Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?

Mun piti vaihtaa hammasvälilankaimeen se lankainpää, mutta se itse varsi on mystisesti johonkin hävinnyt. No onneksi mulla on vielä näitä ns tavallisia lankaimia jotka jäivät aikoinaan ylimääräiseksi, kun tämän Jordanin lankaimen ostin, mutta silti häiritseevää

Lähestulkoon puoli vuosisataa sitten olin taaperoikäisenä äitini kanssa Töölönlahden vieressä olevassa puistossa. Siellä oli jostakin syystä iso hiekkakasa, varmaan jotakin rakennushommia varten tjsp. Leikin siellä sitten hiekkaleluilla, ja hautasin siihen kasaan keltaisen sammakon muotoisen hiekkamuotin.

Sitä ei sitten koskaan enää löytynyt. Harmitti ja nolostutti monta vuotta sen jälkeen.

Ihana mekkoni katosi, en löydä sitä mistään.  Ollut hukassa 2 vuotta. 

Neitsyys.

Teini iässä luokkasormus, laitoin hyllylle ja aamulla oli luokkaretkelle lähtö, sormus oli kadonnut, lattiassa oli reikä lähellä sitä kohtaa, että olisko siihen tippunut, epäilin myös siskoani.

Pakkasin  tätille joulupakettia ja lähetin sen, täti soitti saatuaan paketin , kiitteli ja ihmetteli kun oli myös silmälasit, olin siis epähuomiossa pakannut silmälasini joulupakettiin, kyllä meitä huvitti .

Akka perkele oli kadonnut jonnekin tavaroineen kun olin ollut parin viikon ryyppyreissulla ja akka ilmeisesti sai tietää, että olin käynyt paneskelemassa hänen siskoaan sillä aikaa.

Brüsselistä ostin kirpputorilta wanhan saksankielisen kirjan "Die Hölzerne Brücken" ja Oulusta joltakin kirpputorilta kirjan Oulun hautausmaista. Nostin kirjat johonkin "ovelaan" paikkaan haittona lojumasta, koska tulossa oli kylään alkavaa Alzheimeria sairastava vanha tuttu. Harras vapaakirkkolainen, ex terveyskeskusavustaja.

Vähän vierailua myöhemmin huomasin e.m. kirjat kadonneiksi. Tuttu ei tunnusta varastaneensa ja toisaalta hänellä ei juuri mitään kirjoja ole eikä kirjoja lue. Näitä kirjoja ei ole vielä yli viiteen vuoteen löytynyt mistään, vaikka olen kämppäni moneen kertaan nuohonnut joka paikasta. Ketään muutakaan vierasta ei minulla ole kylässä käynyt sen jälkeenkään.

Autotallissa korjasin jotakin auton alla ja laskin 13 mm kiintolenkin lattialle siihen viereeni. Hetken päästä se ei ollutkaan siinä, kun olisin taas tarvinnut. Etsin ainakin puoli tuntia, ei löydy mistään. Ei myöskään sitä toista samanlaista, joka minulla oli. Piti käydä ostamassa uusi ja ostinkin 3 uutta, että edes joku olisi käytettävissä. Takaisin tallile tullessani huomasin sen kadonneen lojuvan juuri siinä, mihin sen muistin laskeneeni, mutta missä se ei tunti sitten enää ollutkaan. Nyt minulla on 5 kpl kyseisiä avaimia ja aina on joku niistä löytynyt kun tarvetta on ilmennyt. Sama juttu teräsmittanauhoista. Uri Geller oli pelkkä harrastelija!

Vierailija kirjoitti:

Vanha kissa katosi tuossa heinäkuussa. Ikää sillä oli 21 vuotta ja oli hetkellisesti jätetty pihalle taajamassa. Ehkä joku naapuri tms. oli päättänyt meidän kissan ottaa hengiltä, sillä heinäkuun jälkeen ei enää kissaa löytynyt mistään vaikka kuinka etsittiin. :`(

Kissa menee aina kuolemaan johonkin piiloon, mistä sitä ei löydy enää koskaan. En tiedä, miten se tuon tekee, mutta niin vain tekee. Aina!

