Auttakaa! Aviopuolison turhat lupaukset :(
En tiedä mitä tehdä :( Jonkun mielestä nämä asiat ovat vähäpätöisiä, mutta itselleni ne on tosi rankkoja :( Olen sanonut miehelle, etten mitään muuta vihaa niin paljon kuin turhien lupausten antamisia. Tuntuu, että joka kerta jos lupaukset petetään, vajoan yhä alemmaksi. Olemme olleet yhdessä jo yli 15vuotta.
Mieheni tietää ja olen toivonut, että hän ei joisi tai ottaisi muutamaa kaljaa ja hän niin lupaakin, mutta usein tämä lupaus unohtuu :( en voi esim luottaa siihen, että hän sanoo käyvänsä vain yhdessä tai että, ei ota nyt... joskus lupaukset pitää ja hän skarppaa. Hirveitä määriä hän ei juo kotona, kuin äärimmäisen harvoin... mieheni tietää, että asia on minulle tärkeä ja olen kertonut miksi en kestä hänen juomistaan, edes vähäsenkään. Hän sanoo ymmärtävänsä, mutta ei kuitenkaan pidä sitä niin raskaana asiana :( Menimme esim kerran lastemme kanssa laivalle, ja hän lupasi olla ottamatta. Turha lupaus. En uskalla enää lähteä laivalle hänen kanssaan :( en pysty luottamaan.
Toinen on se, että meillä on useampi lapsi ja mieheni tietää, että toivoisin vielä yhtä lasta. Hän on antanut olettaa, että saisin kokea vielä odotuksen ym, mutta aina hän on siirtänyt asiaa, antanut turhia toiveita.. Nyt sanoi lopulta, ettei haluakaan lapsia enää. On hyvin petetty olo. On annettuu ymmärtää, että vielä joskus yrittäisimme, mutta sitten sanookin ettei enää. Ymmärrän, että mies saa muuttaa mielipidettään, mutta minulle tämä on niin vaikea paikka, etten tiedä mitä enää tehdä. Mies sanoi, ettei halunnut ja uskaltanut sanoa aikaisemmin ettei halua, koska pelkää menettävänsä minut. Sekö minut pitäisi hänen lähellään, jos annetaan turhia lupauksia ja toiveita... Minun usko luottamukseen on kokonaan hävinnyt. En uskalla enää luottaa mihinkään hänen sanoihinsa, kun mietin sanooko hän se vain siksi, ettei minulle tulisi paha mieli. Mies kokee, ettei ole minulle luvannut mitään :(
Onko normaalia, että toine saa antaa turhia lupauksia? Minussakin on paljon vikoja, sitä en kiellä. Tuntuu, että minulla ei ole mitään ihmisarvoa... miten uskallan luottaa enää ja jatkaa niin kuin ei mitään. Hän on ihana isä lapsilleen, ja on mukana arjessa. Minua vaan itkettää kokoajan, tuntuu kuin olisin umpikujassa...
Ajatuksia? Todellaa toivon erilaisia näkökantoja... Minun mielestäni toisen sanoihin pitää voida luottaa, oli ne isoja tai pieniä lupauksia...
Kommentit (98)
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:30"]
No montako lasta teillä jo on!??
[/quote]
Viisi.. ja mikä on se määrä, monesta saa haaveilla ja kenellä siihen oikeus? Ja kyllä, olen kiitollinen näistä lapsista, ihan suunnattoman kiitollinen. ei siitä ole kyse, etteikö mikään riittäisi, vaikka sitäkin olen jo miettinyt :( Tunnen vain näin sydämessäni, että yksi vielä puuttuu... Lapset ei ole meille olleet itsestäänselvyys.
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:21"]
Ap ilmeisesti tällainen toipunut holistinen joka ei kestä kun toiset osaa sen mitä itse ei oppinut eli käyttää alkoholia oikein.
[/quote]
Juon itse alkoholia äärimmäisen harvoin, en koe sitä itselleni tarpeellisena.
Ap
Itsellä oli ex joka vaati joka asiaan lupauksia, oli kotiintulo aikoja, ilmoituspakkoja yms. Ja jos nämä eivät menneet tunnilleen tai juuri niinkuin exä halusi, tuli hirveä poru ja riita.
