Naiset eivät osaa heittäytyä ja riehua lasten kanssa

Joo en osaakkaan. Mitäs sitten. Ei ole luontaista kaikille. Mä taas leivon ja pelailen ja askartelen lasteni kanssa. Käydään puistossa jne. Ei aina tarvii riehua että on kivaa. Vitsit ku sulla on kapee ajatusmaailma. En mä silti väitä ettei kukaan mies osais lasten kanssa askarrella vaikka meillä niin oiskin.

Ei ole mun vanhemmat mun tai sisarusten kanssa riehuneet, enkä sitä kaivannutkaan, Koska en riehunut lapsena, joten en riehu aikuisenakaan. Jostain syystä parikymppinen tyttäreni riehuu 6v. pikkuveljien kanssa. Mies pössöttää myös poikien kanssa, ja minä pelkään että kohta tulee kipeetä ja kovaa. Meillä pojat kyllä osaa riehua ihan ilman munki apua, samoin muutenkin leikkiä, ei siihen aikuista tarvita.

Kyllä mä osaan riehua, mutta riepottelun jätän suosiolla miehelle. Tällä hennolla varrellani ei kauheasti lapsia viskellä ilmaan :D

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:05"]

Ovatko naiset oikeasti vakavamielisempi sukupuoli? Väitetäänhän usein myös, ettei naisilla ole vastaavaa huumorintajua kuin miehillä, eivätkä tunnista ironiaa ja sarkasmia yhtä hyvin kuin miehet. Miesporukoissa kerrotaan jatkuvasti vitsejä ja lyödään leikkiä, mutta ei naisten porukoissa samoin. Sekalaisissa illallis- ja muissa seurueissa vitsejä ja kaskuja kertovat lähinnä miehet.

Miehet taitavat aika usein kysyä vaimoiltaan "pitääkö kaiken olla niin totista?". Tässä taitaa olla sukupuolten välinen ristiriita?

[/quote]

Kuinka usein mies joutuukaan ihmettelemään vaimolleen, että etkö nyt leikkiä ymmärrä, kun käytännön pila tai muu lapsekkuus, jolle äijäin kesken olisi hyvässä hengessä naurettu, saa vaimolta haudanvakavan vastaanoton tai raivokohtauksen. Miesparka oli vilpittömästi halunnut hauskuuttaa.

Kyllä mä osaan. Mut mä oonkin vaan täti ja 20-vuotias, eli mun ei edes tarvi olla se varsinainen auktoriteettihahmo ja vakava aikuinen vaan voin riekkua rauhassa. Talvella siskontyttöjen suurin huvitus on, kun täti pyörittää ilmassa kainaloista ja heittää lumihankeen.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:04"]

Onhan se varmaan hauska riehua lasten kanssa, antaa kiipeillä puihin ja könytä jossain halkopinossa. Sitten, kun se lapsi kompastuu ja saa housunpolven puhki ja polveen haavan, lapsen voikin palauttaa äidin luokse paikattavaksi ja lohdutettavaksi. Ei se mies niitä housun polviakaan paikkaa.[/quote]

Voi miettiä sitäkin, että kumpaa ne lapset lopulta arvostavat enemmän, sitäkö että saa joka päivä remuta ja pitää hauskaa miesten kanssa ja kerran kuussa ehkä tulee joku naarmu? Vaiko sitä, että naisten kanssa ollaan koko ajan pumpulissa konttauskypärä päässä ja koskaan ei tule mitään vammoja, mutta on tosi tylsää?

Mä en tykkää riehumisesta. Leikin kyllä mieluusti tuntikausia esim. legoilla, toivon ettei tytär sitten aikuisena halua heti ottaa mukaansa kun muuttaa kotoa.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 21:34"]

Sen kun vaan nököttävät tylsinä ja katsovat vierestä, kun lapset leikkivät keskenään. Sitten taas kun tulee joku mies paikalle niin se alkaa hassutella ja juoksuttaa/riepotella niitä lapsia ja lapset kiljuvat riemusta.

[/quote]

Älä jaksa. Monelle miehelle se lasten kanssa oleminen tuntuu nykyisin olevan pelkkää pakkopullaa, jota paetaan älypuhelimen kanssa näpräilyyn. Yleensä ne on aina vain äitejä, jotka heittäytyvät, pelleilevät ja riehuvat lasten kanssa ja lähtevät mukaan kaikkiin yhteisiinkin hulluttelutapahtumiin.

t. puistotoiminnan ohjaaja

Riippuu ihan väsymyksen asteesta mitä jaksan lasten kanssa tehdä.

