Miksi raskaana olevat naiset silittelevät jatkuvasti vatsaansa?
Ei häiritse minua enkä kysy pahalla, kunhan mietin :)
Onko se joku luontainen vaisto vai mitä?
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 09:56"]
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 09:37"]
Ei niinkään oikeassa elämässä, mutta leffoissa ja sarjoissa tätä näkee. En minä eikä tuttavapiirini tätä harrastanut.
Sama se selän jatkuva pitely ja kauhea vaikeus liikkua. Totuus on, että tavallinen perusterve, normaalipainoinen äiti liikkuu viimeisilleen ihan normaalisti. Painopiste tietysti ihan loppuaikoina vähän muuttuu.
[/quote]
Aijjai, onpa hyvä että sinä ja tuttavapiirisi olette menneet lisääntymään, kun teillä on noin hyvät geenit. Eli ei mitään liitoskipuja tai muita vaivoja. Vauvakin varmaan syntyi noin minitsissä siinä muiden puuhien lomassa. Hyvähyvä.
[/quote]
Ehkä ei ollut tapana inistä joka asiasta, kuten nyt?
Itselläni ei kai ollut mitään liitoskipuja? Uusi termi minulle. Lähinnä ihan loppuvaiheessa muistan tukaluutena vauvan potkimisen ja painon ylöspäin, pidemmät automatkat hankalia. Ja aivan pari päivää ennen synnytystä painon tunnetta myös alaspäin, mutta ei se kipu ollut.
Itsekin suojasin vauvaa laittamalla käden vatsalleni. Kun vauva alkoi liikkumaan (ja vatsa näkymään) niin silittelin usein. Kun silitti tietyllä tavalla vauva liikkui tietyllä tavalla. Vauvalla oli välillä hikka kun hän oli vatsassa. Se koko vatsan hytkyminen tuntui epämukavalta. Etsin vauvan pään ja silittelin tai pidin kämmentä pään kohdalla niin hikka usein meni ohi.
Tavallaan joo. Sitä vähän kuin pitää sitä vauvaa hyvänä.
Lisäksi se on uusi uloke kehossa, sopivasti hivelyetäisyydellä.
Aina kun ajattelin vauvaa (eli hyvin usein :)) niin tuntui että oli pakko silitellä masua.
Ei niinkään oikeassa elämässä, mutta leffoissa ja sarjoissa tätä näkee. En minä eikä tuttavapiirini tätä harrastanut.
Sama se selän jatkuva pitely ja kauhea vaikeus liikkua. Totuus on, että tavallinen perusterve, normaalipainoinen äiti liikkuu viimeisilleen ihan normaalisti. Painopiste tietysti ihan loppuaikoina vähän muuttuu.
Mä en tainnut silitellä vatsaani, mutta pidin kättä siinä aika paljon. Jotenkin luontaisesti kai "suojasin" sitä :D
Totta kai sitä omaa vauvaa tulee siliteltyä. Ja se käy aika helpostikin, kun se vatsa on siinä melkeinpä käsien tiellä. Joten ne kädet osuu sinne vatsalle melkein tahtomattakin.
On se vähän kuin vaistotoiminto. Jotenkin sitä hakee kontaktia siihen ihanaan pieneen vauvaan, joka on siinä ihan lähellä, vain muutaman sentin päässä, ja silti vielä näkymätön ja salaisuus. Lisäksi se rahoittaa vauvaa niillä viikoilla, kun kaverilla on tilaa vielä potkia ja riehua ja joskus äiti vähän väsähtää siihen että joku monottaa nonstoppina munuaisia ja pökkää välillä vähän virtsarakkoon. Itse ainakin laitoin usein käden vatsan päälle jos toivoin että lapsi rauhoittuisi hetkeksi, silittein vatsaa ja yleensä lapsi rauhoittui.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 09:37"]Mä en tainnut silitellä vatsaani, mutta pidin kättä siinä aika paljon. Jotenkin luontaisesti kai "suojasin" sitä :D
[/quote]
Näin mullakin. Oli just vähän kun joku refleksi tai muu alitajunen juttu
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 09:37"]
Totuus on, että tavallinen perusterve, normaalipainoinen äiti liikkuu viimeisilleen ihan normaalisti. Painopiste tietysti ihan loppuaikoina vähän muuttuu. [/quote]
Kummallista, jos ette itse sitä huomaa, mutta kovin moni raskaana oleva nainen liikkuu ihan eri lailla kuin normaalisti, ja monilla tämä jää voimaan myös synnytyksen jälkeen! Eli taaperretaan kuin olisi iso kakka housussa, silleen lonkat levällään. Ilmeisesti luusto jotenkin muuttuu raskauden/synnytyksen aikana ja aiheuttaa tuon. Monet kävelee noin vielä vuosia synnytyksen jälkeenkin, eli ilmeisesti kyseessä on pysyvä muutos. Yhdenkään lapsettoman naisen en ole ikinä nähnyt noin "taapertavan", eli kyllä se raskaudesta johtuu.
