Miten olet parantunut "tyhjän olon sisältä"?

Rakastumalla. 

Päihteillä , en suosittele

Keskittymällä johonkin projektiin.

Vierailija kirjoitti:

Rakastumalla. 

hetkellistä, entä jos menettää kumppanin?

Syömällä illalla karkkia ,sipsiä,suklaata!

Ikigai.

Hanki joku intohimo. Nyplää vaikka pipp.... eiku pitsiä tai soita soitinta. Hoida puutarhaa, joogaa, meditoi, laita ruokaa tai ylipäänsä tee jotain intohimoisesti. Monella tämän tyhjiön täyttää lapsi tai työ. Joillain treeni.

Onkelma taitaapi muodotua sitten kun kadottaa sen kipinän. Lopettaa urheilun, lapsi kasvaa ja lähtee..

Syömällä pizzaa kebabbia hampurilaisia karkkia.

Miten tuollaisesta tyhjiöstä voi ponnistaa mihinkään kiinnostavaan juttuun. Kerran rakkaudenkin koin mutta se oli hetken apu, loppui sitten koko homma ja palattiin takaisin tyhjiöön. Nyt tuntuu etten pysty enää edes rakastua.

Haluaisin täyttää sen tyhjiön jeesuksella eli uskovainen olla,tällä hetkellä surkeaa yritystä omassa voimassa ei ole sisäistä rauhaa ei mitään,on vaan apatiaa,tylsyyttä ja penseyttä enkä tiedä pelastaako herra ennekuin uskovat temmataan.

Merkityksettömyyden tunne? Toimettomuus, mukavuudenhaluinen elämäntyyli ja valmiiksi pureskeltu elämä masennuttaa.

Jätä päihteet ja energiajuomat. Syö terveellistä, kasvispainoitteista kotiruokaa, kokkaa itse. Ulkoile, ui, sauno. Näe ystävää, naurakaa jollekin, vaikka yhteisille hauskoille reissuille tai muistolle jostain baarireissusta. Laita some kiinni. Nuku klo 22-07.

Eli kokeile oikeaa elämää muutama päivä, veikkaan että parin viikon jälkeen et enää vaihda takaisin.

No Jeesuksen ilosanomalla tietty!

Vierailija kirjoitti:

Merkityksettömyyden tunne? Toimettomuus, mukavuudenhaluinen elämäntyyli ja valmiiksi pureskeltu elämä masennuttaa.

Jätä päihteet ja energiajuomat. Syö terveellistä, kasvispainoitteista kotiruokaa, kokkaa itse. Ulkoile, ui, sauno. Näe ystävää, naurakaa jollekin, vaikka yhteisille hauskoille reissuille tai muistolle jostain baarireissusta. Laita some kiinni. Nuku klo 22-07.

Eli kokeile oikeaa elämää muutama päivä, veikkaan että parin viikon jälkeen et enää vaihda takaisin.

Hyviä neuvoja ja en ole aapee, mutta pakko todeta: hankalaa jos käy huonossa palkkatyössä. Työ alkaa kun alkaa ja se on epäsäännöllistä. Ei naurata, masentuneena ei huvita ja jos syö paskaa niin sitä ei jonkun vavviskommentti niin vaan muuta.

Ikävä olla lannistava ja olet oikeassa. Olet myös ärsyttävä, koska lähestyt aapeen tyhjyyttä siitä lähtökohdasta, että hän syö huonosti, elää pellossa ja ei tee mitään. Tilanne voi kuitenkin olla vaikkapa samanlainen kuin itselläni eli kaikki hyvin, kunto priimaa, tavoitteita saavutettu ja elämä mallillaan. Silti on tyhjä olo. Tässäkö tämä oli? Tekisi mieleni kelata taaksepäin ja elää erilailla päätyäkseni vaikkapa luostariin. Ehkäpä kaiken tekemättä jättäminen olisi ollut se oikea ratkaisu.

Joskus se, että on jo kokenut kaiken tuokin tyhjyyden. Tiedän - täyttä hevonpeetä, suihkuun, nukkumaan ja aamulla töihin. Kyl se siit. Tai sit ei :)

Syömällä.

N36 ja BMI 37

Varmaankin kuoleminen on ainoa tapa.

Tajuamalla, ettei sitä kuulu täyttää. Tyhjyys on itsessään rakkautta. Ei sitä romanttista kiintymystä mitä nykymaailmassa monesti rakkaudeksi kutsutaan, vaan kaikkiallista ja tuomitsematonta rakkautta, joka täyttää kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Tajuamalla, ettei sitä kuulu täyttää. Tyhjyys on itsessään rakkautta. Ei sitä romanttista kiintymystä mitä nykymaailmassa monesti rakkaudeksi kutsutaan, vaan kaikkiallista ja tuomitsematonta rakkautta, joka täyttää kaiken.

Viisas vastaus

Vierailija kirjoitti:

Tajuamalla, ettei sitä kuulu täyttää. Tyhjyys on itsessään rakkautta. Ei sitä romanttista kiintymystä mitä nykymaailmassa monesti rakkaudeksi kutsutaan, vaan kaikkiallista ja tuomitsematonta rakkautta, joka täyttää kaiken.

Voisin vielä pohjustaa tuota, eli aluks oli tyhjyys. Avaruus, jossa ei ollu yhtään mitään. Tyhjyys tuli tietoiseksi itsestään, jolloin siitä tuli rakkaus. Rakkaus halusi tutkia itseään ja kokea itsensä, joten alkoi luomaan. Maailmankaikkeus on tuon seurausta. Jos katsoo atomia, siinä 99.99 % on tyhjää ja loppu materiaa. Tuo tyhjyys on joka paikassa, myös ihmiskehossa. Sen voi tuntea, jolloin on läsnä ja tuntee sen rakkauden, joka on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajuamalla, ettei sitä kuulu täyttää. Tyhjyys on itsessään rakkautta. Ei sitä romanttista kiintymystä mitä nykymaailmassa monesti rakkaudeksi kutsutaan, vaan kaikkiallista ja tuomitsematonta rakkautta, joka täyttää kaiken.

Viisas vastaus

Kiitos. Kiva kuulla, että resonoi

Entä miten pääsee tuskaisuudesta? Kun jokainen päivä on henkistä kärsimystä jota ei aiheuta mikään erityinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Entä miten pääsee tuskaisuudesta? Kun jokainen päivä on henkistä kärsimystä jota ei aiheuta mikään erityinen asia.

Lähtisin varmaan muuttamaan jotain tai kokeileen jotain uutta.