakin maaseudulla asuessa pois vähintään 200-400 euroa/kk polttoaineisiin jne.

Käteen jää siis 1200-1500 nettona varsinaisiin elämisen kuluihin. Kun työ vielä on, mitä on, eli varsin raskasta ja "likaista", en todella ihmettele että niin moni päätyy vaihtamaan alaa, niin tein minäkin.

Ps. Nyt toisella alalla kevyessä toimistotyössä, joita voi tehdä halutessaan myös etänä, kuten minä. Bruttopalkka on 3500 ja työmatkoihin ei rahaa enää pala. Hoitoalan töihin en palaisi ikinä, palkka ja työn raskaus eivät kohtaa millään mittarilla. Sote alalla hallinto- asiantuntija porras sen kuin paisuu, mutta hoitaja mitoitus ei.

Harvasta toimistotyöstä saa palkkaa 3.500 euroa kuussa. Toki olen sitä mieltä, että hoitajienkin palkka pitäisi olla se 3.000 euro kuukaudessa, mutta 4.000 euroa on kyllä liikaa. 

Tonni lisää on just se 3500€ ja se on hoitajille ihan ansaittu palkka. Kyllä kirjanpitäkin ta trukkikuski saa parempaa palkkaa vuositasolla, jos työskentelee öisin ja viikonloppuisin.

Olen kirjanpitäjä ja peruspalkka 3200€/kk ja päivätyö. Muutaman satasen bonukset kerran vuodessa. Ja ateria- ja puhelinetu päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"hoitajilla on hyvä palkka" hoitajat pakotetaan tekemään 3 vuorotyötä ja vuorot ovat usein ihan miten sattuu. Kokonaisia vapaaviikonloppuja on harvoin, kerran kuussa enintään. Koko elämä pyörii univelkojen ja raskaan työn ympärillä. Ei mitenkään voi verrata tavallisen päivätyöläisen palkkaan, ei mitenkään. Eikä päivätyötä riitä

kaikille hoitajille plus sitten se palkka olisi huono. 2600e

Tämä.

Usein hoitajien palkoista puhuttaessa unohtuu tosiaan mainita, että valtaosa heistä tekee 2- tai 3-vuorotyötä. Eli palkka sisältää yö- ja pyhälisiä.

Peruspalkka lähihoitajalla meidän yksikössämme on bruttona 2200 ja sairaanhoitajalla 2600. Nämä palkat ovat vielä aika kaukana suomalaisten mediaanipalkasta (3200 euroa).

Voi sanoa, että lähihoitaja ei yllä suomalaisten mediaanipalkkaan kuin tekemällä pelkästään yötyötä ja sairaanhoitaja taas jatkuvaa 3-vuorotyötä.

Jos pelkkään päivä työhön ma-pe hakeutuu (tai sattuu pääsemään), jää palkka todella kauaksi mediaanipalkasta ja ainakin lähihoitajalla jo niin pieneksi, että koko työssäkäynnin taloudellinen järkevyys alkaa olla siinä ja tässä, jos työmatkat sattuu olemaan yhtään pidempiä:

Esimerkiksi perus bruttopalkka monilla lähihoitajilla on 2100, tuosta kun ottaa verot pois, tulee tilille 1600-1700 nettona. Siitä vielä työmatka kuluja ainakin maaseudulla asuessa pois vähintään 200-400 euroa/kk polttoaineisiin jne.

Käteen jää siis 1200-1500 nettona varsinaisiin elämisen kuluihin. Kun työ vielä on, mitä on, eli varsin raskasta ja "likaista", en todella ihmettele että niin moni päätyy vaihtamaan alaa, niin tein minäkin.

Ps. Nyt toisella alalla kevyessä toimistotyössä, joita voi tehdä halutessaan myös etänä, kuten minä. Bruttopalkka on 3500 ja työmatkoihin ei rahaa enää pala. Hoitoalan töihin en palaisi ikinä, palkka ja työn raskaus eivät kohtaa millään mittarilla. Sote alalla hallinto- asiantuntija porras sen kuin paisuu, mutta hoitaja mitoitus ei.