Minulla oli paljon lieviä supistuksia ja sain ne laukeamaan kevyesti hieromalla. Ikävää, jos se jotain ärsytti. Hieron myös ohimoita päänsäryn aikana ja kramppaavaa lihastakin.
Itse taas ihmettelen, miksi hiustenpidennykset ottanut silittelee ja hiplailee hiuksiaan koko ajan. Ihan vaan ystävällisesti kyselen, miksi teette noin? Näyttää hassulta.
Varsinkin lopussa vauva tuntuu vatsanpeitteiden läpi ja on mukava silitellä vauvaa. Vauva myös reagoi silityksiin. Varhemmassa vaiheessa silittely ja muukin hyvä olo lisää oksitosiinia, hyvän olon hormoneita, mikä on hyväksi äidin ja vauvan ololle. Joskus venyvää vatsanahkaa kutittaa ja silittely ja raapiminen helpottaa oloa.
Olen ollut raskaana 80- ja 90-luvun molemmin puolin ja silloin ei tuollaista tapaa ollut ollenkaan.
Ovatko juuri leffat ja sarjat vaikuttaneet tähän, että on muodostunut tällainen maneeri. Ihan yhtä lailla meillä varmasti oli äidinvaistoa eli ei siitä kiinni vaan opittu tapa nykyään.
Mä pidin kättä aluksi siksi että oli niin ihanaa silitellä vauvaa ja loppujen lopuksi rv 41+ siksi että sattui niin helvetisti :D
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 09:37"]Ei niinkään oikeassa elämässä, mutta leffoissa ja sarjoissa tätä näkee. En minä eikä tuttavapiirini tätä harrastanut.
Sama se selän jatkuva pitely ja kauhea vaikeus liikkua. Totuus on, että tavallinen perusterve, normaalipainoinen äiti liikkuu viimeisilleen ihan normaalisti. Painopiste tietysti ihan loppuaikoina vähän muuttuu.
[/quote]
Hahhah, just niin. Normaalilla terveellä ihmisellä ei voi löystyä selkä, ei tulla liitoskipuja eikä vauvan pää paina hermoja. Ei voi, koska ei minullakaan!
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 09:37"]
Ei niinkään oikeassa elämässä, mutta leffoissa ja sarjoissa tätä näkee. En minä eikä tuttavapiirini tätä harrastanut.
Sama se selän jatkuva pitely ja kauhea vaikeus liikkua. Totuus on, että tavallinen perusterve, normaalipainoinen äiti liikkuu viimeisilleen ihan normaalisti. Painopiste tietysti ihan loppuaikoina vähän muuttuu.
[/quote]
jaa.. mä olen normalipainoinen ja kyllä mulla kropan painopiste muuttui jo ennen rv 20 niin paljon, että selkää joutui tukemaan. Tuo hively ainakin itsellä rauhoitti sitä vauvaa, varsinkin keskimmäinen oli melkoinen menijä vatsassa, hivelemällä oli vähän hiljaisempaa...
Ei liity asiaan, mutta se ärsytti kun lähes vieraatkin ihmiset pyrkivät taputtelemaan ja silittelemään vatsaa. Ihan yhtä intiimiä se mielestäni oli kuin etten olisi ollut raskaana. Ei nyt kenenkään vatsaa mennä taputtelemaan, ellei olla tosi läheisiä.
Minä ainakin silittelin samasta syystä kuin raavin jos kutittaa. Helpottaakseni oloani, ilman että sitä erikseen ajattelee. Jos vauva pyöri, olo helpottui kun sai vauvan rauhoittumaan sivelemällä. Tai kun tuntui vatsaa kiristävän, se sively oli enemmän hieromista.
Jos ei kutita eikä raskaus aiheuta mitään epämukavuutta, ei ole tarvetta tehdä asialle mitään, eli raapia tai silitellä.
Omat poikani tulivat aina käden alle mahassa asuessaan joten oli luontevaa silitellä heitä jo raskausaikana. Loppu raskaudessa yritin saada heitä vaihtamaan asentoa jos oli raaja ikävästi kylkiluiden välissä tai keuhkot kasassa. Väkijoukossa vaistomaisesti tuli laitettua kädet suojaamaan vatsaa ettei kukaan törmää tai tönäise vauvelia.