Saako lakkoileva palkkaa lakkopäivältä?

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:51"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 09:50"]

Mä ainakin annan kenkää kaikille jotka ei tule töihin.

[/quote] Laitonta!

[/quote]

Jos jättää saapumatta töihin, siitä voi antaa varoituksen. Jos on useampia varoituksia, silloin voi saada kenkää. Ihan lain mukaan.

Mielenilmaukseen voi hakea vapaata. Jos työnantaja ei myönnä, silloin siitä väännetään jälkikäteen kättä oikeudessa, oliko työnantajalla riittävä peruste olla myöntämättä vapaata.

Jos ei osallistu mielenilmaukseen tai ei voi todistaa sitä työnantajalle, silloin työnantaja on vahvoilla.

[/quote] Muuten hyvä, mutta vapaata on pakko antaa.

Tässäpä ammattiliiton hedelmiä. 

(Lähde: Ammattiliittojen ja Yleisen työttömyyskassan saavutukset 1889-2014
1.10.2014 20:37 Ari Wigelius Työ, Ammattiliitot, Yleinen Työttömyyskassa).

1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.

1895 Tapaturmakorvauslaki.

1917 8 tunnin työaikalaki.

1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.

1923 Työehtosopimuslaki.

1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.

1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.

1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.

1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.

1958 Työturvallisuuslaki.

1959 Yleiseksi työajaksi 45 h/viikossa.

1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.

1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.

1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.

1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.

1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.

1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.

1969 Luottamusmiessopimus.

1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.

1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.

1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.

1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.

1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.

1977 Talviloma.

1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.

1979 Talvilomaoikeuden laajennus.

1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.

1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.

1985 Laki kotihoidontuesta.

1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.

1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.

1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.

1990 Henkilörahastolaki.

1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.

1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.

1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.

1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki.

2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).

2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.

2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.

2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli.

2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.

2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .

2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.

2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.

2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.

Lähde: http://www.jarijaaskelainen.fi/?p=825

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:20"]

Tässäpä ammattiliiton hedelmiä. 

(Lähde: Ammattiliittojen ja Yleisen työttömyyskassan saavutukset 1889-2014
1.10.2014 20:37 Ari Wigelius Työ, Ammattiliitot, Yleinen Työttömyyskassa).

1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.

1895 Tapaturmakorvauslaki.

1917 8 tunnin työaikalaki.

1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.

1923 Työehtosopimuslaki.

1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.

1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.

1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.

1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.

1958 Työturvallisuuslaki.

1959 Yleiseksi työajaksi 45 h/viikossa.

1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.

1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.

1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.

1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.

1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.

1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.

1969 Luottamusmiessopimus.

1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.

1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.

1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.

1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.

1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.

1977 Talviloma.

1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.

1979 Talvilomaoikeuden laajennus.

1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.

1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.

1985 Laki kotihoidontuesta.

1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.

1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.

1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.

1990 Henkilörahastolaki.

1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.

1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.

1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.

1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki.

2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).

2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.

2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.

2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli.

2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.

2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .

2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.

2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.

2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.

Lähde: http://www.jarijaaskelainen.fi/?p=825

[/quote] Ei mene jäsenmaksut hukkaan!

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:13"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:51"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 09:50"]

Mä ainakin annan kenkää kaikille jotka ei tule töihin.

[/quote] Laitonta!

[/quote]

Jos jättää saapumatta töihin, siitä voi antaa varoituksen. Jos on useampia varoituksia, silloin voi saada kenkää. Ihan lain mukaan.

Mielenilmaukseen voi hakea vapaata. Jos työnantaja ei myönnä, silloin siitä väännetään jälkikäteen kättä oikeudessa, oliko työnantajalla riittävä peruste olla myöntämättä vapaata.

Jos ei osallistu mielenilmaukseen tai ei voi todistaa sitä työnantajalle, silloin työnantaja on vahvoilla.

[/quote] Muuten hyvä, mutta vapaata on pakko antaa.

[/quote]

Minkä mukaan? Työnantajan on aika vahvasti kyettävä esittämään tuo työnantajalle ja viimekädessä oikeudessa, jos työnantajan mielestä työntekijä ei ole pyytänyt vapaata riittävän ajoissa. 

Hyvä pienyrittäjä työnantajani,

Hei, mä meen lakkoon, koska multa viedään etuja. PS. Saanhan täyden palkan lakkoillessani? PPS. Ennen lakkoa olen kotona sairaan lapseni kanssa 3 päivää ja mua rangaistaisiin lasten hankkimisesta tosi paljon, ellet sä maksais mulle täyttä palkkaa siltä ajalta. Sun vastuullashan se on. Samoin se kun viime viikolla olin itse kipeänä. Mutta, sä sorrat mua jos et maksa siitä! Ota vaikka lainaa.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:35"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:13"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:11"]

idiootti

[/quote]

Minä ap? Kysyn ihan uteliaisuuttani,en ole lakkoilemassa :)

[/quote]

Eiköhän tuon asian tietäminen kuulu aikuisen ihmisen yleissivistykseen.