Juureshara, harasin sipilimaata ja lähdin sitten  kävelemään, laskin pitkävartisen haran jonnekin kasvimaan ja varaton välillä, eikä löydy, etsitty kesäkuusta asti.

Lapsena 70-luvulla harrastin postimerkkien keräilyä. Siihen aikaan sai pienellä rahalla ison määrän esim. Unkarilaisia merkkejä. 

Asuimme koululla (isäni oli opettaja) ja usein vietin aikaa istumalla opettajan pöydän takana. Muistan kun olin juuri ostanut postimerkkejä (niitä myytiin läpinäkyvissä muovipakkauksissa) ja olin jo levittänyt keräilykirjani pöydälle. 

Olin laittanut postimerkit leveälle ikkunalaudalle (ikkuna oli kiinni) ja kun lähdin hakemaan niitä ne olivat mystisesti kadonneet. 

Etsin joka puolelta, äidin kanssa tarkastimme taskulampun kanssa patterien välitkin ja missään ei näkynyt merkkejä. Ei ulkona ikkunan ulkopuolella eikä sisäpuolelta. 

Sen pakkauksen mystinen katoaminen on hämmästyttänyt pitkään. 

Oltiin mökillä keskellä ei mitään muutaman ystävän ja äidin kanssa tässä hetki sitten. ja tietysti tuli nautittua alkoholia jonkunverran. Noh ekana aamuna herätessäni ihmettelin kun kengät oli hukassa. Otin ne kyllä pois toki koska kivempi käppäillä mökillä paljain varpain. Muistan jättäneeni ne grillikatokseen. Hoh 3pv kaikki niitä etti pitkinpoikin eikä kukaan löytynyt mistään. Kukaan ei ollut tullut eikä mennyt mökiltä mihinkään sinä aikana. Ei voi ymmärtää..Oli kiva lähteä kotiin ilman popoja....

Vierailija kirjoitti:

Uusimmat ja parhaimmat rintaliivit. Tiedän että missään en ole käynyt missä ne olisi olleet mukana tai missä olisin ottanut liivit pois, eli olen riisunut ne vain ja ainoastaan kotona. Mistään en löydä, olen etsinyt pyykkikorista ja sen ympäristöstä, vaatekaapista, sängyn alta, sohvien ja muiden huonekalujen alta, jopa pakastimesta, koiran lelukorista, kirjahyllystä, imurikaapista.. En enää keksi mitään loogista paikkaa mistä niitä etsiä, että pitääkö seuraavaksi penkoa autotallin laatikot mitä ei ole avattu 2 vuoteen? Enkä kuivaa pyykkejä narulla että joku olisi käynyt pöllimässä, vaan kuivausrummussa sisällä omassa kodissani (kyllä, rintaliivitkin pesupussissa). Ovat vielä todella kirkkaan, suorastaan räikeän siniset, helposti muista vaatteista erottuva väri.

Pesukoneen takana?

Kuule vaikka mitä. Olen sellainen häslä että hyvä etten itseänikin kadota. 

Eilen katos juuri ostettu tupakkiaski. Piti käydä ostaa uus. 

Sadetakki tänä kesänä, otin sen aina mukaan kun mentiin mökille veneellä, päälle tai muovikassiin, samoin toin mökiltä takaisin. Nyt on noin kuukauden ollut hukassa, on etsitty mökiltä, kotoa ja autosta, ei missään. Sininen, pitkä ja valkoisia pilkkuja. Ehkä muovikassi on jäänyt venerantaan ja joku tarvinnut :(. Yritän vielä etsiä.

Koruja on kadonnut ns. mystisesti, jälkeenpäin selvisi, että entinen naapuri oli kleptomaani, siinä ehkä selitys, miksi Kalevala-korvikset katosi, täältä uudesta kodista katosi ns. Diana-sormus, elättelen toiveita että vielä löytyisi, ennuste on kyllä heikko, koska lapsen entisestä katoamisen aikoihin kyläilleestä kaverista selvisi, että oli varastanut monesta paikkaa vaikka mitä. Telttaretkellä aikanaan katosi myös sormus, kaverilta saatu. Laitoin sen teltan sivutaskuun, sen jälkeen ei havaintoja. Kaverin kanssa pääteltiin, että ehkä syypää on ollut harakka, tosin tuskin se teltan sisältä sitä vei.