Harvasta toimistotyöstä saa palkkaa 3.500 euroa kuussa. Toki olen sitä mieltä, että hoitajienkin palkka pitäisi olla se 3.000 euro kuukaudessa, mutta 4.000 euroa on kyllä liikaa. 

Omassa tuttavapiirissäni toimistotyöläiset (insinöörejä, it-ammattilaisia jne) tienestit on 3000-6000 euroa/kk ja suurin osa tekee etätöitä kotoa käsin joten edes työmatkat ei tuota kuluja.

Nämä kuuluvat asiantuntijatyön piiriin, eivät toimistotyöhön, vaikka töitä toimistossa tehtäisiinkin. Palkkahaitari on todella laaja tekniikan alalla riippuen työn luonteesta ja vaatimuksista.

korkean elinkustanausten maassa sodan jaloista tulevat myös kauhistelevat hintatasoa, ja siksi myös korkean elinkustannusten maasta mennään esim. bulgariaan lomamatkoille kun elinkustannukset tietyillä seuduilla ovat erittäin alhaiset.

ns. palkkaa tulee peilata vaativuustasoon ja kuormittavuuteen; ei siihen kunka monta johdettavaa kullakin on. toisaalta matalapalkka + korkea koulutus ja monet muut ovat väliinputoajia koska kapitaaliriistäjä haluaa norsunluisessa tornissaa aina enemmän (mutta osaa itse aina vain vähemmän). nyt on sitten luvassa perään lääkärien lakkoja (siinä ryhmässä kutienkin voisi arvioida että useimmilla ostovoima riittää hyvin peruselämiseen)

laaja-alaista koulutusta kun käytetään johonkin kapitaaliriistäjän tarpeisiin kapeana työkaluosaamisena kertoo että osaamista hukataan surutta ja näin kehittyvät maat menevät taantuvien kehittyneen maan ohi kun kapitaaliriistäjän ahneus sanelee politiikan. toisaalta kun luodaan sortuva himmeli halvan koulutetun resursin alikäytöstä ja alipalkkauksesta, huoltoalijäämä kasvaa mytös siksi ettei haluta edes maksaa muihin nähden kilpailukykyistä palkkiota siitä että käyttää päivää khti niin ja niin onta tuntia kapitaairiistäjän lieassa ja palautuminen siihen päälle. se ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Lehdessä oli kuva tästä lakkolaisjoukosta ja suurinosa oli ulkoiselta olemukseltaan sen näköinen että ainakin ruokaa on ollut vara ostaa yli kulutuksen...

Puhumattakaan tehyn puheenjohtajasta jonka ei ole tarvinnut varmasti näkkileipä- ja puurodieeteistä kärsiä palkkansa pienuuden takia.

Muut eivät saa vertailla omia palkkoja hoitajiin, mutta hoitajat saavat verrata esim. insinööreihin? Reilu logiikka, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Miksi yliopistoon tarvitaan pääsykokeet? Eikö sinne voi kuka vain kävellä sisään sitten?

Miksi pitää nähdä vaivaa ja lukea suuri määrä kirjoja, kun lähäri pääsee tutkintoonsa vain  ilmoittautumalla ja tehden ehkä jonkun yksinkertaisen tehtävän-.

Kyse ei ole niinkään opiskeluvuosien määrästä yksistään vaan siitä, että toiseen tutkintoon pääsee helposti alemmin arvosanoin ja käymättä edes lukiota ja toiseen vaaditaan lukio ja yliopisto ja sitten kun ollaan töissä, niin palkat pitäisi olla samalla viivalla.

Eikö tässä ole jotain hullua?

Ja ylipistosta valmistuu myös lakimiehiä ja muitankin  valtio-oppineita eikä heidänkään palkka aina kaksinen ole. Miksi siis palkat pitäis asettaa samalle viivalle, kun koulutukseen haku on niin erilaista?

Aikoinaan ne jotka eivät jaksaneet nähdä vaivaa opinnoissa, menivät lähäreiksi yläasteelta. Kyllä väitän, ettenkö tuntisi katkeruutta, jos heidän palkat nostetaan samalle viivalle, kuin minun yliopiston käyneenä.

