Lue keskustelun säännöt.
LAKKO LÄSSÄHTI TÄYSIN
18.09.2015 |
Ihmisiä ei kokoontunut torille. Helsingissä ei liikennekaaosta. Myös kaupat ovat auki.
Täytyy olla ylpeä suomalaisten halusta nostaa suomi jaloilleen ja talous kasvamaan. AY-liike tässä menetti kasvonsa. AY-liike tekee nopeaa kuolemaa. Nuoret eivät enää suostu muiden pompoteltavaksi, vaan miettivät omilla aivoillaan. Fiksuja nuoria.
Kommentit (118)
[/quote]
Olen vuorotyötä tekevä opettajaksi opiskeleva (tämän vuoksi esim. sunnuntailisät ovat olleet erittäin tervetulleita), joten en ihan heti ymmärrä, miten kyseiset leikkaukset eivät koskisi minua. Silti olen Sipilän leikkauksien kannalla. Jotkut meistä osaavat ajatella myös omaa napaansa pidemmälle. Kokeile sinäkin joskus. :)
[/quote]
Olet käsittänyt, joko tahallisesti ,tai sitten ymmärtämättömyyttäsi, väärin.
Mielenosoituksessa on nimenomaan kyse kaikkien palkansaajien etujen ajattelemisesta.
Tämä ei tarkoita, että emme olisi tietoisia valtiomme tilasta (joka ei Euroopan Komission Suomen maaraportin mukaan ole mitenkään pelottavan huono, enemmän on kyse siitä, että sitä ei saa päästää huononemaan) samoin kuin kilpailukykymme heikkenemisestä vientimarkkinoilla.
Tässä pieni ote:
Suomen julkinen talous ei täytä velkaantuneisuusastetta koskevaa kriteeriä, mutta otettuaan huomioon Suomen talouden kokonaistilanteen komissio suosittelee, että Suomea ei kuitenkaan alisteta ns. liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn. Suomi ei joudu tähän erityismenettelyyn, koska velan liian suuri osuus bruttokansantuotteesta selittyy Suomen maksuosuuksilla EU:n rahoitusvakausjärjestelmään.
Suomen makrotaloudessa esiintyy epätasapainoja, jotka edellyttävät polittiisia toimia ja tarkkailua.Erityisesti on kiinnitettävä huomiota viennin heikkenemiseen liittyviin riskeihin teollisuuden ollessa edelleen rakennemuutoksessa.Vaikka vientimarkkinaosuuksien ja valmistusteollisuuden alamäki onkin suurelta osin päättynyt, investoinnit ovat vielä alhaisella tasolla ja kasvupotentiaali on heikentynyt.
Julkinen sektori ei myöskään olisi EU:n mukaan Suomessa liaan suuri, JOS BKT:mme ei olisi laskenut.
Bkt:een lasku puolestaan johtuu viennin vaikeuksista, siis siitä, että meidän vientituotteillamme ei ole kysyntää tai valikoimasta johtuen tuoteidemme kysyntä ylipäätään maailmanmarkkinoilla on vähäistä.
Ts. viennin lisäämisellä maamme saataisiin nousuun.
Panostukset tulisi siis kohdentaa nimenomaan vientisektorille, lähinnä pk-sektorin vientiä tukemaan, koska se on meillä huomattavasti vähäisempää kuin esim. Ruotsissa ja muissa vastaavankokoisissa maissa.
Ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluissa löytyisi varmasti tahtoa myös palkansaajapuolella panostaa tähän.
Nyt hallitus on tekemässä pakkolakia, jolla se vesittää tulevian neuvottelujen hyvän hengen. Työnantajilla on useita omia etujärjestöjä, jotka jatkuvasti keskustelevat hallituksen ja eduskunnan kanssa. Meillä palkansaajilla on myös oltava omamme, tasapuolisuuden nimissä. Työntekijöillä on oltava jatkossakin mahdollisuus osallistua keskusteluihin, vai haluatteko lähteä työnantajien sanelupolitiikan tielle?
PAkkolaki:
– Pakkolaki tarkoittaa tässä sitä, ettei työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla työntekijälle parempia määräyksiä kuin, mitä eduskunnan säätämä laki määrää. Jos eduskunta säätäisi esimerkiksi lain, jonka mukaan sairauslomaan liittyisi aina palkaton karenssipäivä ja palkanalennus muilta sairauslomapäiviltä, työnantaja- ja työntekijäliitto eivät voisi sopia näistä ehdoista toisin. Kaikilla olisi siis työehtosopimuksen mukaan karenssipäivä ja alennettu palkka.
Tässä muuten tiedoksenne, mitä asioita työntekijäjärjestöt ovat hoitaneet ja saavuttaneet .
Asioita, joita suurin osa palkansaajista pitää itsestäänselvyytenä ja kuvittelee, että homma jatkuu samanlaisena itsestään:
Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia:
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14-päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2013 Työllisyys- ja kasvusopimus
2014 Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä
2014 Joustava hoitoraha
Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa
Ilman ay-liikkeeiden toimintaa olisimme samassa tilanteessa kiinalaisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 11:25"]No on siellä kuitenkin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Harvoinpa Suomessa vastaavaan päästään. Lisäksi tehtaat ja satamat on lähes kaikki kiinni. Tämä iskee juuri sinne minne oli tarkoituskin; suurpääoman lompakkoon.
[/quote]
Paska valuu aina alaspäin. Karua totta. :) Eli tämä lakkoilu tulee meidän kaikkien maksettavaksi. Juuri sinunkin, joka kipittää kaljaa sohvalla " lakossa".