Sellaista tapahtuu jatkuvasti, että tavara katoaa sieltä, missä sen kuuluisi olla ja myöhemmin ilmestyy sinne takaisin. Joku tonttu vissiin piilottelee, tai käyvät välillä jossain toisessa ulottuvuudessa...

Kynsiharja. En ymmärrä miten sellainen voi kadota kun en sitä ikinä kylppäristä pois vie. Ei löytynyt edes muutossa. Kaipa mä sit vedin sen pöntöstä alas.

Minut kutsuttiin juhannusjuhliin ystäväpariskunnan mökille. Nyyttärimeininki. Otin kutsun kiitollisuudella vastaan, mutta omat tarjoiluni oli tarkoitettu seuraavaksi aamuksi. Tunsin kaikki juhlivat ihmiset ja tiesin heidän olevan aikamoisia loppasuita silloin kun juhlimaan pääsivät.

Olin leiponut peltilihapiirakkaa ja tonnikalapiirakkaa. Lisäksi kylmälaukussani oli monta purkkia silliä ja muutama saaristolaisleipä ja levitteet. 

Kaikki tarjottavat vietiin suht viileään varastoon, josta illan mittaan haettiin lisää grillattavaa ja juomia. Pikkuhiljaa juhlijat alkoivat mennä nukkumaan, kuka minnekin.....

Aamu (tai siis päivä) koitti ja ihmiset alkoivat heräilemään. Osa napsi grillistä löytämiään makkaroita, osa joi vettä. Ajattelin hakea pelastuksen, eli omat tarjottavani. Kylmälaukkua ei ollut missään!

Muutama viikko juhlien jälkeen alkoi korviini kuulua haukkumista. "Sinne se tuli syömään meidän ruoat ja juomaan kaikkien viinat, eikä itse tuonut mitään!" Just joo!!

Tuli syksy ja mökin omistajat tekivät sieniretken. Kylmälaukkuni löytyi. Ehkä sadan metrin päästä mökiltä. Paloja oli pitkin metsää. Lasiset sillipurkit olivat ehjiä.

Joku eläin se on ollut, eli ei mikään mysteeri. Mutta mikä eläin on noin rohkeasti hakenut känniääliöiden aamusuolaisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusimmat ja parhaimmat rintaliivit. Tiedän että missään en ole käynyt missä ne olisi olleet mukana tai missä olisin ottanut liivit pois, eli olen riisunut ne vain ja ainoastaan kotona. Mistään en löydä, olen etsinyt pyykkikorista ja sen ympäristöstä, vaatekaapista, sängyn alta, sohvien ja muiden huonekalujen alta, jopa pakastimesta, koiran lelukorista, kirjahyllystä, imurikaapista.. En enää keksi mitään loogista paikkaa mistä niitä etsiä, että pitääkö seuraavaksi penkoa autotallin laatikot mitä ei ole avattu 2 vuoteen? Enkä kuivaa pyykkejä narulla että joku olisi käynyt pöllimässä, vaan kuivausrummussa sisällä omassa kodissani (kyllä, rintaliivitkin pesupussissa). Ovat vielä todella kirkkaan, suorastaan räikeän siniset, helposti muista vaatteista erottuva väri.

Pesukoneen takana?

Pesukoneen päällä on kuivausrumpu, ja maavara koneen alla on niin matala että saa ihan tunkemalla tunkea jos sinne alle haluaa jotakin. Toisella pesukoneen sivulla on seinä, ja toisella hyllykkö koko tornin korkeudelta. Sellainen avohylly että jos sen takana olisi, niin näkyisi kyllä. Enkä ollut ehtinyt vielä edes pestä noita liivejä kertaakaan kun katosivat.. mutta ehkä käyn katsomassa sen pesukoneen taustankin.

Kysyin tätä vaimolta.Sanoi mulle,että sinulta on kadonnut muisti.