Sitten sainkin päähäni että minäkin alan vaatimaan lupauksia, kotiintuloaikoja. Sanoin selkesti että jos minullakin niin sinullakin. Yllätys ei ollut, ettei samat säännöt koskeneet häntä.
Mutta sen opin, kun exästäni erosin, kuinka alistettuna olin siinä suhteessa. Mitään ei ollut varsinaisesti kieletty, mutta älyttömiä lupaulistoja oli senkin edestä. Seuraavassa suhteessa en anna kenenkään ladella yksipuolisia sääntöjä. Exän sääntöjen taustalla oli kyse pelkästään mustasukkaisuudesta ja tarpeesta kontrolloida minua.
Sun pitäisi ap ensinnäkin mennä uudestaan juttelemaan jollekin terpeutille tuosta sun kontrollinhalusta. Se lyö aika vahvavasti läpi sinusta. Oletko alkoholistiperheen lapsi, joista kasvaa valtavan kontrollinhaluisia kun on jotenkin yrittänyt lapsena selvitä siitä perheen alkoholismin aiheuttamasta kaaoksesta? Alkoholisti vanhempi nimenomaan lupailee lapselleen paljon asioita "tasoittaakseen" lapsen huolta ja ikävää aikuseen, jotka tietysti alkoholin myötä myös rikkoo. Siksi ehkä korostat niin paljon tuota että pienikin rikottu lupaus on rikottu, ja että et voi millään sitä hyväksyä. Luet sen miehesi käytöksen samanlaiseksi kuin alkoholisoituneen vanhempasi tekemiset aikoinaan. Traumat jää ja siirtyy eteenpäin aikuisena sun omaan avioliittoosi..
Miehesi voisi myös mennä juttelemaan jonnekin, että miksi hän sinun kontrolloidessasi asioita yrittää aina luikahtaa "aidan alta" vähimmällä vaivalla ja lupaa sitä mitä näkee sinun selvästi haluavankin. Onko miehen kotona aina pelattu samalla tavalla? Isä/äiti vaatinut ja hallinut ja muu perhe luovinut mukana ilman että ikinä on saanut sanoa suoraan mitä itse tuntee tai ajattelee? Siten se ei osaa sulle ollenkaan kertoa suoraan, eikä osaa edes keskustella sun kanssa esim. mitä tulevaisuudessa tms.
Puhutta näköjän täysin toisienne ohi. Kummallakin selvittämättömiä asioita ja sitten vaan mennään yhteen ja tehdään lapsia. Eletään yhdessä mutta puhua ei osata yhdessä. Töitä tehdään ja elätetään perhettä mutta keskusteluyhteys syvemmissä asioissa pieni.
Että terapiaan vaan yhdessä että opitte edes puhumaan. Ja sinä terapiaan käsittelemään ahdistustasi. Se että itkettää koko ajan,ei voi johtua vaan siitä että mies ei pidä aina lupauksiaan. Ei se ole normaalia. Samoin ettei tunne edes ihmisarvoaan siksi.
Ja samalla voisi käydä läpi sitä, että miksi jo useamman lapsen jälkeen vieläkin itkettää jos ei enää tee lasta. Mitä muuta elämässäsi on kuin lapsia? Onko ammattia, työtä, koulutusta? Vai lapsetko sen elämän tarkoituksen täyttää. Kyllähän se sitten alkaa huolestuttaa kun näyttää että lisää ei pieniä tule ja entiset kasvaa isoiksi ja lähtee maailmalle.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:30"]
No montako lasta teillä jo on!??
[/quote]
Viisi.. ja mikä on se määrä, monesta saa haaveilla ja kenellä siihen oikeus? Ja kyllä, olen kiitollinen näistä lapsista, ihan suunnattoman kiitollinen. ei siitä ole kyse, etteikö mikään riittäisi, vaikka sitäkin olen jo miettinyt :( Tunnen vain näin sydämessäni, että yksi vielä puuttuu... Lapset ei ole meille olleet itsestäänselvyys.
Ap
[/quote]
VIISI! Nyt oikeasti järki käteen. Onko teillä rehellisesti rahkeita niin henkisesti kuin fyysisesti KUUDENTEEN lapseen, sen seuraavat 18 v?
