Voisiko joku mies selittää, miksi (jotkut) miehet haluaa lapsia mutta eivät sitten hoidakaan niitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku nainen selittää miksi ette tee lapsia yksin, kun elämä miesten kanssa on täyttä paskaa?

Itse en ole koskaan niin paljon lapsia halunnut. Olisin hyvin voinut elää ilmankin. Mies käyttäytyi ensimmäiset yhteiset vuodet niin huomaavaisesti ja muutenkin mallikelpoisesti, että en arvannut, millaista paskaa se lopulta tulisi olemaan. No, nyt olen viisaampi :)

Voi reppanaa, sä oot ilmeisesti kovin helppo ja typerä. No, niin ne naiset on, ei voi mitään.

Kyllä, lähtökohtaisesti nojaudun Suomen sopimusoikeuden persperiaatteeseen "Pacta sunt servanda" eli "sopimukset on pidettävä" ja muutenkin haluaisin uskoa siihen, että läheisille ihmisille pyritään puhumaan totta. Itse pyrin elämään sen mukaan, mutta kyllä minäkin olen jo oppinut, että kaikki eivät ajattele samoin. Kiitos empatiastasi! 

Oi, oikein sopimusoikeutta.

Onko sinulla näyttöä sopimuksesta, vai onko se suullinen, ja siten varsin tulkinnanvarainen? Ettet vain tulkitsisi omiasi?

Sopimusoikeutta tai ihan vaan hyviä käytöstapoja. Monella meistä on moraali, jonka mukaan pyritään pitämään se, mitä luvataan. Suullisten sopimusten heikkous on näytön puute. Kyllähän täällä yksi kirjoittaja kehotti videoimaan keskustelun lasten hankinnasta ja siihen liittyvistä vastuista, mutta onhan se oman perheen kesken jo aika HC-keino. Omalla kohdalla löytyisi kyllä todistajiakin miehen lupauksille, mutta mieluummin läksin lasten kanssa omille teilleni, kuin jäin kaivelemaan vanhoja valheita. Syylliseksi toteaminen kun ei yksinään vielä takaa sitä, että asioihin tulisi muutos.

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

Vierailija kirjoitti:

Useamman lapsen isänä väitän että vika on äidissä.

Lasta kun tehdään, silloin ollaan mielinkielin ja otetaan siementä sisään ravintolan vessassa, anoppilassa, autossa, uimahallissa jnejne.

Lapsen saatuaan äidistä tulee hermonsa menettänyt piiloaggressiivinen vttuilija. Tyytymätön kaikkeen, erityisesti muiden panokseen.

Synnytyksien jälkeen olen jatkuvasti saanut kuulla olevani huono, väärässä, sitäsuntätä. En osaa laittaa sukkia jalkaan ja vedenkin keitän väärin.

Tämän kahden vuoden aikana olen saanut enemmän haukkuja kuin koko elämäni aikana yhteensä.

Asiasta jos mainitsen, nainen kieltää ongelman olemassaolon täysin. Kuulema haastan riitaa, olen marttyyri ja tekopyhä. No, taas saatiin uusi mollaus saldoon, kun yritin asiasta keskustella. Enää en keskustele.

Vaimon ollessa kotona lasten kanssa, minä luonnollisesti maksan kaiken. Asunnot, ruuat, autot, harrastukset, kaiken. Tästä huolimatta työnikin teen väärin, lähden sinne väärään aikaan, tulen väärään aikaan pois, kuulema työtehtäviini ei kuulu kuin kahvin juonti, lounastaminen ja paskanjauhanta. Hänkin voisi suoriutua siitä (eritysasiantuntijatyö erittäin kapealla sektorilla), vaikkei alalla ole ollut päivääkään.

Eihän tämä mikään syy ole, mutta väkisinkin äidin negatiivinen asenne minua kohtaan vaikuttaa motivaatiooni lasten ja kodin hoidossa.

Miksi tehdä mitään, kun se on kuitenkin väärin?

Lisätään nyt tähän vielä se, että tämä käyttäytymismalli ilmaantuu aina lastensaannin yhteydessä. Katoaa ehkä parin vuoden päästä, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

M40

Hei,

Meillä on seitsemän lasta, eikä kyllä kuulosta meidän arjelta. Pääpointti ei kuitenkaan ole siinä, vaan muutamassa asiassa viestissäsi.

Minusta kuulostaa siltä, että olette väsyneitä molemmat. Onko teillä mahdollisuutta päästä kahdestaan vaikka syömään, tai erikseen säännöllisesti esim. lenkille tai muualle? Millainen tukiverkosto teillä on?

