Opettajat herätkää, PISA-tulokset luisuvat heikommiksi vuosi vuodelta
Suomen sijoitus koulutusjärjestelmän tuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa on vuoden 2003 huipputuloksista lähtenyt jyrkkään laskuun. Vuonna 2003 Suomi oli ykkösenä sekä lukemisessa että luonnontieteissä ja matematiikassa kakkossijalla. Vuonna 2018 olimme luonnontieteissä kuudennella, lukemisessa seitsemännellä ja matematiikassa vasta kuudennellatoista sijalla.
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-nuorten-koulutustaso-kaan…
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Täällä kieritään tuhkassa ikään kuin suomalaiset olisivat katastrofaalisen huonoja. Faktaa: Suomalaiset menestyivät viime Pisa-tutkimuksissa lukutaidossa Euroopan toiseksi parhaiten. Vain Viro on Suomea parempi.
Nyt varmaan joku sanoo, että pisteet ovat heikenneet koko ajan. Ero viime ja toissa kerran pisteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävä.
Jos Suomi jotenkin erityisesti nousee esiin, niin tyttöjen ja poikien osaamisero on huomattavan suuri. Huonoiten menestyvät itäsuomalaiset pojat. Joten jätettäisiinkö väliin ne puheet oppilasaineksen muuttumisesta.
Ihan asiallisesti tiedustelen, että onko tosiaan niin, että itäsuomalaiset pojat menestyvät huonommin verrattuna mm-taustaisiin poikiin, jotka tulevat Euroopan ulkopuolelta? Vai onko itäsuomalaisten poikien vertailukohtana länsisuomalaiset pojat ja eteläsuomalaiset pojat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viro on saanut huipputulokset.
Tein parin vuoden projektin sikäläisten koulujen kanssa ja näen mielestäni tasan tarkkaan ne merkitsevät erot Suomen ja Viron välillä:
- matematiikan painotus: Virossa on vaativampaa, enemmän ja tiukempaa matikan opetusta, Suomessa on vähennetty ja löysätty
- lukemisen painotus: Virossa pitää osata lukea jo kouluun mennessä ja koko ajan luetaan, luetaan ja luetaan. Joka oppiaineessa. Suomessa on oppilaita, jotka ei osaa lukea. Yläasteella..
- opettajan auktoriteetti. Virossa opettajan auktoriteetti on valtava. Jopa vanhemmille. Lapsilla on joka viikko pieniä kokeita, joilla varmistetaan oppiminen. Suomessa, noh, ope-parat!
Viro on köyhempi, koulujen puitteet vaatimattomammat ja luokissa on venäjänkielisiä ym lapsia. Koulu tarjoaa kirjat ja opetuksen. Muut tarpeet pitää itse ostaa, vihkot, kynät, värit, paperit. Että maksuton, demokraattinen koulu ei takaa mitään.
Ovatko muuten virolaiset opettajat vähintään maistereita kuten meillä?
Suomessa opet saa tehdä gradun parityönä ja aiheena voi olla tyyliin opettajan kiroilu vapaa-ajalla. :D
Ei ainakaan matikan opekoulutuksessa saanut eikä kukaan olisi varmaan halunnutkaan. Lukemani gradut ovat olleet ihan asiallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kieritään tuhkassa ikään kuin suomalaiset olisivat katastrofaalisen huonoja. Faktaa: Suomalaiset menestyivät viime Pisa-tutkimuksissa lukutaidossa Euroopan toiseksi parhaiten. Vain Viro on Suomea parempi.
Nyt varmaan joku sanoo, että pisteet ovat heikenneet koko ajan. Ero viime ja toissa kerran pisteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävä.
Jos Suomi jotenkin erityisesti nousee esiin, niin tyttöjen ja poikien osaamisero on huomattavan suuri. Huonoiten menestyvät itäsuomalaiset pojat. Joten jätettäisiinkö väliin ne puheet oppilasaineksen muuttumisesta.
Ihan asiallisesti tiedustelen, että onko tosiaan niin, että itäsuomalaiset pojat menestyvät huonommin verrattuna mm-taustaisiin poikiin, jotka tulevat Euroopan ulkopuolelta? Vai onko itäsuomalaisten poikien vertailukohtana länsisuomalaiset pojat ja eteläsuomalaiset pojat?
