Lue keskustelun säännöt.
Analysoikaa parisuhteeni kuvio
01.04.2022 |
Mies sanoo: "lähden kävelylle/haluan lukea /olla yksin."
Minä sanon: "ok."
Olen saattanut kaivatakin omaa aikaa ja tilaa, mutta en saakaan siitä iloa, kun en itse valinnut sitä. Syytän itseäni, että olen liian vaativa ja siksi miehen pitää päästä minusta eroon.
Kun mies sitten tulee ulos poterostaan ja yrittää päästä taas lähemmäs, olen ajanut itse itseni nurkkaan enkä pääse sieltä takaisin vuorovaikutukseen, tai siltä se tuntuu. En uskalla tehdä mitään aloitteita ja ehdottaa tekemistä kun jo luulen, että mies ei halua olla kanssani.
Väsyttävä kierre.
Kommentit (71)
Täh, jo on taas outoa. Ei ne ennen, ine. Ne oli muuten vaan mutta miten, eikä anylysoienet? Kai sitä osasvat sitten olla vaikka parisuhteessa? Ihan ihmeellistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten AP tukahduttaa, jos EI estä olemasta yksin ja ottaa vieläpä ylimääräisiä askeleita taaksepäin?
Vierailija kirjoitti:
Polyamoriassa voisit soittaa jollekin toiselle kumppanille ja saada tarpeesi täytettyä vaivaamatta miestäsi.
Näinhän polyt perustelevat suhdemuotoaan, mutta mielestäni tuossa juuri ei joudu kohtaamaan niitä omia kasvun paikkoja, vaan hankkii aina ulkopuolelta "täyttymystä tarpeilleen", kuin muut olisivat jotain hyödykkeitä.
AP vetäytyy ja välttelee, ei tukahduta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toinen tarvitsee omaa tilaa enemmän kuin toinen, tai tarvitsee sitä aikaisemmin kuin toinen ehtii itse suunnitella omia menojaan, voi tuntua että valta on aina sillä joka (näennäisesti) vetäytyy ensin.
omaa tilaa tarvitsevalla on itsemääräämisoikeus ja siksi tilan ottaminen on aina sallittava, mutta enemmän läheisyyttä kaipaavalla ei ole oikeutta vaatia läheisyyttä, näyttää siltä että toinen saa mitä tarvitsee, mutta toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajanko pitäisi olla vieressä vakuuttelemassa rakkautta?
Mitään välimuotoja ei ole?
Miksei saa olla yksin vaan pitää olla jossain välimuodossa?
Saa, mutta vaihtoehtoja on muitakin kuin
yksin TAI koko ajan vieressä vakuuttelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täh, jo on taas outoa. Ei ne ennen, ine. Ne oli muuten vaan mutta miten, eikä anylysoienet? Kai sitä osasvat sitten olla vaikka parisuhteessa? Ihan ihmeellistä?
?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi välttelevästi kiintynyttä parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajanko pitäisi olla vieressä vakuuttelemassa rakkautta?
Ei pitäisi, sanoin kaivanneeni itsekin omaa aikaa. Tarvitsen sitä myös.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutte liian ahtaasti ja vietätte liian paljon aikaa samassa tilassa.
Todennäköisesti tämä. Jos kerran täytyy ihan lähteä pois kotoa voidakseen olla hetken itsekseen. Joko heillä on enintään kaksio ilman mitään työhuonetta, tai sitten ap ei osaa olla seuraamatta tai huutrlematta toiseen huoneeseen.
Itse asiassa minulla on sellainen miesystävä. Jään sohvalle lukemaan, niin hän kyllä menee toiseen huoneeseen, mutta huutelee sieltä vähän väliä kaikkia kommentteja. En voi ikinä muuttaa hänen kanssa yhteen.
Kolmio, mies on aina työhuoneessa kotona ollessaan enkä mene sinne huutelemaan todellakaan. Olen itse makkarissa enimmäkseen. Mies tulee kyllä minun tilaani silloin kun yritän keskittyä omiin juttuihin. Mies myös nukkuu työhuoneessa, joten olen joka tapauksessa illalla yksin ja herään yksin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sano, että se ei ole ok.
Ja mitä? Pakota toinen olemaan kanssani? Tämä ei ole käynyt edes mielessä ja tämä olisi minusta tuota "tukahduttamista".
Mies ei siis tiedä tuosta torjutuksi tulemisen tunteestani, koska se ei ole hänen vikansa. Enkä mitenkään mökötä, vaan itsestä tuntuu että en pääse enää yhteyteen vaikka olisimme samassa tilassa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pyöreä.
minusta ennemminkin kulmikas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutte liian ahtaasti ja vietätte liian paljon aikaa samassa tilassa.
Todennäköisesti tämä. Jos kerran täytyy ihan lähteä pois kotoa voidakseen olla hetken itsekseen. Joko heillä on enintään kaksio ilman mitään työhuonetta, tai sitten ap ei osaa olla seuraamatta tai huutrlematta toiseen huoneeseen.
Itse asiassa minulla on sellainen miesystävä. Jään sohvalle lukemaan, niin hän kyllä menee toiseen huoneeseen, mutta huutelee sieltä vähän väliä kaikkia kommentteja. En voi ikinä muuttaa hänen kanssa yhteen.Kolmio, mies on aina työhuoneessa kotona ollessaan enkä mene sinne huutelemaan todellakaan. Olen itse makkarissa enimmäkseen. Mies tulee kyllä minun tilaani silloin kun yritän keskittyä omiin juttuihin. Mies myös nukkuu työhuoneessa, joten olen joka tapauksessa illalla yksin ja herään yksin.
Ap
Miksi nukkuu työhuoneessa?
Kuulostaa, että aloittajalla on läheisriippuvuus ja että mies kokee sen ahdistavana. Eihän se välttämättä näin ole, mutta kun nyt kysyttiin.
Moni mies ja nainen oikein etsii läheisriippuvaista ihmistä kumppanikseen, jonka elämäntarkoitus on vain hän, ja joka joka hetki peilaa toisesta itseään. Kulkee perässä kuin koira ja koko ajan ihaillen katselee. Ei saa olla omia kavereita, menoja jne. Ei tavetta olla yksin.
Olin itsekin tällainen aiemmin.
Minusta on ihan luonnollista, että parisuhteessakaan ei jaksa koko ajan olla yhdessä.
Miksi kuvaat miehen omia hetkiä poteroksi? Jos minä luen rauhassa lehteä ja juon kupin kahvia itsekseni, en minä ole missään poterossa. Tai jos vetäydyn työhuoneeseen pelaamaan.
Potero se olisi, jos minun pitää sinnikkäästi vetää rajaa koko ajan saadakseni olla hetken itsekseen