Mikä vaivaa ihmistä joka ihastuu ja jopa rakastuu varattuun henkilöön? Kuvittelee yhteistä tulevaisuutta ym.

Vierailija kirjoitti:

Miten estät ihastumisen tai rakastumisen? Miten säätelet ja ohjailet tunteita?

Tunteet tulevat kun haluavat, ei niitä pistetä päälle ja sammuteta jostain katkaisimesta.

Eri asia sitten mitä teet näitten tunteitten suhteen. Pidätkö ne itselläsi ja elät parhaasi mukaan niiden kanssa yrittäen unohtaa vai annatko tunteen viedä.

Miten säätelet vihaa, surua, kaipausta, iloa.... missä sinulla on se kytkin jolla käynnistät ne ja lyöt pois päältä?

Ei minulla ole mitään noista tunteista. Vain omistamishalu ja sitä en kykene kääntämään pois päältä.

Ap

Valehtelu on p:stä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä ihastua. Ihastuksen saaminen vaan en ole kovin todennäköistä.

Eikö?!? Ihastuin, sain ja pidin kuolemaan saakka.

Onneksi toi ei kuulosta yhtään karmivalta...

Jotkut on niin sairaita ja väärin kasvatettuja että saavat nautintoa kun vievät toisen omaa. Ovat varkaita.

Minun miehelläni on tällainen stalkkeri...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä ihastua. Ihastuksen saaminen vaan en ole kovin todennäköistä.

Eikö?!? Ihastuin, sain ja pidin kuolemaan saakka.

Kohtalotoveri. 43 v sain pitää hänet rinnallani.

Yritä nyt varattua taas vai eikö faksi enää käy?

Vierailija kirjoitti:

Jotkut on niin sairaita ja väärin kasvatettuja että saavat nautintoa kun vievät toisen omaa. Ovat varkaita.

Tämä. Minun miehelläni ei ole mitään omaa tahtoa. Se tekee ja tuntee just niin kuin minä haluan. Ja sitä ei kyllä toiset varasta. Nih.

Kyllä täytyy pystyä kunnioittamaan muita ihmisiä ja hoitaa asiansa oikein. Ei piilossa. Tärkeintä on rehellisyys, kävi miten kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä ihastua. Ihastuksen saaminen vaan en ole kovin todennäköistä.

Eikö?!? Ihastuin, sain ja pidin kuolemaan saakka.

Kohtalotoveri. 43 v sain pitää hänet rinnallani.

Yritä nyt varattua taas vai eikö faksi enää käy?

Nykyinen oli vapaa. Onko sekin jotenkin sinulta pois?

Vierailija kirjoitti:

Varattuihin ei kosketa. Jos näet sormuksen, unohdat tyypin jos olet älykäs, mutta näitä itteensä tyrkyttäviä emakkoja oon nähny ihan liikaa!

Kaikilla varatuilla ei ole sormusta. Sitä ei tarvitse naimisiinmenonkaan takia hankkia.

Kaivostyö on maailman vaarallisin ammatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut on niin sairaita ja väärin kasvatettuja että saavat nautintoa kun vievät toisen omaa. Ovat varkaita.

Tämä. Minun miehelläni ei ole mitään omaa tahtoa. Se tekee ja tuntee just niin kuin minä haluan. Ja sitä ei kyllä toiset varasta. Nih.

Tämän keskustelun otsikko ja näkökanta on ’Mikä vaivaa ihmistä, joka ihastuu ja rakastuu varattuun henkilöön’

Voisipa päättää kehen ihastuu. Itse päättömän ihastunut töissä erääseen naiseen. En tiedä oikein mitään hänestä, saattaa olla varattu en tiedä. Nyt vain odottelen että ihastus katoaa, koska ei voi tulla toimimaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään. Kyky tunnistaa hyvä tyyppi ja sopiva persoona. Ei sellaisia niin liukuhihnalla vastaan kävele, huonoa tuuria jos sitten onkin varattu. Jos ei ala yrittää viedä tilannetta eteenpäin, niin asiassa ei liene ongelmaa muille kuin ihastuneelle, jota varmaankin pännii menetetty mahdollisuus.

Totta,jos pystyn luottamaan omaan puolisooni,ihan sama vaikka kuinka moni on ihastunut häneen...en voi puolisoani myöskään omistaa,jos hän päättäisi erota ja lähteä jonkun matkaan,niin sitten lähtisi...ei häntä voi kettingillä kahlita....ihmisiä näkee töissä,kaupassa,missä vain ja ihastumisen mahdollisuus on aina olemassa....

Vierailija kirjoitti:

Jotkut on niin sairaita ja väärin kasvatettuja että saavat nautintoa kun vievät toisen omaa. Ovat varkaita.

Ei ketään voi omistaa kuin esinettä. Suhteessa ollaan omasta tahdosta.

No mun tapauksessa mies ei kertonut, että on varattu. Tilaisuuksia oli paljon. Antoi mun tehdä itsestäni pellen, ja oikein ruokki haaveita, puhumalla yhteisestä tulevaisuudesta. Nyt leikin etten välitä ollenkaan, vaikka sattuu. Pakko yrittää tulla toimeen, kun ollaan samassa työpaikassa. Syksyllä irtisanoudun, mutta sitä en kerro etukäteen kenellekään.

Kun ihastuin mieheeni vaivasi kipeät hartiat, mutta siinä vaiheessa kun rakastuin ei vaivannut mikään.

Vierailija kirjoitti:

Taas on jollain mammalla hätä: ethän vie minun, minun, MINUN omaa mussukkaa, please

Vanhemmiten ehkä oppii,että ketään ei voi omistaa vaikka oltais parisuhteissa....jotkut ihmiset on vaan niin itsekkäitä,että ne omistaa sen oman puolison....ettei sillä monesti ole omaa tahtoakaan :D

Jos ei vapaata saa niin pitää olla ilman. Sen verran pitää kunnioittaa toisten suhteita, ettei niihin mene sähläämään.

Ihastuin varattuun työkaveriini, joka oli unelmieni mies, sellainen jota en tosielämässä luullut olevan olemassakaan. Miehellä oli onneton avioliitto ja hän otti avioeron kun olimme vielä vain kaveritasolla.

Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen me työpaikan kaksi sinkkua sitten lähdimme yhdessä iltaa viettämään ja siitä lähtien olemme olleet erottamattomat, naimisissa jo yli 20 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

No mun tapauksessa mies ei kertonut, että on varattu. Tilaisuuksia oli paljon. Antoi mun tehdä itsestäni pellen, ja oikein ruokki haaveita, puhumalla yhteisestä tulevaisuudesta. Nyt leikin etten välitä ollenkaan, vaikka sattuu. Pakko yrittää tulla toimeen, kun ollaan samassa työpaikassa. Syksyllä irtisanoudun, mutta sitä en kerro etukäteen kenellekään.

Mulla sama, mutta naisen tekemänä.

Olen idiootti, kuvittelin liikoja todella varmoista merkeistä. Tunteitani hänelle kertoessa vasta sain selville hänen olevan varattu.