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:47"]
Sun pitäisi ap ensinnäkin mennä uudestaan juttelemaan jollekin terpeutille tuosta sun kontrollinhalusta. Se lyö aika vahvavasti läpi sinusta. Oletko alkoholistiperheen lapsi, joista kasvaa valtavan kontrollinhaluisia kun on jotenkin yrittänyt lapsena selvitä siitä perheen alkoholismin aiheuttamasta kaaoksesta? Alkoholisti vanhempi nimenomaan lupailee lapselleen paljon asioita "tasoittaakseen" lapsen huolta ja ikävää aikuseen, jotka tietysti alkoholin myötä myös rikkoo. Siksi ehkä korostat niin paljon tuota että pienikin rikottu lupaus on rikottu, ja että et voi millään sitä hyväksyä. Luet sen miehesi käytöksen samanlaiseksi kuin alkoholisoituneen vanhempasi tekemiset aikoinaan. Traumat jää ja siirtyy eteenpäin aikuisena sun omaan avioliittoosi..
Miehesi voisi myös mennä juttelemaan jonnekin, että miksi hän sinun kontrolloidessasi asioita yrittää aina luikahtaa "aidan alta" vähimmällä vaivalla ja lupaa sitä mitä näkee sinun selvästi haluavankin. Onko miehen kotona aina pelattu samalla tavalla? Isä/äiti vaatinut ja hallinut ja muu perhe luovinut mukana ilman että ikinä on saanut sanoa suoraan mitä itse tuntee tai ajattelee? Siten se ei osaa sulle ollenkaan kertoa suoraan, eikä osaa edes keskustella sun kanssa esim. mitä tulevaisuudessa tms.
Puhutta näköjän täysin toisienne ohi. Kummallakin selvittämättömiä asioita ja sitten vaan mennään yhteen ja tehdään lapsia. Eletään yhdessä mutta puhua ei osata yhdessä. Töitä tehdään ja elätetään perhettä mutta keskusteluyhteys syvemmissä asioissa pieni.
Että terapiaan vaan yhdessä että opitte edes puhumaan. Ja sinä terapiaan käsittelemään ahdistustasi. Se että itkettää koko ajan,ei voi johtua vaan siitä että mies ei pidä aina lupauksiaan. Ei se ole normaalia. Samoin ettei tunne edes ihmisarvoaan siksi.
Ja samalla voisi käydä läpi sitä, että miksi jo useamman lapsen jälkeen vieläkin itkettää jos ei enää tee lasta. Mitä muuta elämässäsi on kuin lapsia? Onko ammattia, työtä, koulutusta? Vai lapsetko sen elämän tarkoituksen täyttää. Kyllähän se sitten alkaa huolestuttaa kun näyttää että lisää ei pieniä tule ja entiset kasvaa isoiksi ja lähtee maailmalle.
[/quote]
Kiitos vastauksestasi, paljon ajatuksia herättäviä asioita kirjoitit. Käyn edelleen terapiassa (taustalla lapsuus, tosin turhia lupauksia en ole kokenut saaneeni, lapsen kuolema, ja nämä omat asiat:juurikin lupaukset joita ei pidetä, että missä menee raja, ahdstavat tunteet liittyen alkoholiin jne jne...). Koulutus on ja työtäkin. Vapaahetoistyötä tai muuta vastaavaa haluaisin joskus vielä tehdä . Ja kun lapset kasvaa, nauttia ja viettää aikaa enemmän mieheni kanssa. Nyt lapset vielä pieniä, ja olisin halunnut yrittää vielä yhtä, tuntuu että jokin puuttuu elämästämme. Olen tätä asiaa järkeillyt paljon, mutta tunteet on niin vahvoja :(
Ap
Miten toi lapsilukumäärå muotoutuu? Onko jotenkin päänsisäinen kaava jolla ei faktapohjaa? Ihmettelen, että "vielä se yksi lapsi" tekee autuaaksi. Jotkut ei saa yhtään lasta. Jotkut vääntää monta vaikka ei pysty edes elättämään. Usko miestäsi.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:51"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:30"]
No montako lasta teillä jo on!??