Pisa-tutkimukseen ei tietääkseni kuulu oppilaiden taustan vertailu. Mutta jos Suomen poikien tulokset ovat huonoimpia niillä seuduilla, joilla ei ole juuri lainkaan mm-taustaisia, on se jonkinlainen signaali, että joko kotouttamisessa on onnistuttu, tai sitten Itä-Suomessa voidaan tosi huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kieritään tuhkassa ikään kuin suomalaiset olisivat katastrofaalisen huonoja. Faktaa: Suomalaiset menestyivät viime Pisa-tutkimuksissa lukutaidossa Euroopan toiseksi parhaiten. Vain Viro on Suomea parempi.
Nyt varmaan joku sanoo, että pisteet ovat heikenneet koko ajan. Ero viime ja toissa kerran pisteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävä.
Jos Suomi jotenkin erityisesti nousee esiin, niin tyttöjen ja poikien osaamisero on huomattavan suuri. Huonoiten menestyvät itäsuomalaiset pojat. Joten jätettäisiinkö väliin ne puheet oppilasaineksen muuttumisesta.
Ihan asiallisesti tiedustelen, että onko tosiaan niin, että itäsuomalaiset pojat menestyvät huonommin verrattuna mm-taustaisiin poikiin, jotka tulevat Euroopan ulkopuolelta? Vai onko itäsuomalaisten poikien vertailukohtana länsisuomalaiset pojat ja eteläsuomalaiset pojat?
Pisa-tutkimukseen ei tietääkseni kuulu oppilaiden taustan vertailu. Mutta jos Suomen poikien tulokset ovat huonoimpia niillä seuduilla, joilla ei ole juuri lainkaan mm-taustaisia, on se jonkinlainen signaali, että joko kotouttamisessa on onnistuttu, tai sitten Itä-Suomessa voidaan tosi huonosti.
Minä puolestaan sanoisin, että tuo mittari ei kerro mitään näillä tiedoilla. Enemmän katsoisin ketkä opiskelevat parhaissa lukioissa (ressu, norssi, sykki) ja ketkä pääsevät yliopistoon halutuimmille aloille.
No mitä te niistä itäsuomalaisista pojista kannatte huolta? Jos heppujen mielestä onnellinen elämä on jotain muuta kuin "kunnon ihmisten" eivätkä halua asettua oravanpyörään yhden sun toisen tahon riisteträväksi, se on heidän valintansa.
Jos ei ole halua, sitten ei ole, ei välttämättä edes motivointikeinona. Eräs erityisopettajaopiskelija kiteytti tämän ysiluokkalaisen tytön vastaukseen mitä aikoo tehdä tulevaisuudessa "muutan Amsterdamiin myymään persettä!". Eipä siinä enää ole enää mitään remotivoimisen paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Todella ärsyttävää, että jotkut käyttävät tätäkin aihetta oman rasistisen agendansa esiin tuomiseen.
Kun avauksen lähteenä on Perussuomalaisten lehti Suomen Uutiset ja se käsittelee perussuomalaisten kansanedustajan ryhmäpuheenvuoroa niin tämä nyt ei ole hirveä yllätys. Jutussa mainittu mm. inkluusio ja positiivinen diskriminaatio arvailuina ja päästään myös ulkomaalaisiin tutkinto-opiskelijoihin jotain ihmeen kautta. Eli sitä samaa vanhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikoiten pärjää itä-suomalainen poika. Persujen syytä katsoa omia kasvatusmetodejaan eikä aina syyttää muita (tulijoita) omista heikkouksistaan.
Verrattuna mihin?
Verrattuna koko muun Suomen koululaisiin. Parhaiten pärjäävät Etelä-Suomen tytöt.
Minusta on hyvä, että nyt on alettu puhua muutoksista opsissa ym., sillä pitkään syy huonoon koulumenestykseen nähtiin vain opettajissa tai vain vanhemmissa. Digiloikat, ilmiöt, avoimet oppimisympäristöt ja loputtomat palaverit tekevät kaikki työskentelystä levottomampaa, eivätkä opettajat ole näihin päätöksiin syyllisiä. Yhtä lailla se ei myöskään ole vanhempien vika. Pitäisi ihan oikeasti saada julkisuuteen niiden henkilöiden nimet, jotka ovat näitä vahingollisia päätöksiä tehneet. Nykyisinhän virkamiehet lymyilevät loukoissaan ja visioivat uutta, koska siitähän heille maksetaan. Eri asia vaan on, olisiko toimivaa systeemiä edes kannattanut yrittää "korjata".