Vaikka työssäkäynti ja taloudellisessa päävastuussa oleminen ei ole todellakaan niin herkullista, sun vaimo ei varmaankaan näe tätä asiaa niin. Hän on ehkä väsynyt, yksinäinen ja ajattelee, että sinä sentään pääset johonkin. Jos töissä tulee viivytyksiä tai vaimo kokee, että jäät esim. kauppareissulla toistuvasti juttelemaan niitä näitä niin että kotiin tuleminen aina vain viivästyy, niin varmasti harmittaa entistä enemmän. (Et siis missään kertonut näin toimivasti, enkä niin väitäkään, yritän vain pohtia syitä tälle.)

Lapsia kohtaan on väärin, että jätät asiat heidän kanssaan tekemättä yhtään kenenkään ohjeistuksen tai valituksen takia. Lapset ovat ne, jotka tästä kärsivät, mutta voisin myös ajatella että jos vaimo kokee välillä muutenkin väsymystä ja kyltääntyy kotihommiin, niin ei tämä varmaan sitäkään asiaa auta.

Lisäksi pistää silmään, kuinka kirjoitat vaimostasi äitinä. Olette edelleen muutakin kuin vanhempia, ja se olisi hyvä muistaa oman itsensä ja toisen kohdalla.

Suosittelenkin teille keskustelua. Puhukaa asioista, vaikka se olisi kuinka vaikeaa. Vaikka tulisi riita. Asiat eivät selviä vaikenemalla ja palstalle kirjoittamalla.

Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku nainen selittää miksi ette tee lapsia yksin, kun elämä miesten kanssa on täyttä paskaa?

Itse en ole koskaan niin paljon lapsia halunnut. Olisin hyvin voinut elää ilmankin. Mies käyttäytyi ensimmäiset yhteiset vuodet niin huomaavaisesti ja muutenkin mallikelpoisesti, että en arvannut, millaista paskaa se lopulta tulisi olemaan. No, nyt olen viisaampi :)

Voi reppanaa, sä oot ilmeisesti kovin helppo ja typerä. No, niin ne naiset on, ei voi mitään.

Kyllä, lähtökohtaisesti nojaudun Suomen sopimusoikeuden persperiaatteeseen "Pacta sunt servanda" eli "sopimukset on pidettävä" ja muutenkin haluaisin uskoa siihen, että läheisille ihmisille pyritään puhumaan totta. Itse pyrin elämään sen mukaan, mutta kyllä minäkin olen jo oppinut, että kaikki eivät ajattele samoin. Kiitos empatiastasi! 

Oi, oikein sopimusoikeutta.

Onko sinulla näyttöä sopimuksesta, vai onko se suullinen, ja siten varsin tulkinnanvarainen? Ettet vain tulkitsisi omiasi?

Sopimusoikeutta tai ihan vaan hyviä käytöstapoja. Monella meistä on moraali, jonka mukaan pyritään pitämään se, mitä luvataan. Suullisten sopimusten heikkous on näytön puute. Kyllähän täällä yksi kirjoittaja kehotti videoimaan keskustelun lasten hankinnasta ja siihen liittyvistä vastuista, mutta onhan se oman perheen kesken jo aika HC-keino. Omalla kohdalla löytyisi kyllä todistajiakin miehen lupauksille, mutta mieluummin läksin lasten kanssa omille teilleni, kuin jäin kaivelemaan vanhoja valheita. Syylliseksi toteaminen kun ei yksinään vielä takaa sitä, että asioihin tulisi muutos.

Naisilla on taipumus vauvakuumeisena tehdä tulkintoja vähän miten sattuu. Miehiä harvemmin erityisesti kiinnostaa lapset, mutta ikävän moni antaa periksi naisen painostaessa ja kiristäessä seksillä.

Vierailija kirjoitti:

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

Tämä on täysin totta, mutta tässä ketjussa on tarkoitus keskustella miehistä, jotka ohjailevat, painostavat, lupvaavat ottavansa vastuuta lastenhoidosta ja sitten feidaavat.

Kristiina xx kirjoitti:

Mua huvittaa ne lapsettomat nelikymppiset miehet, jotka sanovat, että "haluavat joskus oman lapsen". Että nelikymppisenä jaksaisi sopeutua pikkulapsiarkeen ja vauvan yöheräilyihin, kun on siihen saakka saanut elää kuten itse haluaa.

Ja samaa voisi myös sanoa naisista, jotka nelikymppisenä saavat ekan lapsensa.

Otatko kaiken aina kirjaimellisesti? Kaikki miehet tietää mitä tuo tarkoittaa, eikö naiset muka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

Tämä on täysin totta, mutta tässä ketjussa on tarkoitus keskustella miehistä, jotka ohjailevat, painostavat, lupvaavat ottavansa vastuuta lastenhoidosta ja sitten feidaavat.

Tuollaisia miehiä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku nainen selittää miksi ette tee lapsia yksin, kun elämä miesten kanssa on täyttä paskaa?