Ei tuo ole sukupuolikysymys vaan luonnekysymys.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:05"]Ovatko naiset oikeasti vakavamielisempi sukupuoli? Väitetäänhän usein myös, ettei naisilla ole vastaavaa huumorintajua kuin miehillä, eivätkä tunnista ironiaa ja sarkasmia yhtä hyvin kuin miehet. Miesporukoissa kerrotaan jatkuvasti vitsejä ja lyödään leikkiä, mutta ei naisten porukoissa samoin. Sekalaisissa illallis- ja muissa seurueissa vitsejä ja kaskuja kertovat lähinnä miehet. Miehet taitavat aika usein kysyä vaimoiltaan "pitääkö kaiken olla niin totista?". Tässä taitaa olla sukupuolten välinen ristiriita? [/quote] Naisilla on tarve esittää ottavansa asiat vakavasti ja olevansa "tiedostavia", ja tätä he tuovat ilmi esim. nalkuttamalla täysin joutavista asioista ja keksimällä ongelmia ja riitoja. Sitten taas asioita, jotka oikeasti pitäisi ottaa vakavasti, kuten pakolaisinvaasio, he eivät tajua vaikka hieroisi vasten kasvoja. Jo siitä huomaa, että "tiedostavuus" on pelkkää tärkeilyä. Mies taas osaa laskea leikkiä seesteisenä aikana ja turvata perheensä vaikeina aikoina.

[/quote]

Aika tyylipuhdasta sovinismia, tuosta ei oikein enää voi laittaa pahemmaksi...olihan siihen saatu ripaus rasimiakin ujutettua mukaan :D

Olen pelannut ja lukenut paljon lasten kanssa, en riehunut. Osaavat heittäytymisen ja riehumisen ihan ittekin ja kavereiden kanssa tarpeeksi paljon, usein ja hyvin.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:23"]

Riippuu ihan väsymyksen asteesta mitä jaksan lasten kanssa tehdä.

Ei tuo ole sukupuolikysymys vaan luonnekysymys.

[/quote]

Sukupuolten keskimääräiset luonteet eroavat hyvin merkittävästi. Siksi useammista isistä on menemään tunteella mukaan lasten leikkeihin kuin äideistä.

Osa naisista riehuu ja heittäytyy, osa ei. Osa miehistä riehuu ja heittäytyy, osa ei. Mistä se kertoo? Siitä, että tämäkään ei ole sukupuolen perusteella yleistettävissä oleva asia, vaan täysin luonnekysymys. 

Oma äitini on aina ollut kova pelleilemään, taiteilijaluonne, jonka kanssa on ollut hauskimmat jutut. Isäni on sisäänpäinkääntynyt insinööri, ei arvosta minkäänlaista heittäytymistä, vaan on sitä mieltä että elämä on totista työntekoa. Isän luona viikonloppuisin ei paljon hymyilyttänyt.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:23"]

Riippuu ihan väsymyksen asteesta mitä jaksan lasten kanssa tehdä.

Ei tuo ole sukupuolikysymys vaan luonnekysymys.

[/quote]

Sukupuolten keskimääräiset luonteet eroavat hyvin merkittävästi. Siksi useammista isistä on menemään tunteella mukaan lasten leikkeihin kuin äideistä.

[/quote]

Luonne-erot ovat sukupuolesta riippumattomia ja sukupuolten sisällä on todella paljon variaatioita maskuliinisten ja feminiinisten piirteiden suhteen. Osa miehistä on feminiinisempiä kuin osa naisista ja päinvastoin. 

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:05"]Ovatko naiset oikeasti vakavamielisempi sukupuoli? Väitetäänhän usein myös, ettei naisilla ole vastaavaa huumorintajua kuin miehillä, eivätkä tunnista ironiaa ja sarkasmia yhtä hyvin kuin miehet. Miesporukoissa kerrotaan jatkuvasti vitsejä ja lyödään leikkiä, mutta ei naisten porukoissa samoin. Sekalaisissa illallis- ja muissa seurueissa vitsejä ja kaskuja kertovat lähinnä miehet. Miehet taitavat aika usein kysyä vaimoiltaan "pitääkö kaiken olla niin totista?". Tässä taitaa olla sukupuolten välinen ristiriita? [/quote] Naisilla on tarve esittää ottavansa asiat vakavasti ja olevansa "tiedostavia", ja tätä he tuovat ilmi esim. nalkuttamalla täysin joutavista asioista ja keksimällä ongelmia ja riitoja. Sitten taas asioita, jotka oikeasti pitäisi ottaa vakavasti, kuten pakolaisinvaasio, he eivät tajua vaikka hieroisi vasten kasvoja. Jo siitä huomaa, että "tiedostavuus" on pelkkää tärkeilyä. Mies taas osaa laskea leikkiä seesteisenä aikana ja turvata perheensä vaikeina aikoina.

