Analysoikaa parisuhteeni kuvio
Mies sanoo: "lähden kävelylle/haluan lukea /olla yksin."
Minä sanon: "ok."
Olen saattanut kaivatakin omaa aikaa ja tilaa, mutta en saakaan siitä iloa, kun en itse valinnut sitä. Syytän itseäni, että olen liian vaativa ja siksi miehen pitää päästä minusta eroon.
Kun mies sitten tulee ulos poterostaan ja yrittää päästä taas lähemmäs, olen ajanut itse itseni nurkkaan enkä pääse sieltä takaisin vuorovaikutukseen, tai siltä se tuntuu. En uskalla tehdä mitään aloitteita ja ehdottaa tekemistä kun jo luulen, että mies ei halua olla kanssani.
Väsyttävä kierre.
Kommentit (71)
Analyysin: hän pitää lukemisesta.
Älä stressaa, tämä korona-aika on saanut asiat ihan sekaisin. Ota aikaa ja tilaa kun sitä tarvitset ja anna se myös miehelle.
Olen kipeänä ja sanoin eilen miehelle että mene vaan käymään mökillä itseksesi, minä en nyt jaksa. Ja olen iloinen että saan olla osan päivästä yksin.
Tulen tosi kiukkuiseksi jos ollaan molemmat kotona koko ajan. Ja sitten tulee vaan turhia riitoja.
Kun mies tulee kotiin niin kaivaudun kainaloon ainakin vähäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Älä stressaa, tämä korona-aika on saanut asiat ihan sekaisin. Ota aikaa ja tilaa kun sitä tarvitset ja anna se myös miehelle.
Olen kipeänä ja sanoin eilen miehelle että mene vaan käymään mökillä itseksesi, minä en nyt jaksa. Ja olen iloinen että saan olla osan päivästä yksin.
Tulen tosi kiukkuiseksi jos ollaan molemmat kotona koko ajan. Ja sitten tulee vaan turhia riitoja.
Kun mies tulee kotiin niin kaivaudun kainaloon ainakin vähäksi aikaa.
Olin jo eilen yksin 8-19.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko AP linjoilla?
Olen nyt. Sama kuvio jatkuu. Eilen illalla miehen töiden jälkeen oli aikomus olla yhteistä tekemistä, ihan vaan kotona niin ei vaatinut mitään järjestelyä tai lähtemistä. Mies halusikin sen sijaan lukea yksin, mikä oli minulle ok. Minulla oli eräs oma juttu kesken ja tein sitä mielelläni. Nyt heräsin sängystä yksin, eli mies nukahti taas sohvalle. Jotenkin aamuni jo alkoi tunteella, että olen jäänyt yksin.
Mun mies on nukkunut tosi huonosti siitä lähtien kun sota alkoi, jospa sun miehellä on jotain stressiä eikä halunnut tulla sänkyyn pyörimään ja herättämään sua. Älä lähde tolle tielle jossa mietit kaikki negatiivisen kautta, se johtaa tosi pahaan paikkaan. Tiedän kokemuksesta, että tietyllä tavalla ajattelemalla kaikesta toisen tekemisestä voi keksiä pahimmat mahdolliset syyt. Mutta jos niin teet niin sahaat vain omaa oksaasi ja tulet hulluksi ennen pitkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä stressaa, tämä korona-aika on saanut asiat ihan sekaisin. Ota aikaa ja tilaa kun sitä tarvitset ja anna se myös miehelle.
Olen kipeänä ja sanoin eilen miehelle että mene vaan käymään mökillä itseksesi, minä en nyt jaksa. Ja olen iloinen että saan olla osan päivästä yksin.
Tulen tosi kiukkuiseksi jos ollaan molemmat kotona koko ajan. Ja sitten tulee vaan turhia riitoja.
Kun mies tulee kotiin niin kaivaudun kainaloon ainakin vähäksi aikaa.Olin jo eilen yksin 8-19.
Mitäs jos vaan sanoisit että nyt tarvitset pitkän halauksen ja menisit syliin.
Vierailija kirjoitti:
Analyysin: hän pitää lukemisesta.
Heureka!
Sinulla ei ole muuta elämää ja olet aina saatavilla, itsestäänselvyys.
Haluat jotain, mitä et saa. Miehesi ei halua samaa asiaa, joten hän ei kärsi ja elelee tyytyväisenä päivästä toiseen.
Olen nyt. Sama kuvio jatkuu. Eilen illalla miehen töiden jälkeen oli aikomus olla yhteistä tekemistä, ihan vaan kotona niin ei vaatinut mitään järjestelyä tai lähtemistä. Mies halusikin sen sijaan lukea yksin, mikä oli minulle ok. Minulla oli eräs oma juttu kesken ja tein sitä mielelläni. Nyt heräsin sängystä yksin, eli mies nukahti taas sohvalle. Jotenkin aamuni jo alkoi tunteella, että olen jäänyt yksin.