Itse en ole koskaan niin paljon lapsia halunnut. Olisin hyvin voinut elää ilmankin. Mies käyttäytyi ensimmäiset yhteiset vuodet niin huomaavaisesti ja muutenkin mallikelpoisesti, että en arvannut, millaista paskaa se lopulta tulisi olemaan. No, nyt olen viisaampi :)

Voi reppanaa, sä oot ilmeisesti kovin helppo ja typerä. No, niin ne naiset on, ei voi mitään.

Kyllä, lähtökohtaisesti nojaudun Suomen sopimusoikeuden persperiaatteeseen "Pacta sunt servanda" eli "sopimukset on pidettävä" ja muutenkin haluaisin uskoa siihen, että läheisille ihmisille pyritään puhumaan totta. Itse pyrin elämään sen mukaan, mutta kyllä minäkin olen jo oppinut, että kaikki eivät ajattele samoin. Kiitos empatiastasi! 

Oi, oikein sopimusoikeutta.

Onko sinulla näyttöä sopimuksesta, vai onko se suullinen, ja siten varsin tulkinnanvarainen? Ettet vain tulkitsisi omiasi?

Sopimusoikeutta tai ihan vaan hyviä käytöstapoja. Monella meistä on moraali, jonka mukaan pyritään pitämään se, mitä luvataan. Suullisten sopimusten heikkous on näytön puute. Kyllähän täällä yksi kirjoittaja kehotti videoimaan keskustelun lasten hankinnasta ja siihen liittyvistä vastuista, mutta onhan se oman perheen kesken jo aika HC-keino. Omalla kohdalla löytyisi kyllä todistajiakin miehen lupauksille, mutta mieluummin läksin lasten kanssa omille teilleni, kuin jäin kaivelemaan vanhoja valheita. Syylliseksi toteaminen kun ei yksinään vielä takaa sitä, että asioihin tulisi muutos.

Naisilla on taipumus vauvakuumeisena tehdä tulkintoja vähän miten sattuu. Miehiä harvemmin erityisesti kiinnostaa lapset, mutta ikävän moni antaa periksi naisen painostaessa ja kiristäessä seksillä.

Jos olisit lukenut ketjun, tietäisit että meidän tapauksessa se vauvakuumeilija oli mies.

Vierailija kirjoitti:

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

Eikö rehellisyys olisi reilumpaa kaikkia kohtaan? Tällöin mies ei päätyisi vasten tahtoaan isäksi ja naisella olisi mahdollisuus etsiä ihminen, jonka kanssa perustaa perheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

Tämä on täysin totta, mutta tässä ketjussa on tarkoitus keskustella miehistä, jotka ohjailevat, painostavat, lupvaavat ottavansa vastuuta lastenhoidosta ja sitten feidaavat.

Tuollaisia miehiä ei ole.

Okei, olin tietämättäni naimisissa muunsukupuolisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

No kertokaahan nyt alapeukuttajat että annetaanko miehelle koskaan mahdollisuutta olla rehellinen. Kieltävästä vastauksesta alkaa lähes poikkeuksetta lähtölaskenta tai ainakin särö suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

Tuossa tapauksessa ero tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa. Jos mies ei halua lasta ja nainen haluaa, niin eroamalla heti kumpikin voi löytää sopivamman kumppanin. Miksi mies kituisi vuosia huonossa parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

Eikö rehellisyys olisi reilumpaa kaikkia kohtaan? Tällöin mies ei päätyisi vasten tahtoaan isäksi ja naisella olisi mahdollisuus etsiä ihminen, jonka kanssa perustaa perheen.

Kyllä mutta harvalla miehellä on naisia jonossa. Moni joutuu olemaan sellaisen naisen kanssa joka ei häntä edes viehätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku nainen selittää miksi ette tee lapsia yksin, kun elämä miesten kanssa on täyttä paskaa?

Itse en ole koskaan niin paljon lapsia halunnut. Olisin hyvin voinut elää ilmankin. Mies käyttäytyi ensimmäiset yhteiset vuodet niin huomaavaisesti ja muutenkin mallikelpoisesti, että en arvannut, millaista paskaa se lopulta tulisi olemaan. No, nyt olen viisaampi :)

Voi reppanaa, sä oot ilmeisesti kovin helppo ja typerä. No, niin ne naiset on, ei voi mitään.

Kyllä, lähtökohtaisesti nojaudun Suomen sopimusoikeuden persperiaatteeseen "Pacta sunt servanda" eli "sopimukset on pidettävä" ja muutenkin haluaisin uskoa siihen, että läheisille ihmisille pyritään puhumaan totta. Itse pyrin elämään sen mukaan, mutta kyllä minäkin olen jo oppinut, että kaikki eivät ajattele samoin. Kiitos empatiastasi! 