Sitten vain totean, että siinä meni hukkaan ne  6 vuotta, millä kuvittelin saavani hyvän työn.

Työstä kuuluu maksaa sen raskauden ja yhteiskunnallisen merkittävyyden mukaan, ei sen mukaan mikä tutkinto sinulla sattuu olemaan takataskussa.

Esimerkiksi lääkäreiden palkat ei kaikissa maissa ole samalla tavoin jalustalle nostettuja kuin meillä Suomessa.

On totta, että lähihoitajan koulutus ei itsessään ole erityisen vaativa, mutta käytännön työ taas on sitä mitä suurimmissa määrin. Se on lähes poikkeuksetta niin henkisesti kuin fyysisesti erittäin kuormittavaa vuorotyötä, vai miksi luulet, ettei alalle jäädä tai siellä jakseta?. Joissain yksiköissä lähihoitajan työtehtäviin saattaa myös kuulua varsin laajalla skaalalla muitakin työtehtäviä pelkän hoitotyön lisäksi, kuten laskutuksesta huolehtimista, työvuorojen laadintaa, tilausten tekoa, palo-ja pelastussuunnitelmien tekoa, yksikön toiminnan kehittämistä yms.

Hoitajien työ on yhteiskunnallisesti erityisen merkittävää, monen maisterin tekemä työ taas ei, vaikka toki monien myös on.

Tutkinto itsessään ei vielä kerro mitään kompetenssistasi pärjätä jossakin tietyn ammattialan työtehtävässä työelämässä, vaikka se toki voi antaa sitä varten hyviä valmiuksia, tai sitten ei javoi toki kertoa ahkeruudestasi/kunnianhimostasi kouluttautumisen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkillä hoitajilla ei mikään sairaala, terveysasema yms. tule voimeen eikä toimi. Onko kukaan ajatellut, kuinka paljon erilaisia ammatillaisia noissa paikoissa työskentelee. Joku on rakentanut tilat, joissa hoitajat työskentelevät. Tiloissa toimii siivoojia, jotka varmistavat sen, ettei taudit leviä ja paikat ovat kunnossa. Välinehuoltajat valmistelevat hoitajien ja lääkärien käyttöön välineet, joita ilman hoitajat eivät työtään pystyisi tekemään.  Verikokeita ottavat eri henkilökunta ja sitten on vielä larboratoriohenkilökunta joka tutkii erilaisia näytteitä. Näitäkään ilman ei tultaisi toimeen. Sitten on lääkehuolto, josta huolehtii oma henkilökunta mm. sairaalassa on apteekki. Sitten on hoitoapulaiset, jotka vaihtavat potilaan vaihtuessa lakanat sänkyyn yms. On ihmisiä, jotka huolehtivat vaatehuollosta. Ilman ruokahuoltoa ihmiset kuolisivat nälkään ja siellä sitä asiantuntemusta myös tarvitaan, koska ihmisillä on ties mitä ruokavalioita.  ILman lääkäreitä ei tehtäisi vaativia leikkauksia tai annettaisi vaativia lääkityksiä. Vahtimestarit taas pitävät sairaalassa järejstystä. Kaikki ovat erittäin tärkeitä, eikä pelkillä hoitajilla mikään paikka toimisi. 

Tässä myös sekoitetaan lähihoitajat ja sairaanhoitajat yhteen ryhmään ”hoitajat” . Täysin eri koulutus ammattikoulu/ ammattikorkeakoulu. Jospa tehyn pj puolustaisi omiaan, eikä puhuisi kokoajan ” hoitajista”

Kyllä tiedetään tuo koulutus, mutta kun molemmat toimivat hoitajina. Vanhustenhuoltolaitoksissa yleensä on paljon töissä lähihoitajia. Työt menevät käsittääkseni kyllä hiukan limittäin.  

Ja koko sairaanhoitajien palkannostovaade perustuu siihen, että insinöörien ja lääkäreiden palkka on x.

Varhaiskasvatuksen avustaja saa vain 1900, vaikka vaadittaisiin diabetes tms, erityishoitotaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Ja koko sairaanhoitajien palkannostovaade perustuu siihen, että insinöörien ja lääkäreiden palkka on x.

