Analysoikaa parisuhteeni kuvio
Mies sanoo: "lähden kävelylle/haluan lukea /olla yksin."
Minä sanon: "ok."
Olen saattanut kaivatakin omaa aikaa ja tilaa, mutta en saakaan siitä iloa, kun en itse valinnut sitä. Syytän itseäni, että olen liian vaativa ja siksi miehen pitää päästä minusta eroon.
Kun mies sitten tulee ulos poterostaan ja yrittää päästä taas lähemmäs, olen ajanut itse itseni nurkkaan enkä pääse sieltä takaisin vuorovaikutukseen, tai siltä se tuntuu. En uskalla tehdä mitään aloitteita ja ehdottaa tekemistä kun jo luulen, että mies ei halua olla kanssani.
Väsyttävä kierre.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että se ei ole ok.
Ja mitä? Pakota toinen olemaan kanssani? Tämä ei ole käynyt edes mielessä ja tämä olisi minusta tuota "tukahduttamista".
Mies ei siis tiedä tuosta torjutuksi tulemisen tunteestani, koska se ei ole hänen vikansa. Enkä mitenkään mökötä, vaan itsestä tuntuu että en pääse enää yhteyteen vaikka olisimme samassa tilassa.
ApMiten toivoisit "pääseväsi yhteyteen"? Sano jotain, toinen vastaa, siinä se yhteys. Tällaiset ylimaalliset yhteydet ja muut fiilistelyt ovat kyllä sen henkiluokan juttuja, että itse en jaksaisi yhtään noita. Ei vaan mitkään vibailut kiinnosta. Nyt se suu auki ja ehdotat jotain, mentäiskö tänään... tehtäiskö... syötäiskö... mitä tuumaat jos tehtäis jotain aivan villiä/tavallista jne.
Älä nyt vaan jää jonkun vibojes takia yksin tuppisuuna pelkäämään jotain kuviteltua reaktiota.
No jaa, minut jätettiin yli kymmenen vuoden jälkeen koska yhteys oli kadonnut.
Vierailija kirjoitti:
JSS!
Kauan se kestikin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että se ei ole ok.
Ja mitä? Pakota toinen olemaan kanssani? Tämä ei ole käynyt edes mielessä ja tämä olisi minusta tuota "tukahduttamista".
Mies ei siis tiedä tuosta torjutuksi tulemisen tunteestani, koska se ei ole hänen vikansa. Enkä mitenkään mökötä, vaan itsestä tuntuu että en pääse enää yhteyteen vaikka olisimme samassa tilassa.
ApMiten toivoisit "pääseväsi yhteyteen"? Sano jotain, toinen vastaa, siinä se yhteys. Tällaiset ylimaalliset yhteydet ja muut fiilistelyt ovat kyllä sen henkiluokan juttuja, että itse en jaksaisi yhtään noita. Ei vaan mitkään vibailut kiinnosta. Nyt se suu auki ja ehdotat jotain, mentäiskö tänään... tehtäiskö... syötäiskö... mitä tuumaat jos tehtäis jotain aivan villiä/tavallista jne.
Älä nyt vaan jää jonkun vibojes takia yksin tuppisuuna pelkäämään jotain kuviteltua reaktiota.
No jaa, minut jätettiin yli kymmenen vuoden jälkeen koska yhteys oli kadonnut.
Asiantuntijoiden mukaan kaipaamme kaikki syvällä sisimmässämme yhteyttä ja nähdyksi tulemista aitona itsenämme. Ehkä sitten emme.
Lopeta mökötys ja keittäkää vaikka kahvit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutte liian ahtaasti ja vietätte liian paljon aikaa samassa tilassa.
Todennäköisesti tämä. Jos kerran täytyy ihan lähteä pois kotoa voidakseen olla hetken itsekseen. Joko heillä on enintään kaksio ilman mitään työhuonetta, tai sitten ap ei osaa olla seuraamatta tai huutrlematta toiseen huoneeseen.