Oi, oikein sopimusoikeutta.

Onko sinulla näyttöä sopimuksesta, vai onko se suullinen, ja siten varsin tulkinnanvarainen? Ettet vain tulkitsisi omiasi?

Sopimusoikeutta tai ihan vaan hyviä käytöstapoja. Monella meistä on moraali, jonka mukaan pyritään pitämään se, mitä luvataan. Suullisten sopimusten heikkous on näytön puute. Kyllähän täällä yksi kirjoittaja kehotti videoimaan keskustelun lasten hankinnasta ja siihen liittyvistä vastuista, mutta onhan se oman perheen kesken jo aika HC-keino. Omalla kohdalla löytyisi kyllä todistajiakin miehen lupauksille, mutta mieluummin läksin lasten kanssa omille teilleni, kuin jäin kaivelemaan vanhoja valheita. Syylliseksi toteaminen kun ei yksinään vielä takaa sitä, että asioihin tulisi muutos.

Naisilla on taipumus vauvakuumeisena tehdä tulkintoja vähän miten sattuu. Miehiä harvemmin erityisesti kiinnostaa lapset, mutta ikävän moni antaa periksi naisen painostaessa ja kiristäessä seksillä.

Jos olisit lukenut ketjun, tietäisit että meidän tapauksessa se vauvakuumeilija oli mies.

Sä väität että se oli mies. Se on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

No kertokaahan nyt alapeukuttajat että annetaanko miehelle koskaan mahdollisuutta olla rehellinen. Kieltävästä vastauksesta alkaa lähes poikkeuksetta lähtölaskenta tai ainakin särö suhteeseen.

Onhan niitä paljon vela-naisia.

Niinhän sitä monet naisetkinhaluaa ensin vauvan, mutta sitten sitä ei olekaan kiva hoitaa. Laitetaan päiväkotiin sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen monesti ohjaa ja painostaavmiestä siihen että hän vastentahoisesti päätyy isäksi ja lupaa hoitaa lasta. Jos kieltäydyt tai olet rehellinen niin haarat ei enää välttämättä aukea ja ero.

No kertokaahan nyt alapeukuttajat että annetaanko miehelle koskaan mahdollisuutta olla rehellinen. Kieltävästä vastauksesta alkaa lähes poikkeuksetta lähtölaskenta tai ainakin särö suhteeseen.

Jos toiveet tulevaisuuden suhteet on noin erilaiset, niin siitä tulee vain onneton parisuhde. Sellaisenko sinä haluat?

Minä en ymmärä tätä miesten osallistumattomuutta itse olen mies ja 70-luvun lapsi. Isäni osallistui kaikkiin kodin töihin, eikä ikinä puhuttu auttamisesta vaan tekemisestä. Jo lapsena kammoksuin joidenkin tuttavaperheiden isiä, kun olivat junttisovinisteja pahimmasta päästä, joiden mukaan akkain hommat eivät heille kuulu. Ilmeisesti tämä onkin yleisempää kuin olen ymmärtänyt.

Aikanaan kotoa muuttaessani jouduin muutamalle kämppikselle opettamaan kädestä pitäen perunankeitosta lähtien kaiken, kun eivät olleet kotona koskaan mitään tehneet.

Vierailija kirjoitti:

Niinhän sitä monet naisetkinhaluaa ensin vauvan, mutta sitten sitä ei olekaan kiva hoitaa. Laitetaan päiväkotiin sitten.

Lapsen saa päiväkotiin vasta sitten, kun vanhempainvapaa loppuu. Töihin naisenkin on mentävä, ei sitä lasta ilman rahaa voi elättää.

Vierailija kirjoitti:

Saan varmaan alapeukkuja tämän mielipiteen takia:

Minusta alusta asti (tai vaikka myöhemminkin) pitää yksinkertaisesti laittaa mies vastaamaan lapsen hoidosta. Vaikka sitten niin, että äiti lähtee pois kotoa vaikka muutamaksi tunniksi kerrallaan. Tämä ei ole neuvottelukysymys eikä tässä kysytä miehen mielipidettä, vaan myös miehen pitää kyetä hoitamaan lapseen liittyvät asiat. Tämä myös siksi, että jos äidille sattuu jotakin, on miehen pakko hoitaa ne asiat. Monet miehet kyllä selviävät lapsen hoitamisesta, kun ottavat asiasta vastuun. Ja mitä enemmän lasta hoitaa, sitä varmemmaksi asian kanssa tulee kokemuksen myötä.

Minä jätin vauvan isänsä kanssa kaksin, jotta vauva oppisi tuttipullolle. Ei onnistunut. Lopputulos oli aina se, että lapsi itki janoa ja nälkää, kun minä tulin. Vaippoja isä ei myöskään vaihtanut, koska "eihän se pissaa jollei juo".