[/quote]
Viisi.. ja mikä on se määrä, monesta saa haaveilla ja kenellä siihen oikeus? Ja kyllä, olen kiitollinen näistä lapsista, ihan suunnattoman kiitollinen. ei siitä ole kyse, etteikö mikään riittäisi, vaikka sitäkin olen jo miettinyt :( Tunnen vain näin sydämessäni, että yksi vielä puuttuu... Lapset ei ole meille olleet itsestäänselvyys.
Ap
[/quote]
VIISI! Nyt oikeasti järki käteen. Onko teillä rehellisesti rahkeita niin henkisesti kuin fyysisesti KUUDENTEEN lapseen, sen seuraavat 18 v?
[/quote]
Suhteellista, kuka sen määrittää mikä on oikea toive lapsimäärästä? Onko yhden lapsen äidillä suurempi oikeus toivoa lisää, kuin useamman lapsen äidillä? Ap
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:51"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:30"]
No montako lasta teillä jo on!??
[/quote]
Viisi.. ja mikä on se määrä, monesta saa haaveilla ja kenellä siihen oikeus? Ja kyllä, olen kiitollinen näistä lapsista, ihan suunnattoman kiitollinen. ei siitä ole kyse, etteikö mikään riittäisi, vaikka sitäkin olen jo miettinyt :( Tunnen vain näin sydämessäni, että yksi vielä puuttuu... Lapset ei ole meille olleet itsestäänselvyys.
Ap
[/quote]
VIISI! Nyt oikeasti järki käteen. Onko teillä rehellisesti rahkeita niin henkisesti kuin fyysisesti KUUDENTEEN lapseen, sen seuraavat 18 v?
[/quote]
Suhteellista, kuka sen määrittää mikä on oikea toive lapsimäärästä? Onko yhden lapsen äidillä suurempi oikeus toivoa lisää, kuin useamman lapsen äidillä? Ap
[/quote]
Sivuutit kysymykseni. Onko teillä rahkeita vai ei?
On vähän eri asia toivoa toista lasta kuin kuudetta, todellakin. Ensinnäkin lapset saavat eri tavalla huomiota, varaa on enemmän, tukea on enemmän kun lapsia ei ole kokonaista laumaa.
Oletko miettinyt jos tuleva lapsi ei olisikaan täysin terve? Miten jaksamisesi siinä tilanteessa?
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 17:00"]
Miten toi lapsilukumäärå muotoutuu? Onko jotenkin päänsisäinen kaava jolla ei faktapohjaa? Ihmettelen, että "vielä se yksi lapsi" tekee autuaaksi. Jotkut ei saa yhtään lasta. Jotkut vääntää monta vaikka ei pysty edes elättämään. Usko miestäsi.
[/quote]
Kyllä minä tämän tiedostan ja ymmärrän hyvin. Kenenkään tilannetta ei kuitenkaan voi verrata. Lapsiasia on hyvin henkilökohtainen. Kenellä on oikeus sanoa, että sinulla on oikeus toivoa yhtä, ja sinulla kymmenettä? Kuka sen rajan vetää?
Kuulostatte unelmaperheeltä! Nyt vain jätät ehkäisyn pois kostoksi rikotuista lupauksista. Kun saat taas kokea raskauden, keskityt siihen ja olet tyytyväinen. Mies saa vapaasti keskittyä kännissä ajeluun. Win-win situation.
Kyllä, minäkin uskon vakaasti, että kuudes lapsi ratkaisee suhteenne ongelmat.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:51"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:30"]
No montako lasta teillä jo on!??
[/quote]
Viisi.. ja mikä on se määrä, monesta saa haaveilla ja kenellä siihen oikeus? Ja kyllä, olen kiitollinen näistä lapsista, ihan suunnattoman kiitollinen. ei siitä ole kyse, etteikö mikään riittäisi, vaikka sitäkin olen jo miettinyt :( Tunnen vain näin sydämessäni, että yksi vielä puuttuu... Lapset ei ole meille olleet itsestäänselvyys.
Ap
[/quote]
VIISI! Nyt oikeasti järki käteen. Onko teillä rehellisesti rahkeita niin henkisesti kuin fyysisesti KUUDENTEEN lapseen, sen seuraavat 18 v?