Itse asiassa minulla on sellainen miesystävä. Jään sohvalle lukemaan, niin hän kyllä menee toiseen huoneeseen, mutta huutelee sieltä vähän väliä kaikkia kommentteja. En voi ikinä muuttaa hänen kanssa yhteen.Kolmio, mies on aina työhuoneessa kotona ollessaan enkä mene sinne huutelemaan todellakaan. Olen itse makkarissa enimmäkseen. Mies tulee kyllä minun tilaani silloin kun yritän keskittyä omiin juttuihin. Mies myös nukkuu työhuoneessa, joten olen joka tapauksessa illalla yksin ja herään yksin.
Ap
Nyt alkaa kuulostaa erikoiselta.
Mies on työhuoneessa aina kotona ollessa? Ja nukkuu työhuoneessa ja sinä makuuhuoneessa? Ja lähtee säännöllisesti lenkille puhelimen kanssa?
Te olette kämppikset ja hänellä on toinen nainen.
Ja sinulla on paha olla koska jollain tasolla vaistoat tämän.
Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin se että joku tulee häiritsemään. Mieheni ei tarvitse yksinoloa, ja jos ja kun hän on yksin, hän vain selailee nettiä päämäärättömästi. Itse kun olen yksin, niin olen itseni kanssa. Mietiskelen, suunittelen, luon, ja sitä prosessia ei oikeasti voi keskeyttää kuin erittäin painavasta syystä, ja se syy ei ole se että toinen tarvitsee huomiota. Jos minun seuraani pakoillaan, niin se on fine by me, mutta en kyllä hakeudu sellaien lähelle enää. Vetäydyn itse jo niin paljon, että jos toinen on vetäytyvää sorttia myös, niin parisuhde ei kanssani toimi. Ei aikaakaan kun en edes kaipaa tällaisen välttelevän henkilön seuraa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutte liian ahtaasti ja vietätte liian paljon aikaa samassa tilassa.
Todennäköisesti tämä. Jos kerran täytyy ihan lähteä pois kotoa voidakseen olla hetken itsekseen. Joko heillä on enintään kaksio ilman mitään työhuonetta, tai sitten ap ei osaa olla seuraamatta tai huutrlematta toiseen huoneeseen.
Itse asiassa minulla on sellainen miesystävä. Jään sohvalle lukemaan, niin hän kyllä menee toiseen huoneeseen, mutta huutelee sieltä vähän väliä kaikkia kommentteja. En voi ikinä muuttaa hänen kanssa yhteen.Kolmio, mies on aina työhuoneessa kotona ollessaan enkä mene sinne huutelemaan todellakaan. Olen itse makkarissa enimmäkseen. Mies tulee kyllä minun tilaani silloin kun yritän keskittyä omiin juttuihin. Mies myös nukkuu työhuoneessa, joten olen joka tapauksessa illalla yksin ja herään yksin.
ApNyt alkaa kuulostaa erikoiselta.
Mies on työhuoneessa aina kotona ollessa? Ja nukkuu työhuoneessa ja sinä makuuhuoneessa? Ja lähtee säännöllisesti lenkille puhelimen kanssa?
Te olette kämppikset ja hänellä on toinen nainen.Ja sinulla on paha olla koska jollain tasolla vaistoat tämän.
Tämä on ainoa selitys AV:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että se ei ole ok.
Ja mitä? Pakota toinen olemaan kanssani? Tämä ei ole käynyt edes mielessä ja tämä olisi minusta tuota "tukahduttamista".
Mies ei siis tiedä tuosta torjutuksi tulemisen tunteestani, koska se ei ole hänen vikansa. Enkä mitenkään mökötä, vaan itsestä tuntuu että en pääse enää yhteyteen vaikka olisimme samassa tilassa.