Joillekin ei riitä se insinöörin palkka, sillä tiedän ihmisiä, jotka ovat hakeutuneet insinöörien töistä sairaanhoitajan koulutukseen, koska eivät ole tykänneet insinöörien töistä.

Miksi täällä verrataan dippainssiin? Sairaanhoitajan työ on kaikin puolin täysin epäverrattavissa kyseiseen koulutukseen.

 Miksi jotkut pitävät sairaanhoitajan työtä ja ammatti jotenkin niin hienona? Tiedän yhden vanhemma rouvan, jonka 2 tytärtä on sairaanhoitajia. Hän muistaa aina muistuttaa, että hänen 2 tytärtään on sairaanhoitajia. Pitäisikö minun aina kehua hänet ja tyttäret maasta taivaaseen vai mitä?

Jos nyt mietitään sairaalamailmaa ja siellä olevia ammatteja, joiden koulutustaso on AMK tai yliopisto. Sairaanhoitajilla taitaa peruspalkka olla huonoin. Esimerkiksi paljon on erilaisia projektityöntekijöitä ja HR-työntekijöitä, insinöörejä, johdon assistentteja, joilla koulutus AMK-tasoa ja peruspalkka alkaa kolmosella päivätyöstä.

Paljonko olisit valmis maksamaan kuukaudessa enemmän veroja, jotta hoitajien palkankorotusvaatimus toteutuu?

Sairaanhoitajan ammattia voisi verrata muihin samantyylisiin ammatteihin, eikös niin? Ei ole mitään järkeä verrata insinööreihin, kun kyseessä on täysin erilainen työ, jossa palkankin maksaa usein yritys. Siinä ei ole mitään järkeä. Verrataan sairaanhoitajan työtä mieluummin palomiehiin, ensihoitajiin, lääkäreihin, hätäkeskuspäivystäjiin, lastenhoitajiin, sosiaalityöntekijöihin ja poliiseihin jne, joilla samansuuntainen työ ja koulutus. Kiitos.

Ei lähihoitajankaan koulutus mikään lyhyt ole, sillä se kestää 2-3 vuotta.  Sairaanhoitajan koulutus kestää 3,5 vuotta. Ei ihan mahdottomasti ole eroa pituudessa.

Mielestäni laitoshuoltajien palkkaa pitäisi korottaa terveydenhoidossa. He tekevät raskasta ja epämiellyttävää, kiireistä työtä työtä, siivoavat eritteet ja valmistelevat tilat, desinfioivat välineet. Heillä on pieni palkka, satasia alle 2000 brutto.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni laitoshuoltajien palkkaa pitäisi korottaa terveydenhoidossa. He tekevät raskasta ja epämiellyttävää, kiireistä työtä työtä, siivoavat eritteet ja valmistelevat tilat, desinfioivat välineet. Heillä on pieni palkka, satasia alle 2000 brutto.

Niinpä, miten he yleensä pystyvät tulemaan toimeen kun kaikki maksaa. 

Ei hoitoala ole mitenkään erityisen raskasta. Toimistotyö tietokoneen ääressä on oikeastaan paljon raskaampaa, jos sitä tekee koko päivän. Kokemusta on molemmista. Auton ajaminen koko työvuoron olisi paljon raskaampaa. Tai raksalla työskentely. Miesvaltaisilla aloilla vain valitetaan vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

 Miksi jotkut pitävät sairaanhoitajan työtä ja ammatti jotenkin niin hienona? Tiedän yhden vanhemma rouvan, jonka 2 tytärtä on sairaanhoitajia. Hän muistaa aina muistuttaa, että hänen 2 tytärtään on sairaanhoitajia. Pitäisikö minun aina kehua hänet ja tyttäret maasta taivaaseen vai mitä?

Vanhaan aikaan sairaanhoitajan ammatti olikin naiselle tosi hieno. Myös oma 82-vuotias isäni pitää sairaanhoitajia jotenkin ns. "parempana väkenä" samaan tapaan kuin nykyään voi tehdä johonkin vaikutuksen kertomalla olevansa kirurgi.