15 vuotiaan pojan äitinä oleminen on ihan kamalaa

Teinit ovat karseita.

Kuopukseni täyttää kesällä 18 🥳

En tiedä kumpi juhlii kovemmin, hän täysi-ikäisyyttään vain minä sitä, että sen jälkeen veroilmoituksessa huollettavien määrä on NOLLA.

N43

Vierailija kirjoitti:

Kuopukseni täyttää kesällä 18 🥳

En tiedä kumpi juhlii kovemmin, hän täysi-ikäisyyttään vain minä sitä, että sen jälkeen veroilmoituksessa huollettavien määrä on NOLLA.

N43

Sikiäminen ei ole pakollista. Päinvastainen pitäisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Juuri noiden kauhukuvien takia minulla on tarkoitus muuttaa maalle ennen lasten teini-ikää... Sitten ei ainakaan ole mahdollisuuksia hengailla kaupungilla humalassa ja huonossa seurassa. Kaverisuhteet olkoot vain koulussa ja vapaa-ajalla urheilua ja perhearkea.

Pahoittelen että rikon haavekuvasi. Maalle muuttaminen ei pelasta mitään. Myös maalla on hyvin mahdollista luisua huonoon seuraan. Et kuitenkaan pysty lastasi valvomaan 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä ap, olen kokenut tuon saman poikani kanssa. Odotin ja valvoin reissuiltaan poikaa kotiin,soitin perään jne. Todella raskasta aikaa oli, en olisi ikinä uskonut miten kiltti poikani yhtäkkiä muuttui. Mutta nyt hän on jo 35 v, vakituinen työpaikka ja kaikki ok, meillä hyvät ja lämpimät välit. Vaikka olisi miten raskasta,usko ja luota että tuo aika menee ohi, jaksamista sinulle🤗

Täällä toinen saman kokenut. Pojan murrosikä oli todella raastavaa. Onko teidän pojat sanoneet äidilleen: Mä tapan sut! Vieläpä useamman eri kerran.

Nyt tämä lapsi, joka sai minut epätoivon valtaan, on työelämässä hyvin menestynyt asiantuntija, 34 v tulee kohta mittariin. Pienen tytön isä ja mukavan miniän aviopuoliso.

Että terveisiä vaan kaikille ap:n haukkujille. Läl läl lää! Eipä ollut kasvatus kumminkaan epäonnistunut. Toisilla itsenäistyminen ja irtautuminen vaan ottaa kovemmalle.

Karmein on kun mamma saa viimeisellä munasolullaan tyttönsä noin 37-vuotiaana.

Sitten viisikymppisenä vaihdevuosissa saa taistella murrosikäisen tyttönsä kanssa 😂

Vierailija kirjoitti:

Mutta mieti että hän uskaltaa näyttää sulle vaikeatkin tunteensa ja tulla kännissä kotiin. Se on jo PALJON!

Mä kanssa mietin, ettet ole voinut olla kovin paska mutsi, kun lapsi pystyy sun/teidän edessä olla heikko ja näyttää tunteensa.

Syntymä on kuolemantuomio. Kukaan ei pyydä syntyä ja päästä nukeksi kotileikkiin että emä pääsee tuuppaamaan vankkureita tomerana.

Et tiedä missä sun lapsi on?

Vierailija kirjoitti:

Karmein on kun mamma saa viimeisellä munasolullaan tyttönsä noin 37-vuotiaana.

Sitten viisikymppisenä vaihdevuosissa saa taistella murrosikäisen tyttönsä kanssa 😂

Kyllä. Sen uskoo kun näkee 😁

Mulla on 15-vuotias poika, joka on aivan ihana. Ysin pinnassa numerot, ei ryyppää, viihtyy kotona, urheilee tavoitteellisesti jne.