ApMiten toivoisit "pääseväsi yhteyteen"? Sano jotain, toinen vastaa, siinä se yhteys. Tällaiset ylimaalliset yhteydet ja muut fiilistelyt ovat kyllä sen henkiluokan juttuja, että itse en jaksaisi yhtään noita. Ei vaan mitkään vibailut kiinnosta. Nyt se suu auki ja ehdotat jotain, mentäiskö tänään... tehtäiskö... syötäiskö... mitä tuumaat jos tehtäis jotain aivan villiä/tavallista jne.
Älä nyt vaan jää jonkun vibojes takia yksin tuppisuuna pelkäämään jotain kuviteltua reaktiota.
Miten pääsee yhteyteen, jos toinen lähtee paikalta? Tämä se vasta kuulostaa henkimaailman hommilta.
Ala itse käymään joka ilta jossain "kävelyllä".
"Olen saattanut kaivatakin omaa aikaa ja tilaa, mutta en saakaan siitä iloa, kun en itse valinnut sitä. " ap
Eli suurin ongelma on, että sinä et saa olla se joka määrittelee milloin vietetään omaa aikaa. Miehellä ei ole siihen oikeutta jahän tällä käyttäytymisellä loukkaa sinun kontrollin tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
"Olen saattanut kaivatakin omaa aikaa ja tilaa, mutta en saakaan siitä iloa, kun en itse valinnut sitä. " ap
Eli suurin ongelma on, että sinä et saa olla se joka määrittelee milloin vietetään omaa aikaa. Miehellä ei ole siihen oikeutta jahän tällä käyttäytymisellä loukkaa sinun kontrollin tarvetta.
Tai suurin ongelma on se, että mies määrittelee, milloin vietetään omaa ja yhteistä aikaa. Naisella ei ole siihen oikeutta ja tällä käyttöytymisellä mies harjoittaa omaa kontrollin tarvettaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olen saattanut kaivatakin omaa aikaa ja tilaa, mutta en saakaan siitä iloa, kun en itse valinnut sitä. " ap
Eli suurin ongelma on, että sinä et saa olla se joka määrittelee milloin vietetään omaa aikaa. Miehellä ei ole siihen oikeutta jahän tällä käyttäytymisellä loukkaa sinun kontrollin tarvetta.
Tai suurin ongelma on se, että mies määrittelee, milloin vietetään omaa ja yhteistä aikaa. Naisella ei ole siihen oikeutta ja tällä käyttöytymisellä mies harjoittaa omaa kontrollin tarvettaan.
Tämän vuoksi tällainen parisuhteiden kuvioiden "analysointi" tällaisella forumilla on mahdotonta, koska saamme vain toisen osapuolen näkökulman. Me emme tiedä, mikä suhteen dynamiikka on, miksi toinen haluaa olla yksin, miksi toinen ahdistuu yksinolosta jne., mutta silti jokaisella on oma omien kokemusten sävyttämä mielipide.
Valtataistelun vaihe. Yleensä ilmenee riitelyä, teillä näköjään vetäytymisenä.
Vierailija kirjoitti:
Onko AP linjoilla?
No mitä?
Kannattaisi hankkia lääkkeet tuohon psykoosiin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi hankkia lääkkeet tuohon psykoosiin.
Kenen?
Miten toivoisit "pääseväsi yhteyteen"? Sano jotain, toinen vastaa, siinä se yhteys. Tällaiset ylimaalliset yhteydet ja muut fiilistelyt ovat kyllä sen henkiluokan juttuja, että itse en jaksaisi yhtään noita. Ei vaan mitkään vibailut kiinnosta. Nyt se suu auki ja ehdotat jotain, mentäiskö tänään... tehtäiskö... syötäiskö... mitä tuumaat jos tehtäis jotain aivan villiä/tavallista jne.
Älä nyt vaan jää jonkun vibojes takia yksin tuppisuuna pelkäämään jotain kuviteltua reaktiota.