Tottuuko ihmisen kosketukseen. Lähihoitajaopinnot
Oon menossa hoitoalalle, jännitän totunko koskettamaan ja pesemään ihmisiä. Minua ei ole lapsena kosketettu ja olen opetellut turvallista kosketusta perheeni myötä. Siltikään se ei ihan selkärangasta tule, en osaa kuvitella miltä tuntuu pestä esim vanhuksia. Tarvii heitä varmasti koskettaa, eikä esim laittaa suihkun painetta isommalle.. Kokemuksia kaivataan, pliis asiallisia.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt hoitotyötä vanhusten parissa 40v. Teen edelleen keikkaa eläkeläisenä. Ei kukaan nauti ulosteiden pesemisestä, ainakaan itse en ole urallani kohdannut ketään, joka siitä pitäisi. Se on työtä, joka on tehtävä. Siihen rutinoituu ajan kanssa, se kuuluu vanhusten hoivaan. Jokainen vanhenee, meistä ei kukaan voi tietää, milloin on itse vaipoissa ja pestävänä. Ihmistä on kohdeltava kunnioittavasti, tilanteesta huolimatta. Luuletteko, että hoidettavamme haluavat olla tilanteessa, jossa he eivät voi itse huolehtia intiimeistä toimenpiteistä, vaan joutuvat nöyryyttävästi olemaan muiden armoilla? Ei kenellekään ole mukavaa, kun vieras ihminen pesee ulostettasi ja vaihtaa vaippasi, kun itse ei enää pysty. Silloin kysytään hoitajan psykologista silmää. Kohteletko hoidettavaasi kuin aikuista vai kuin lasta? Onko ulosteen haju se tärkein, kun koko elämänsä itsenäisesti toiminut ihminen yht'äkkiä joutuu muiden armoille? Hän varmasti on kiukkuinen siitä, kun häneltä on viety omatoimisuus ja hän joutuu täysin vieraiden armoille? Näitä asioita olisi jokaisen hyvä miettiä, koska tämä voi kohdata meitä kaikkia.
Mulle kerran lääkäri sanoi kun joutui tutkimaan minua kuukautisten aikana, että ei tämä kenellekään mukava tilanne ole. Sen olisi varmaan pitänyt helpottaa oloani, kömpelö yritys lohduttaa, mutta saikin minut vaan kiusaantuneemmaksi.
Mulla on ollut tunnekylmä ja "koskettelematon" lapsuus, en myöskään luontaisesti tahdo halailla kavereita enkä pidä mistään kosketteluista. Olen sairaanhoitaja ja asia ei ole aiheuttanut mitään ongelmia enkä ole asiaa edes miettinyt. Potilaat on potilaita ja tavallaan potilaan keho on vähän rajusti sanottuna minun "työmaa" joten koskettelen ihan työnteko mielessä enkä edes ajattele tavallaan mitenkään koskevani heihin millään erityisellä tavalla :D
En tiedä ymmärsikö tästä yhtään mitään, mutta älä murehdi!
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti haluaisin lääkäriksi tai kirurgiksi, mutta en "ehdi" opiskella niin kauaa enää. Enkä tiedä olisiko muutenkaan lukupäätä tarpeeksi kuitenkaan niin vaativaan työhön. Ap
Eli ammatin opiskelu oikeana aikana on viivästynyt traumojesi ym. takia. Et kuulu hoitoalalle vaan jonnekin muihin töihin.
Tuolla joku jo puhuikin hammashoidosta.
Sinuna AP erikoistuisin hammashoitoon. Suorittavaa työtä, ei kosketusta asiakkaaseen. Tietysti niitä eritteitäkin on, mutta ei samalla tavalla kuin vanhustyössä tai varhaiskasvatuksessa. Jos kovin kiinnostaa näpertely, voit myöhemmin työn ohessa opiskella suuhygienistiksi.
Jos on asiakaspalveluvalmiutta, niin tietysti ajanvaraukseen vastaamaan puheluihin. Sitten tietysti ne toimistohommat - ymmärtääkseni näihin on hankala päästä?