Mutta suuri osa kavereistaan ei tällaisia ole. On ryyppyreissuja, viritettyjä mopoja, känniajeluita, heikot numerot eikä vanhemmilla hajuakaan, missä lapsi luuhaa viikonloput. Hirveän vaikea on tajuta, miksi vanhemmat tuon kaiken kustantavat. On mopot, iphonet, laskettelureissut ja etelänmatkat, uusimmat muotivaatteet ja jatkuvasti rahaa bensaan, alkoholiin jne. Moni täällä on kuvaillut minua natsiäidiksi, kun lapseni ei saa kaikkea mahdollista vain hengittämällä. Paljon toki saa, esim. pelaamiseen liittyviä juttuja ja harrastukseen liittyviä juttuja, mutta aina on sanottu, että koulun pitää sujua, jotta saa etuuksia. Ja niinhän se sujuu.

Toisaalta tämä 15v poika on varmaan ns. helppo tapaus, meillä on myös tulinen 12v jonka kanssa väännetään aivan kaikesta. On todella jäärä ja huutamiset on tulleet tutuiksi. Silti on säännöt, joista pidetään kiinni, ja on tosi vaikea kuvitella, etten parin vuoden päästä muka tietäisi, missä hän on lauantai-iltana. Se hyvä puoli natsiäitiydessä on, että lapsi on turvassa. Menettää tietokoneen, kännykän, peliaikaa jne. jos hommat ei suju. Tietää sen, joten huutamalla on vielä selvitty.

Onko lukkoa ovessa että saa parittelurauhan?

On niin älyttömän yksinkertaista ja tietämätöntä aina syyttää vanhempia ja kasvatusta ja kotia. Toki joskus syy löytyy sieltä.

Me jouduttiin teinin toilailujen takia tekemisiin jopa lastensuojelun kanssa. Lastensuojelun loppulausuma oli että kodin tuki on vahva eikä lastensuojelullisille toimenpiteille ole tarvetta. Mutta kyllä minä olin niin loppu että jouduin käyttämään mielenterveystoimiston palveluja.

Ihan pahinta aikaa kesti noin vuoden. Sitten teini jotenkin ihmeesti järkiintyi. Mutta kyllä mun luottamuksen palautumiseen meni jonkun aikaa. Että se oikeasti on siellä missä se sanoo olevansa. 

Nyt hän on oikein fiksu ja pärjäävä nuori aikuinen.

Että tsemppiä ja jaksamista aapeelle. Hanki itsellesi apua jos vaan jostain saat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset laita mitään rajoja ja vaadi kunniottavampaa käytöstä? Oletko niitä vanhempia, joiden mielestä tämä tehtävä kuuluu yhteiskunnalle? Jos vanhempi ei sitä osaa, niin ne laittaa poliisi ja oikeuslaitos, ja muut ikävämmät tahot. Sinä laitat säännöt kotonasi, eikä kukaan muu.

Lisäksi kommunikoi lapsesi kanssa ja tee asioita yhdessä, ihan vaikka laitatte ruokaa, kävelette kauppaan ja kannatte kassit sieltä yhdessä jne. Sen tekemisen ei tarvi olla aina mitään ihmeellistä, mutta se on tärkeää kommunikointiyhteyden kannalta. Älä päästä asioita luisumaan hällä väliä -vanhemmuuteen. Se on kaikkein huonoin vanhemmuuden malli, jopa autoritääristä huonompi. Paras on demokraattinen malli. Sinä olet aikuinen, ota paikkasi perheesi johtajana.

Voi luoja mitä paskaa.

ei mulla muuta

Etkö osaa perustella mielipidettäsi? Osaatko vain kiroilla ja huudella? Enpä ihmettele yhtään, että poikasi on poliisin kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mieti että hän uskaltaa näyttää sulle vaikeatkin tunteensa ja tulla kännissä kotiin. Se on jo PALJON!

Mä kanssa mietin, ettet ole voinut olla kovin paska mutsi, kun lapsi pystyy sun/teidän edessä olla heikko ja näyttää tunteensa.