Suomalaiseen kouluun on pesiytynyt jonkinlainen viihdytyskulttuuri, jossa lapsilta ei vaadita riittävästi. Omien lasteni alakoulussa kielet olivat epäsuosittuja oppiaineita siksi, että niissä tuli oikeasti läksyä. Eipä käynyt kateeksi kielten opettajaa. Äidinkielessä opetettiin säännöt, että virke alkaa isolla alkukirjaimella ym., mutta opettaja ei mitenkään korjannut virheitä tekstissä. Sanoin tästä monet kerrat lapselleni, mutta hän vain sanoi, ettei opettaja piittaa. Yläkoulussa sitten (onneksi) piittaakin ja on ollut hikinen työ opetella merkitsemään välimerkit ym. Matematiikassa kertotaulu opetettiin ja pidettiin kokeita, mutta pidemmän päälle senkään osaamista ei edellytetty.
Vaikka on varmasti paljon lapsia, jotka ovat levottomia jo kouluun mennessään, kyllä koulu itsekin tekee lapsista levottomia ja tähän on vanhempien vaikea puuttua. Pikkukoululaisilla ei ole lukujärjestystä, koska se on jotenkin vanhanaikaista ja koulunkäynnistä pyritään tekemään jotenkin hauskaa ja elämyksellistä päivästä toiseen, opettaja jakaa karkkia muuten vain jne. Väitän, että suurin osa kouluun menevistä lapsista olisi ihan muokattavissa "vanhanaikaisiksi" oppilaiksi, jotka kunnioittavat auktoriteetteja, mutta tätä ei nyt enää haluta.
Vihervasemmisto käytti kaikki rahat pakolliseen 2. asteen opetukseen ja peruskoulu jäi rappiolle. Opetusministeri Li Anderssonia Pisa-tulosten romahdus ja muut peruskoulun ongelmat kiinnostaa yhtä paljon kuin läjä pascaa.
Mitä jos annettaisiin vaikka läksyjä oppilaille js komennettaisiin ulos välitunneilla, niin jaksaisivat keskittyä tunneilla paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vihervasemmisto käytti kaikki rahat pakolliseen 2. asteen opetukseen ja peruskoulu jäi rappiolle. Opetusministeri Li Anderssonia Pisa-tulosten romahdus ja muut peruskoulun ongelmat kiinnostaa yhtä paljon kuin läjä pascaa.
Eipä niitä ongelmia tämän hallituksen aikana ole ehtinyt tulla (Pisa-koe koskee 15-vuotiata), vaan edellisten hallitusten. Sanni Grahn-Laasanen ryssi koulu-uudistukset kahdesti (2) ja opetussuunnitelmat on väsätty pilvessä kuten myös koulutilat. Mikä voisi mennä pieleen?
Ei opettajat voi sille mitään, että nykyiset oppimisympäristöt ovat niin levottomia, eivät opetussuunnitelmille eikä sille, että oppilaat ovat sellaisia kuin ovat, eli paljon sekalaisempaa sakkia kuin entisajan kansakoulun alaluokkalaiset. Joskus 1960-luvulla saattoi kansakoulussa olla 3. luokalla niin lukutaidottomia 15-vuotiaita luokallejääneitä kehitysvammaisia, täyden kympin oppilaita, jotka olisivat voineet hypätä vaikka suoraan keskikouluun ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Silti niissä luokissa ei ollut sellaista hulinaa kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Nyt täytyy kyllä sanoa, että syy ei ole opettajissa vaan jossin ihan muualla. Peruskoulu haluttiin uudistaa ja nyt se on tehty. Onnea Suomi!
Miksi toimiva systeemi piti muuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hyvä, että nyt on alettu puhua muutoksista opsissa ym., sillä pitkään syy huonoon koulumenestykseen nähtiin vain opettajissa tai vain vanhemmissa. Digiloikat, ilmiöt, avoimet oppimisympäristöt ja loputtomat palaverit tekevät kaikki työskentelystä levottomampaa, eivätkä opettajat ole näihin päätöksiin syyllisiä. Yhtä lailla se ei myöskään ole vanhempien vika. Pitäisi ihan oikeasti saada julkisuuteen niiden henkilöiden nimet, jotka ovat näitä vahingollisia päätöksiä tehneet. Nykyisinhän virkamiehet lymyilevät loukoissaan ja visioivat uutta, koska siitähän heille maksetaan. Eri asia vaan on, olisiko toimivaa systeemiä edes kannattanut yrittää "korjata".