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt hoitotyötä vanhusten parissa 40v. Teen edelleen keikkaa eläkeläisenä. Ei kukaan nauti ulosteiden pesemisestä, ainakaan itse en ole urallani kohdannut ketään, joka siitä pitäisi. Se on työtä, joka on tehtävä. Siihen rutinoituu ajan kanssa, se kuuluu vanhusten hoivaan. Jokainen vanhenee, meistä ei kukaan voi tietää, milloin on itse vaipoissa ja pestävänä. Ihmistä on kohdeltava kunnioittavasti, tilanteesta huolimatta. Luuletteko, että hoidettavamme haluavat olla tilanteessa, jossa he eivät voi itse huolehtia intiimeistä toimenpiteistä, vaan joutuvat nöyryyttävästi olemaan muiden armoilla? Ei kenellekään ole mukavaa, kun vieras ihminen pesee ulostettasi ja vaihtaa vaippasi, kun itse ei enää pysty. Silloin kysytään hoitajan psykologista silmää. Kohteletko hoidettavaasi kuin aikuista vai kuin lasta? Onko ulosteen haju se tärkein, kun koko elämänsä itsenäisesti toiminut ihminen yht'äkkiä joutuu muiden armoille? Hän varmasti on kiukkuinen siitä, kun häneltä on viety omatoimisuus ja hän joutuu täysin vieraiden armoille? Näitä asioita olisi jokaisen hyvä miettiä, koska tämä voi kohdata meitä kaikkia.
Mä pidän. Mä pidän siitä että saan järjestää kaikin puolin mukavat oltavat hänelle joka ei siihen pysty, sisältäen myös ulosteiden pesun.
Oli minullakin epäilykseni lähtiessäni opiskelemaan tätä alaa. Veri ja oksennuksen haju. Mutta kun vedän työvaatteet päälleni, mitään ongelmaa ei ole vaikka "siviilissä" mikään ei ole muuttunut vaikka vuosia on kulunut ja paljon.
Tämä ala on antanut minulle paljon. Saan tehdä työtä vanhusten kanssa, joista jokainen on minulle tärkeä ja rakas. Ap, tämä ala voi antaa paljon sinullekin, tai olla antamatta, mutta jos et kokeile, et saa koskaan tietää.
Lähihoitajat tekee monenlaisia töitä, ei kaikessa tarvi paljon ihmisiä kosketella. Tän talven olen ottanut koronanäytteitä niin ei tule tarvetta koskettaa ketään. Suuntautumiseltani olen suunhoidon alan lähihoitaja niin tosi harvoin sielläkään tarvii ihmisiä varsinaisesti koskea, lähinnä nuori tai lapsi joka jännittää, voi antaa pitää puudutuksen ajan kädestä tai rohkaisisi koskettaa olkavarret, mutta muuten on hammaslääkärin instrumentit kädessä.
Hanskat käteen, Vick voide/ tiikeribalsamia nenän alle ja maski naamalle!
-alalla 4 kk- (ennen mummot oksetti)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi hajumaski ei ole yleinen käytäntö. Itse sairaalan asiakkaanakin ollessa joutuu jännittämään haisenko, mitä jos pääsee pieru jne. On aina helpottavaa jos lääkärillä on maski niinkuin hammaslääkärilläkin. Korona-aika on ollut parasta maskien vuoksi.
Miksi hoitoalan ihmisiltä vaaditaan kaiken muun sietämisen lisäksi vielä hajuille siedättymistä kun olisi paljon erilaisia ratkaisuja siihen. Ei saa ilme paljastaa mitään vaikka olisit juuri haistanut vuosisadan mädän.
Hoitoalalle ei hakeudu ihmisiä, joille hajut ovat ongelma. Itse en edes huomaa pissan tai kakan hajua. Niihin on niin tottunut. Täytyy olla todella paha paise, josta niin haisevaa mätää tulee, että pahaa tekisi. Maskihan ei hajuilta suojaa. Se vain estää hengityksestäni bakteerien pääsyn haavoihin yms.