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 11:15"]
Ihmisiä ei kokoontunut torille. Helsingissä ei liikennekaaosta. Myös kaupat ovat auki. Täytyy olla ylpeä suomalaisten halusta nostaa suomi jaloilleen ja talous kasvamaan. AY-liike tässä menetti kasvonsa. AY-liike tekee nopeaa kuolemaa. Nuoret eivät enää suostu muiden pompoteltavaksi, vaan miettivät omilla aivoillaan. Fiksuja nuoria.
[/quote]
Ja peukutuksista näkee ihan saman. Jess!
AY-liike: HAISTA VITTU!
Ap hei. Oletko joku sokea sairas lesta??? Siellä oli KYMMENIÄ TUHANSIA ihmisiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 13:44"]
Solidaarisuus on katoavaa kansanperinnettä. Luulis että tämän palstan lukijakunnalta löytyisi enemmän myötätuntoa pienipalkkaisille naisille.
[/quote]
Onko pienipalkkaisilla naisilla solidaarisuutta työttömille?
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 14:26"]
Ei kai;
http://www.iijokiseutu.fi/etusivu/7651648.html
[/quote]
naamapalmu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hesassa helvetisti väkeä. Ap jauhaa paskaa. Tyypillinen porvari
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 11:19"]Olen töissä, mutta ehdottomasti henkisesti torilla. Muitakin tapoja leikata kuluja on, kuin pienipalkkaisilta.
[/quote
Oot henkisesti pihalla lassukka, väniset töissä vaikka just sunlaises tyllerön pitäs olla neljäntenä mielenilmauksessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 11:16"]
Taitaa AY-liikettä harmittaa kun lakko epäonnistui täysin. Työ tekijäänsä kiittää!
[/quote]
Kommentoi nimimerkki Yrittäjä : työ tekijää kiittää ja hyvältä maistuu, sillä jopa laskunsa maksaa, sillä kiitoksella!
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 11:16"]
Taitaa AY-liikettä harmittaa kun lakko epäonnistui täysin. Työ tekijäänsä kiittää!
[/quote]
Kommentoi nimimerkki Yrittäjä : työ tekijää kiittää ja hyvältä maistuu, sillä jopa laskunsa maksaa, sillä kiitoksella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei kerrankin yle vois olla lakossa... Oon niin kyrpiintynyt noihin paksupäisiin toimittajiin.
Tää EK:n trollipeikko ja pervo lestaporvari multiyläpeukuttanut omaa VALHEELLISTA aloitustaan...helvetin säälittävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen logiikka ap:lla. Vaikka siellä torilla nyt todellisuudessa olikin paljon porukkaa, niin mun mielestä lakon lässähtämistä olisi ollut enemmän se, jos julkiset kulkuvälineet olisivat kulkeneet normaalisti ja kaikki olisivat päässeet normaaliin tapaan minne haluavat, esim. sinne mielenosoitukseen.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 14:55"][quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 13:07"]
Aurinko alkoi paistamaan heti kun luuserit lähtivät kotiin. Selvä merkki! :)
[/quote]
Kykenetkö perustelemaan luuseri-sanan käyttöäsi mitenkään.
[/quote]
Tuottamatonta työtä tekevät = luuserit. Jos saisin päättää, niin ottaisin palkat kokonaan pois ja pakottaisin ilmaiseksi töihin.
[/quote]
Näkee kuinka sairaita porvarit ovat. Haluavat kaasuttaa ja tappaa työläiset. Kuten vuonna 1918. Naiset ja lapsetkaan eivät olleet lahtarien tappamishalun ulkopuolella.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 14:55"][quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 13:07"]
Aurinko alkoi paistamaan heti kun luuserit lähtivät kotiin. Selvä merkki! :)
[/quote]
Kykenetkö perustelemaan luuseri-sanan käyttöäsi mitenkään.
[/quote]
Tuottamatonta työtä tekevät = luuserit. Jos saisin päättää, niin ottaisin palkat kokonaan pois ja pakottaisin ilmaiseksi töihin.
[/quote]
Työläinen ei ole työnantajan rottaorja. Saatanan ylimielinen natsi
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 14:39"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 13:44"]
Solidaarisuus on katoavaa kansanperinnettä. Luulis että tämän palstan lukijakunnalta löytyisi enemmän myötätuntoa pienipalkkaisille naisille.
[/quote]
Onko pienipalkkaisilla naisilla solidaarisuutta työttömille?
[/quote]
Mielenosoituksen tarkoitus oli puolustaa palkansaajien asemaa. Työttömätkin ovat toivottavasti pian palkansaajia. Vai haluaisitko sinä mennä töihin 5€ tuntipalkalla?
Jos olet työtön, ihmettelen kielteistä asennettasi ay-liikettä kohtaan.
Ay-liike on parantanut työttömien asemaa huomattavasti. Ilman ay-liikettä et saisi edes työmarkkinatukea, vaan olisit toimeentulotuen asiakas kokonaisuudessaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna , 1986 Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1989 Työttömyysturvalain muutos.
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2005 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
2014 Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa
Missä asemassa luulisitte olevanne työttöminä ilman ay-liikettä?
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 13:07"]
Aurinko alkoi paistamaan heti kun luuserit lähtivät kotiin. Selvä merkki! :)
[/quote]
Kykenetkö perustelemaan luuseri-sanan käyttöäsi mitenkään.
[/quote]
Tuottamatonta työtä tekevät = luuserit. Jos saisin päättää, niin ottaisin palkat kokonaan pois ja pakottaisin ilmaiseksi töihin.
[/quote]
Onko ihan järkevää näin julkisesti kertoa olevansa yksinkertainen ääliö?
Solidaarisuus on katoavaa kansanperinnettä. Luulis että tämän palstan lukijakunnalta löytyisi enemmän myötätuntoa pienipalkkaisille naisille.