Suomalaiseen kouluun on pesiytynyt jonkinlainen viihdytyskulttuuri, jossa lapsilta ei vaadita riittävästi. Omien lasteni alakoulussa kielet olivat epäsuosittuja oppiaineita siksi, että niissä tuli oikeasti läksyä. Eipä käynyt kateeksi kielten opettajaa. Äidinkielessä opetettiin säännöt, että virke alkaa isolla alkukirjaimella ym., mutta opettaja ei mitenkään korjannut virheitä tekstissä. Sanoin tästä monet kerrat lapselleni, mutta hän vain sanoi, ettei opettaja piittaa. Yläkoulussa sitten (onneksi) piittaakin ja on ollut hikinen työ opetella merkitsemään välimerkit ym. Matematiikassa kertotaulu opetettiin ja pidettiin kokeita, mutta pidemmän päälle senkään osaamista ei edellytetty.
Vaikka on varmasti paljon lapsia, jotka ovat levottomia jo kouluun mennessään, kyllä koulu itsekin tekee lapsista levottomia ja tähän on vanhempien vaikea puuttua. Pikkukoululaisilla ei ole lukujärjestystä, koska se on jotenkin vanhanaikaista ja koulunkäynnistä pyritään tekemään jotenkin hauskaa ja elämyksellistä päivästä toiseen, opettaja jakaa karkkia muuten vain jne. Väitän, että suurin osa kouluun menevistä lapsista olisi ihan muokattavissa "vanhanaikaisiksi" oppilaiksi, jotka kunnioittavat auktoriteetteja, mutta tätä ei nyt enää haluta.
Omat hyvinkin aikuiset lapseni muistavat vieläkin pari karkkia jakanutta opettajaa, eikä mitenkään hyvällä. He pitivät sitä vihoviimeisenä epätoivoisena temppuna, kun mitenkään muuten eivät pärjänneet.
Aikuinen ihminenkin tarvitsee elämäänsä jonkunlaista järjestystä. Ei kaikista ole esimerkiksi töihin sairaalan ensiapupäivystykseen, kun koskaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan vai tapahtuuko mitään vaan tekee mieluummin työtä vastaanotolla, jonne tulee asiakkaita täsmällisten ajanvarausten perusteella niin, että ehtii valmistautua.
Luokissa ei lapseni mukaan ole työrauhaa. Ja opettajat eivät kuulemma opeta, vaan laittavat lukemaan netistä. Pojalleni tämä opetustapa on myrkkyä, oppisi paremmin jos joku selittää asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt täytyy kyllä sanoa, että syy ei ole opettajissa vaan jossin ihan muualla. Peruskoulu haluttiin uudistaa ja nyt se on tehty. Onnea Suomi!
Miksi toimiva systeemi piti muuttaa?
Yliopistosta valmistui alan asiantuntijoita, joille piti keksiä jotain puuhasteltavaa. Ei heille kukaan maksaisi palkkaa siitä, että he sanoisivat kaiken olevan hyvin. Siksi pitää koko ajan keksiä uutta s*ntaa, että on ikään kuin joku peruste omalle viralle ja palkan saamiselle. Sairasta. Koko yhteiskunnalle olisi parempi, että tällaisille ihmisille maksettaisiin työttömyyskorvausta, vähemmän siitä olisi ollut harmia.
Pahoittelut.
En pysty enkä edes voi ratkaista kaikkia oppilaitteni ongelmia eikä muillakaan tahoilla ole välttämättä resursseja auttaa heitä. Itse teen parhaani opetuksen eteen niillä resursseilla, jotka on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt täytyy kyllä sanoa, että syy ei ole opettajissa vaan jossin ihan muualla. Peruskoulu haluttiin uudistaa ja nyt se on tehty. Onnea Suomi!
Miksi toimiva systeemi piti muuttaa?
Siksi kun se entinen oli niin vanhanaikainen. Harmi, kun useimmat muutokset tehdään huonompaan suuntaan.
Toinen hyvä syy on se, että tämä nykyinen on paljon halvempi kuin se, jossa oli ammattitaitoiset ja motivoituneet opettajat, kohtuullisen kokoiset luokat ja erityisoppilaat omissa luokissaan.
Vierailija kirjoitti:
Viro on saanut huipputulokset.
Tein parin vuoden projektin sikäläisten koulujen kanssa ja näen mielestäni tasan tarkkaan ne merkitsevät erot Suomen ja Viron välillä:
- matematiikan painotus: Virossa on vaativampaa, enemmän ja tiukempaa matikan opetusta, Suomessa on vähennetty ja löysätty
- lukemisen painotus: Virossa pitää osata lukea jo kouluun mennessä ja koko ajan luetaan, luetaan ja luetaan. Joka oppiaineessa. Suomessa on oppilaita, jotka ei osaa lukea. Yläasteella..