[/quote]
Suhteellista, kuka sen määrittää mikä on oikea toive lapsimäärästä? Onko yhden lapsen äidillä suurempi oikeus toivoa lisää, kuin useamman lapsen äidillä? Ap
[/quote]
Sivuutit kysymykseni. Onko teillä rahkeita vai ei?
On vähän eri asia toivoa toista lasta kuin kuudetta, todellakin. Ensinnäkin lapset saavat eri tavalla huomiota, varaa on enemmän, tukea on enemmän kun lapsia ei ole kokonaista laumaa.
Oletko miettinyt jos tuleva lapsi ei olisikaan täysin terve? Miten jaksamisesi siinä tilanteessa?
[/quote]
Kyllä tämän hetkisen tilanteen mukaan on, mutta koskaan ei voi etukäteen tietää mitä elämä tuo tullessaan, ei edes sen yhden lapsen vanhempina. Ja kyllä olen miettinyt, jos lapsi olisikin sairas, ihan henkilökohtaisten menetysten ja kokemuksien vuoksi tämä on päällimmäinen asia, mitä olen käynyt mielessäni läpi. Ap
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 17:08"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:51"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 16:30"]
No montako lasta teillä jo on!??
[/quote]
Viisi.. ja mikä on se määrä, monesta saa haaveilla ja kenellä siihen oikeus? Ja kyllä, olen kiitollinen näistä lapsista, ihan suunnattoman kiitollinen. ei siitä ole kyse, etteikö mikään riittäisi, vaikka sitäkin olen jo miettinyt :( Tunnen vain näin sydämessäni, että yksi vielä puuttuu... Lapset ei ole meille olleet itsestäänselvyys.
Ap
[/quote]
VIISI! Nyt oikeasti järki käteen. Onko teillä rehellisesti rahkeita niin henkisesti kuin fyysisesti KUUDENTEEN lapseen, sen seuraavat 18 v?
[/quote]
Suhteellista, kuka sen määrittää mikä on oikea toive lapsimäärästä? Onko yhden lapsen äidillä suurempi oikeus toivoa lisää, kuin useamman lapsen äidillä? Ap
[/quote]
Sivuutit kysymykseni. Onko teillä rahkeita vai ei?
On vähän eri asia toivoa toista lasta kuin kuudetta, todellakin. Ensinnäkin lapset saavat eri tavalla huomiota, varaa on enemmän, tukea on enemmän kun lapsia ei ole kokonaista laumaa.
Oletko miettinyt jos tuleva lapsi ei olisikaan täysin terve? Miten jaksamisesi siinä tilanteessa?
[/quote]
Kyllä tämän hetkisen tilanteen mukaan on, mutta koskaan ei voi etukäteen tietää mitä elämä tuo tullessaan, ei edes sen yhden lapsen vanhempina. Ja kyllä olen miettinyt, jos lapsi olisikin sairas, ihan henkilökohtaisten menetysten ja kokemuksien vuoksi tämä on päällimmäinen asia, mitä olen käynyt mielessäni läpi. Ap
[/quote]
Kannattaa tehostaa terapiaa. Et voi korvata menetystäsi aina uudella lapsella.
Valitettavasti minulle tulee aloittajasta mieleen narsisti.. Oma äitini on narsisti ja puhe on hyvin saman tyylistä. Jos et ole onnellinen niin lähde kävelemään sillä toista et voi muuttaa ja teet hänet 'opastuksellasi" vain onnettomaksi.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 17:06"]
Kuulostatte unelmaperheeltä! Nyt vain jätät ehkäisyn pois kostoksi rikotuista lupauksista. Kun saat taas kokea raskauden, keskityt siihen ja olet tyytyväinen. Mies saa vapaasti keskittyä kännissä ajeluun. Win-win situation.
[/quote]
Tätä en todellakaan tekisi miehelleni
Ap
Miehelläsi ei ainakaan ole yhtään rahkeita seuraavaan lapseen, ei yhtään.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 17:08"]
Kyllä, minäkin uskon vakaasti, että kuudes lapsi ratkaisee suhteenne ongelmat.
[/quote]
Ei tässä kukaan ole sanonut, että uusi lapsi ratkaisisi ongelmamme
Ap
Ap ilmeisesti tällainen toipunut holistinen joka ei kestä kun toiset osaa sen mitä itse ei oppinut eli käyttää alkoholia oikein.