Uskaltaa vit tuilla ja kännissä tulee kotiin kun tietää, ettei ole minkäänlaista sanktioiden vaaraa. Ja tämä on mammojen mielestä hieno asia ja joku luottamuksen osoitus. Tosi asiassa lapsi on tehnyt itsestään perheenpään.

Ei ihme, että nykynuoriso voi huonosti jos rajojen asettaminen on laajaltikin tuollaista.

Myötätuntoa täältä ja en rupea neuvomaan.

Mun poika kokeili alkoholia kun oli 13v.

Näpisti ne kaupasta eli kolme pulloa. Kaveri oli mukana.

Kiipesi nosturiin.

Kokeili tupakkaa.

Oli kännissä kerran ollessaan 15v.

Jäipä näistä kaikista kiinni ja oltiin lastensuojelussa.

Itkin silmät päästäni. Kasvatin hänet toisin mitä teki.

Jaksamista. Raskasta aikaa.

Täytti juuri 18 vuotta ja on kiltti nuori mies eikä käytä alkoholia. Eikä myöskään tupakoi.

Vierailija kirjoitti:

Juuri noiden kauhukuvien takia minulla on tarkoitus muuttaa maalle ennen lasten teini-ikää... Sitten ei ainakaan ole mahdollisuuksia hengailla kaupungilla humalassa ja huonossa seurassa. Kaverisuhteet olkoot vain koulussa ja vapaa-ajalla urheilua ja perhearkea.

Kaikista pahimmat sekoilut on tyypillisesti syrjäseutujen nuorilla, kun ei ole muuta tekemistä kuin ajella mopolla kännissä ja tehdä typeryyksiä. Asuinpaikka ei todellakaan ratkaise asiaa vaan kaveriporukka ja maalla on paljon enemmän syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset laita mitään rajoja ja vaadi kunniottavampaa käytöstä? Oletko niitä vanhempia, joiden mielestä tämä tehtävä kuuluu yhteiskunnalle? Jos vanhempi ei sitä osaa, niin ne laittaa poliisi ja oikeuslaitos, ja muut ikävämmät tahot. Sinä laitat säännöt kotonasi, eikä kukaan muu.

Lisäksi kommunikoi lapsesi kanssa ja tee asioita yhdessä, ihan vaikka laitatte ruokaa, kävelette kauppaan ja kannatte kassit sieltä yhdessä jne. Sen tekemisen ei tarvi olla aina mitään ihmeellistä, mutta se on tärkeää kommunikointiyhteyden kannalta. Älä päästä asioita luisumaan hällä väliä -vanhemmuuteen. Se on kaikkein huonoin vanhemmuuden malli, jopa autoritääristä huonompi. Paras on demokraattinen malli. Sinä olet aikuinen, ota paikkasi perheesi johtajana.

Voi luoja mitä paskaa.

ei mulla muuta

Etkö osaa perustella mielipidettäsi? Osaatko vain kiroilla ja huudella? Enpä ihmettele yhtään, että poikasi on poliisin kanssa tekemisissä.

Toki osaan, mutta kaltaistesi puusilmien kanssa se on aivan turhaa.

ps. Minun poikani on jo aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Onko lukkoa ovessa että saa parittelurauhan?

Joillain teineillä ei ole edes sitä omaa huonetta että saisi rauhaa. Ihme koirankoppeihin sitä porsitaankin.

Vierailija kirjoitti:

Karmein on kun mamma saa viimeisellä munasolullaan tyttönsä noin 37-vuotiaana.

Sitten viisikymppisenä vaihdevuosissa saa taistella murrosikäisen tyttönsä kanssa 😂

Minä sain tyttäreni vähän yli 30-vuotiaana. Tyttö on nyt 14 v. Aivan ihana, rauhallinen, älykäs, sosiaalinen ja hänestä on valtavasti iloa. Minulle äidilleenkin paras kaveri. Tiedän olevani onnekas. Hänellä on aina ollut tosi helppo temperamentti. Toisaalta, ei murrosikä vielä ohi ole...