- opettajan auktoriteetti. Virossa opettajan auktoriteetti on valtava. Jopa vanhemmille. Lapsilla on joka viikko pieniä kokeita, joilla varmistetaan oppiminen. Suomessa, noh, ope-parat!
Viro on köyhempi, koulujen puitteet vaatimattomammat ja luokissa on venäjänkielisiä ym lapsia. Koulu tarjoaa kirjat ja opetuksen. Muut tarpeet pitää itse ostaa, vihkot, kynät, värit, paperit. Että maksuton, demokraattinen koulu ei takaa mitään.
Niin, Viro on mennyt Pisa-tutkimuksessa Suomen edelle Euroopan kärkimaana. Mutta olen keskustellut usean virolaisen kanssa, joko siellä asuvan tai tänne muuttaneen kanssa. Kaikki ovat olleet yksimielisiä siitä, että koulunkäynti Virossa on tosi raskasta. Hädin tuskin harrastaa ehtii. Ei sekään varmasti ole hyväksi. Ensin lapsi tai nuori on päivät koulussa, sitten loppupäivä istutaan läksyjen parissa tai harjoitellaan kokeeseen. Suomen koulusysteemikin on jo riittävän raskas nuorille. Nuorten pahoinvoinnista ja joutumisesta suorituksen kierteeseen jo lapsena on paljon puhuttu myös Suomessa. Oikeassa elämässä edes korkeasti koulutettu ei tee valtaosalla turhasta ulkoaopetellusta tiedosta yhtään mitään. Sama pätee esimerkiksi suurimpaan osaan lukiomatematiikasta. Ainoastaan matemaattisilla aloilla
Todella ärsyttävää, että jotkut käyttävät tätäkin aihetta oman rasistisen agendansa esiin tuomiseen. Vaikka se teidän ideologiaanne sopisikin, muualta tulleet oppilaat eivät suinkaan ole se heikentävä tekijä kouluissa noin yleisesti. Itse opetan keskiluokkaisella alueella pääkaupunkiseudun tuntumassa mutta en sen sisäpuolella. Koko koulussa on yksi tummaihoinen oppilas, kourallinen venäjän- ja vironkielisiä oppilaita sekä muutama aasialaistaustainen. Iso osa näistä mainitsemistani oppilaista arvostaa koulua paljon enemmän kuin perusjantteri, ja he työskentelevät todella ahkerasti. Eräässäkin opetusryhmässä suomen kielessä pärjää parhaiten oppilas, jonka äidinkieli on ihan jokin muu. Sen sijaan täysin suomenkieliset teinit osaavat hädin tuskin lukea, puhumattakaan, että kykenisivät muodostamaan verbeistä harvinaisempia taivutusmuotoja, joita kuulee lähinnä uutisissa tai kaunokirjallisuudessa.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana oppilaiden yleinen osaamistaso on romahtanut. Erityisesti äidinkielessä tämä näkyy, ja olen vuosi vuodelta turhautuneempi työssäni. Koen jatkuvaa riittämättömyyttä, vaikka näenkin, että oppilaat tulevat yläkouluun koko ajan heikommin taidoin, enkä siten voikaan saavuttaa heidän kanssaan samoja asioita kuin vielä jokunen vuosi sitten.
Uusi opetussuunnitelma oli jakolinja. Sen mukaan opiskelleilla ei ole ollut aiemman tasoista perusosaamista monissa ennen itsestään selvissä taidoissa, kuten ymmärtävä lukutaito, tiedonhaku ja oikeinkirjoitus. Toisaalta ops-uudistukset ovat osuneet yksiin älylaitteiden vyöryn kanssa, eli samat teinit ovat viettäneet jo lapsuutensa selaten Snäppiä ja TikTokia. Keskittyminen ei riitä pitkäjänteiseen työskentelyyn, puheviestit ovat jyränneet viimeisenkin kirjoitustaidon, ja harva on edes pitänyt kädessään paperista sanomalehteä tai katsonut vanhempien kanssa telkkarista uutislähetyksen. Aika on mennyt omassa huoneessa puhelimella. Tässä joukossa on helppo erottua edukseen - jos joskus lukee vapaa-ajallaan kirjan ja sattuu olemaan niin onnekas, ettei lukivaikeus tai muu diagnoosi hankaloita koulutyötä, on luokan parhaan kymmenyksen joukossa.