Hajuun tottuminen on myös mietityttänyt. Olen kuullut ennenkin että siihen tottuu, siksi uskalsin hakea. Nyt jos esim vessaan menen jonkun kakkosella käynnin jälkeen, lakkaan hengittämästä. Joku suojaus menee heti päälle ja pitää oikeen muistuttaa itseä että hengitä, vaikka suun kautta jos ei nenän kautta pysty. Pitääkö tässä alkaa treenaamaan kunnolla haistella toisten jätöksiä ennen kouluun menoa. Ap
No et sinä hoitajana voi yökkiä vaippoja vaihdellessa. Ja siellähän paskat eivät välttämättä ole tuoreena, vaan ovat voineet muhia jo pitkäänkin. Jos tämä jo yököttää, ala ei sovi sinulle.
Miten se voisi olla yököttämättä?? Hakeutuuko hoitoalalle vain pervopenat jotka oikeen tykkää kakan hajusta? Luulisin että voimakkaat hajut aiheuttaa joka ikiselle reaktion. Kunnes siihen tottuu. Turhan jyrkkiä mielipiteitä monella. "Jos et ole sitä tai tätä, älä tule." Antakaa nyt mahdollisuus ihmiselle te kyynistyneet.
Kyllä ne kaikkia yököttävät, se nyt ei pidä paikkaansa ettei jotakuta yököttäisi. Merkitystä on sillä, pystyykö tekemään työnsä yökötyksestä huolimatta, niin ettei ala kakomaan saati oksenna tai ettei sitä hoidettavalle ilmiselvästi näytä, että yököttää. Eikä työtä voi vain jättää tekemättä vaikka kuinka inhottaisi. Olen itse henkilökohtainen avustaja, ammatti jossa myös joutuu sietämään eritteitä, ja eräs toinen avustaja oli paennut ovesta ulos kun avustettavalta meni ulosteet alle. Näinhän ei voi toimia ja jättää toista kakat housuissa makaamaan.
Kyllä tämän varmasti työharjoittelussa huomaa pystyykö tekemään vai ei.
Totut. Muutenkin, jos on epävarmuuksia ihmisten kohtaamisen ja itseluottamuksen kanssa, niin työ opettaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi hajumaski ei ole yleinen käytäntö. Itse sairaalan asiakkaanakin ollessa joutuu jännittämään haisenko, mitä jos pääsee pieru jne. On aina helpottavaa jos lääkärillä on maski niinkuin hammaslääkärilläkin. Korona-aika on ollut parasta maskien vuoksi.
Miksi hoitoalan ihmisiltä vaaditaan kaiken muun sietämisen lisäksi vielä hajuille siedättymistä kun olisi paljon erilaisia ratkaisuja siihen. Ei saa ilme paljastaa mitään vaikka olisit juuri haistanut vuosisadan mädän.
Hoitoalalle ei hakeudu ihmisiä, joille hajut ovat ongelma. Itse en edes huomaa pissan tai kakan hajua. Niihin on niin tottunut. Täytyy olla todella paha paise, josta niin haisevaa mätää tulee, että pahaa tekisi. Maskihan ei hajuilta suojaa. Se vain estää hengityksestäni bakteerien pääsyn haavoihin yms.
Hajuun tottuminen on myös mietityttänyt. Olen kuullut ennenkin että siihen tottuu, siksi uskalsin hakea. Nyt jos esim vessaan menen jonkun kakkosella käynnin jälkeen, lakkaan hengittämästä. Joku suojaus menee heti päälle ja pitää oikeen muistuttaa itseä että hengitä, vaikka suun kautta jos ei nenän kautta pysty. Pitääkö tässä alkaa treenaamaan kunnolla haistella toisten jätöksiä ennen kouluun menoa. Ap
No et sinä hoitajana voi yökkiä vaippoja vaihdellessa. Ja siellähän paskat eivät välttämättä ole tuoreena, vaan ovat voineet muhia jo pitkäänkin. Jos tämä jo yököttää, ala ei sovi sinulle.
Miten se voisi olla yököttämättä?? Hakeutuuko hoitoalalle vain pervopenat jotka oikeen tykkää kakan hajusta? Luulisin että voimakkaat hajut aiheuttaa joka ikiselle reaktion. Kunnes siihen tottuu. Turhan jyrkkiä mielipiteitä monella. "Jos et ole sitä tai tätä, älä tule." Antakaa nyt mahdollisuus ihmiselle te kyynistyneet.