[/quote]

Leikkiä lasettelevissa miehissäkin on poikkeus, nimittäin yliopistossa pesivä yli-ihminen, jonka huumorintaju on korvautunut katkeruudella naisia kohtaan.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:25"][quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:05"]Ovatko naiset oikeasti vakavamielisempi sukupuoli? Väitetäänhän usein myös, ettei naisilla ole vastaavaa huumorintajua kuin miehillä, eivätkä tunnista ironiaa ja sarkasmia yhtä hyvin kuin miehet. Miesporukoissa kerrotaan jatkuvasti vitsejä ja lyödään leikkiä, mutta ei naisten porukoissa samoin. Sekalaisissa illallis- ja muissa seurueissa vitsejä ja kaskuja kertovat lähinnä miehet. Miehet taitavat aika usein kysyä vaimoiltaan "pitääkö kaiken olla niin totista?". Tässä taitaa olla sukupuolten välinen ristiriita? [/quote] Naisilla on tarve esittää ottavansa asiat vakavasti ja olevansa "tiedostavia", ja tätä he tuovat ilmi esim. nalkuttamalla täysin joutavista asioista ja keksimällä ongelmia ja riitoja. Sitten taas asioita, jotka oikeasti pitäisi ottaa vakavasti, kuten pakolaisinvaasio, he eivät tajua vaikka hieroisi vasten kasvoja. Jo siitä huomaa, että "tiedostavuus" on pelkkää tärkeilyä. Mies taas osaa laskea leikkiä seesteisenä aikana ja turvata perheensä vaikeina aikoina.

[/quote]

Aika tyylipuhdasta sovinismia, tuosta ei oikein enää voi laittaa pahemmaksi...olihan siihen saatu ripaus rasimiakin ujutettua mukaan :D
[/quote]

Kiitos. Kovasti piti yrittää.

Onneksi on suomalaisia ei-ollenkaan-jäyheitä miehiä leikkimässä lasten kanssa samalla hersyvästi nauraen.

Mun kokemuksen mukaan naiset ja miehet on tässä ihan yksilöllisiä ja kokemukset alkaa omasta päiväkoti-iästä  (nyk. olen 26-vuotias). Mulla oli sairaan hauska lto päiväkodissa ja samoin eka-tokaluokkien ope, molemmat olivat naisia. 3-4 lk oli opena ankara miesope, jota kaikki lähinnä pelkäsivät. 5-6 lk oli hauska naisopettaja, jolla oli joskus tapana tulla kouluun pukeutuneena joksikin sarjakuvahahmoksi. Yläasteella oli vaihtelevasti hauskoja ja tosikoita aineopettajia, miehissä ja naisissa. Isäni ja äitini ovat molemmat aika asiallisia, eikä isä leikkinyt tai pelleillyt meidän kanssa enempää kuin äitikään. 

Eka poikaystäväni piti kaikenlaista lapsekasta heittäytymistä vain idioottimaisena, mutta toinen poikaystäväni rakasti hulluttelua. Mä puolestaan pelleilen veljeni lasten kanssa ihan täysillä, veljeni puolestaan viettää enemmän aikaa netissä kuin lasten kanssa. Vaimonsa kanssa he on hauskuuden suhteen aika tasoissa, kuten vanhempanikin ovat.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:31"]

Luonne-erot ovat sukupuolesta riippumattomia[/quote]

Keskimääräiset luonne-erot eivät todellakaan ole sukupuolesta riippumattomia. Miesten ja naisten luonteenpiirteet poikkeavat keskimäärin hyvin merkittävästi.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:20"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:04"]

Onhan se varmaan hauska riehua lasten kanssa, antaa kiipeillä puihin ja könytä jossain halkopinossa. Sitten, kun se lapsi kompastuu ja saa housunpolven puhki ja polveen haavan, lapsen voikin palauttaa äidin luokse paikattavaksi ja lohdutettavaksi. Ei se mies niitä housun polviakaan paikkaa.[/quote]

Voi miettiä sitäkin, että kumpaa ne lapset lopulta arvostavat enemmän, sitäkö että saa joka päivä remuta ja pitää hauskaa miesten kanssa ja kerran kuussa ehkä tulee joku naarmu? Vaiko sitä, että naisten kanssa ollaan koko ajan pumpulissa konttauskypärä päässä ja koskaan ei tule mitään vammoja, mutta on tosi tylsää?

[/quote]

Ilman muuta lapsilla on riehuessa hauskempaa, enhän minä sitä kiellä. Mutta se riehuttaja voi myös hoitaa lapsen naarmut ja haavat. Kaverin ex-mies päästi lapset kiipeilemään rakennuksella lautakasaan ja yksi lapsista astui isoon naulaan. Arvaas, kumpi hoiti lapsen jalkaa viikon ajan, äiti vai isä?