[/quote]

No ei ole ikinä tarvinnut ennen lakkoilla, että miksi pitäisi tietää.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:13"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:51"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 09:50"]

Mä ainakin annan kenkää kaikille jotka ei tule töihin.

[/quote] Laitonta!

[/quote]

Jos jättää saapumatta töihin, siitä voi antaa varoituksen. Jos on useampia varoituksia, silloin voi saada kenkää. Ihan lain mukaan.

Mielenilmaukseen voi hakea vapaata. Jos työnantaja ei myönnä, silloin siitä väännetään jälkikäteen kättä oikeudessa, oliko työnantajalla riittävä peruste olla myöntämättä vapaata.

Jos ei osallistu mielenilmaukseen tai ei voi todistaa sitä työnantajalle, silloin työnantaja on vahvoilla.

[/quote] Muuten hyvä, mutta vapaata on pakko antaa.

[/quote]

Minkä mukaan? Työnantajan on aika vahvasti kyettävä esittämään tuo työnantajalle ja viimekädessä oikeudessa, jos työnantajan mielestä työntekijä ei ole pyytänyt vapaata riittävän ajoissa. 

[/quote] Ok, mitä sä halusitkaan sanoa?

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:35"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:13"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:11"]

idiootti

[/quote]

Minä ap? Kysyn ihan uteliaisuuttani,en ole lakkoilemassa :)

[/quote]

Eiköhän tuon asian tietäminen kuulu aikuisen ihmisen yleissivistykseen.

[/quote]

No ei ole ikinä tarvinnut ennen lakkoilla, että miksi pitäisi tietää.

[/quote] Eikä ole lakko nytkään. Pelkkä mielenosoitus.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:10"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:13"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:51"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 09:50"]

Mä ainakin annan kenkää kaikille jotka ei tule töihin.

[/quote] Laitonta!

[/quote]

Jos jättää saapumatta töihin, siitä voi antaa varoituksen. Jos on useampia varoituksia, silloin voi saada kenkää. Ihan lain mukaan.

Mielenilmaukseen voi hakea vapaata. Jos työnantaja ei myönnä, silloin siitä väännetään jälkikäteen kättä oikeudessa, oliko työnantajalla riittävä peruste olla myöntämättä vapaata.

Jos ei osallistu mielenilmaukseen tai ei voi todistaa sitä työnantajalle, silloin työnantaja on vahvoilla.

[/quote] Muuten hyvä, mutta vapaata on pakko antaa.

[/quote]

Minkä mukaan? Työnantajan on aika vahvasti kyettävä esittämään tuo työnantajalle ja viimekädessä oikeudessa, jos työnantajan mielestä työntekijä ei ole pyytänyt vapaata riittävän ajoissa. 

[/quote] Ok, mitä sä halusitkaan sanoa?

[/quote]

Miksi työnantajan olisi myönnettävä samalle viikolle pyydettyä vapaata? Eikö työehtosopimukset ja laki edellytä kahden viikon ilmoitusaikaa?

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:10"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:13"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:51"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 09:50"]

Mä ainakin annan kenkää kaikille jotka ei tule töihin.

[/quote] Laitonta!

[/quote]

Jos jättää saapumatta töihin, siitä voi antaa varoituksen. Jos on useampia varoituksia, silloin voi saada kenkää. Ihan lain mukaan.

Mielenilmaukseen voi hakea vapaata. Jos työnantaja ei myönnä, silloin siitä väännetään jälkikäteen kättä oikeudessa, oliko työnantajalla riittävä peruste olla myöntämättä vapaata.

Jos ei osallistu mielenilmaukseen tai ei voi todistaa sitä työnantajalle, silloin työnantaja on vahvoilla.

[/quote] Muuten hyvä, mutta vapaata on pakko antaa.

[/quote]

Minkä mukaan? Työnantajan on aika vahvasti kyettävä esittämään tuo työnantajalle ja viimekädessä oikeudessa, jos työnantajan mielestä työntekijä ei ole pyytänyt vapaata riittävän ajoissa. 

[/quote] Ok, mitä sä halusitkaan sanoa?

[/quote]

Miksi työnantajan olisi myönnettävä samalle viikolle pyydettyä vapaata? Eikö työehtosopimukset ja laki edellytä kahden viikon ilmoitusaikaa?

[/quote] Koska on mielenosoitus. Siihen on vapaata annettava, työnantaja ei saa sitä estää.