Analysoikaa parisuhteeni kuvio
Mies sanoo: "lähden kävelylle/haluan lukea /olla yksin."
Minä sanon: "ok."
Olen saattanut kaivatakin omaa aikaa ja tilaa, mutta en saakaan siitä iloa, kun en itse valinnut sitä. Syytän itseäni, että olen liian vaativa ja siksi miehen pitää päästä minusta eroon.
Kun mies sitten tulee ulos poterostaan ja yrittää päästä taas lähemmäs, olen ajanut itse itseni nurkkaan enkä pääse sieltä takaisin vuorovaikutukseen, tai siltä se tuntuu. En uskalla tehdä mitään aloitteita ja ehdottaa tekemistä kun jo luulen, että mies ei halua olla kanssani.
Väsyttävä kierre.
Kommentit (71)
Koko ajanko pitäisi olla vieressä vakuuttelemassa rakkautta?
Tuo miehen termi "haluan olla YKSIN", kuulostaa siltä että mies syyttäisi miltei sinua, ettei voi muka olla yksin. Miksei sano vaan meen ulos tai ala lukemaan kirjaa, laita korvatulpat/kuulokkeet ja ovi kiinni. Onko asunto pieni ja miksi sanoo sen noilla sanoilla. Ja sen jälkeen ei ole ihme jos välttelet miestä ettei vain häiritse. Onko teillä tiivis suhde vai omaa rauhaa osa päivästä. Entä jos olisitte suunnitelleet jotain yhdessäoloa tai menoa, ja mies kuuluttaa "haluan olla yksin". Hyvä tietenkin että mies ilmaisee itseään ja asia selviää. Luulen että voit ehdottaa tekemistä josta kumpikin pitää ja ehtii. Jos toinen ei pidä siitä, voisiko hän sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajanko pitäisi olla vieressä vakuuttelemassa rakkautta?
Mitään välimuotoja ei ole?
Kyllähän tuossa tuntee itsensä torjutuksi.
Vierailija kirjoitti:
Kannataa ottaa tuo asia ihan puheeksi tai näyttäö tuo kirjoitus miehelle.
Sittenkö mies jää AP:n mieliksi viereen ja ahdistuu salaa?
Vastaa seuraavalla kerralla että aiot tehdä jotain. Tai kerro miehen palattua, mitä olet tehnyt.
Polyamoriassa voisit soittaa jollekin toiselle kumppanille ja saada tarpeesi täytettyä vaivaamatta miestäsi.
Ratko lapsuutesi hylkäyskokemukset. Tee jotain mistä nautit kun olet yksin. Tuo ei näytä miltään vallankäyttökuviolta, joten jos vain saat tunteesi käsiteltyä, voi suhde olla ihan hyvä.
Minä olen nainen mutta tarvitsen tuollaista yksinoloaikaa päivittäin. Muuten alkaa ahdistaa.
Oletko läheisriippuvainen? Äitini on ja happi loppuu hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajanko pitäisi olla vieressä vakuuttelemassa rakkautta?
Mitään välimuotoja ei ole?
Miksei saa olla yksin vaan pitää olla jossain välimuodossa?
Sinä loukkaannut syystä tai toisesta, koska mies haluaa viettää aikaa yksin tai vain ilman sinua. Aina ei jaksa olla saman kanssa ja toisilla on enemmän yksin olon tarvetta kuin toisilla. Mutta puhu miehen kanssa, mitä kumpikin ajattelee ja tuntee näissä tilanteissa. Siinä ei siis ole mitään vikaa, että haluaa joskus olla yksin.
Sinulla on jotenkin takertuva kiintymys. Miksi koet huonoutta siitä, että toinen ottaa tilaa. Kaikki ei johdu sinusta. Hän ei tee niin koska sinä jotain, hän tekee niin koska tarvitsee sitä itse. Se on ihan normaalia, mutta sinä vaikutat läheisriippuvalta ja tukahduttavalta.
Jos haluat pelastaa tuon suhteen, joku terapeutti ja itsetutkiskelu tekisi hyvää
Moni nainen on kasvatettu kotona koko ajan kulkemaan munankuorilla, palvelemaan muita ja kuuntelemaan mitä muut tuntevat ja haluavat. Se on kauhean perinteinen naisen paikka. Kannattaa lähteä sitä kautta, että miettii omaa tarvetta ansaita ja suorittaa saadakseen hyväksyntää. Ja yleensä kotikasvatuksesta tai ehkä ensimmäisestä huonosta parisuhteesta se voi juontaa.
Asutte liian ahtaasti ja vietätte liian paljon aikaa samassa tilassa.
Vierailija kirjoitti:
Asutte liian ahtaasti ja vietätte liian paljon aikaa samassa tilassa.
Todennäköisesti tämä. Jos kerran täytyy ihan lähteä pois kotoa voidakseen olla hetken itsekseen. Joko heillä on enintään kaksio ilman mitään työhuonetta, tai sitten ap ei osaa olla seuraamatta tai huutrlematta toiseen huoneeseen.
Itse asiassa minulla on sellainen miesystävä. Jään sohvalle lukemaan, niin hän kyllä menee toiseen huoneeseen, mutta huutelee sieltä vähän väliä kaikkia kommentteja. En voi ikinä muuttaa hänen kanssa yhteen.
Kannattaa asua hetki yksin ja opetella tuntemaan itsensä.
Oikeasti voi olla hyvä parisuhde ja asua omissa asunnoissa. Liian nopea yhteen muuttaminen ei ole aina hyvä idea, varsinkaan ihmisille jotka vain ei osaa asua yksin.
Kannataa ottaa tuo asia ihan puheeksi tai näyttäö tuo kirjoitus miehelle.