Kyllä ne kaikkia yököttävät, se nyt ei pidä paikkaansa ettei jotakuta yököttäisi. Merkitystä on sillä, pystyykö tekemään työnsä yökötyksestä huolimatta, niin ettei ala kakomaan saati oksenna tai ettei sitä hoidettavalle ilmiselvästi näytä, että yököttää. Eikä työtä voi vain jättää tekemättä vaikka kuinka inhottaisi. Olen itse henkilökohtainen avustaja, ammatti jossa myös joutuu sietämään eritteitä, ja eräs toinen avustaja oli paennut ovesta ulos kun avustettavalta meni ulosteet alle. Näinhän ei voi toimia ja jättää toista kakat housuissa makaamaan.
Kyllä tämän varmasti työharjoittelussa huomaa pystyykö tekemään vai ei.
Ei pidä paikkansa että kaikkia yököttäisi. Kakat nyt on näissä töissä pientä vielä mutta kaikkeen kyllä tottuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi hajumaski ei ole yleinen käytäntö. Itse sairaalan asiakkaanakin ollessa joutuu jännittämään haisenko, mitä jos pääsee pieru jne. On aina helpottavaa jos lääkärillä on maski niinkuin hammaslääkärilläkin. Korona-aika on ollut parasta maskien vuoksi.
Miksi hoitoalan ihmisiltä vaaditaan kaiken muun sietämisen lisäksi vielä hajuille siedättymistä kun olisi paljon erilaisia ratkaisuja siihen. Ei saa ilme paljastaa mitään vaikka olisit juuri haistanut vuosisadan mädän.
Hoitoalalle ei hakeudu ihmisiä, joille hajut ovat ongelma. Itse en edes huomaa pissan tai kakan hajua. Niihin on niin tottunut. Täytyy olla todella paha paise, josta niin haisevaa mätää tulee, että pahaa tekisi. Maskihan ei hajuilta suojaa. Se vain estää hengityksestäni bakteerien pääsyn haavoihin yms.
Hajuun tottuminen on myös mietityttänyt. Olen kuullut ennenkin että siihen tottuu, siksi uskalsin hakea. Nyt jos esim vessaan menen jonkun kakkosella käynnin jälkeen, lakkaan hengittämästä. Joku suojaus menee heti päälle ja pitää oikeen muistuttaa itseä että hengitä, vaikka suun kautta jos ei nenän kautta pysty. Pitääkö tässä alkaa treenaamaan kunnolla haistella toisten jätöksiä ennen kouluun menoa. Ap
No et sinä hoitajana voi yökkiä vaippoja vaihdellessa. Ja siellähän paskat eivät välttämättä ole tuoreena, vaan ovat voineet muhia jo pitkäänkin. Jos tämä jo yököttää, ala ei sovi sinulle.
Miten se voisi olla yököttämättä?? Hakeutuuko hoitoalalle vain pervopenat jotka oikeen tykkää kakan hajusta? Luulisin että voimakkaat hajut aiheuttaa joka ikiselle reaktion. Kunnes siihen tottuu. Turhan jyrkkiä mielipiteitä monella. "Jos et ole sitä tai tätä, älä tule." Antakaa nyt mahdollisuus ihmiselle te kyynistyneet.
Kyllä ne kaikkia yököttävät, se nyt ei pidä paikkaansa ettei jotakuta yököttäisi. Merkitystä on sillä, pystyykö tekemään työnsä yökötyksestä huolimatta, niin ettei ala kakomaan saati oksenna tai ettei sitä hoidettavalle ilmiselvästi näytä, että yököttää. Eikä työtä voi vain jättää tekemättä vaikka kuinka inhottaisi. Olen itse henkilökohtainen avustaja, ammatti jossa myös joutuu sietämään eritteitä, ja eräs toinen avustaja oli paennut ovesta ulos kun avustettavalta meni ulosteet alle. Näinhän ei voi toimia ja jättää toista kakat housuissa makaamaan.
Kyllä tämän varmasti työharjoittelussa huomaa pystyykö tekemään vai ei.
Paennut ovesta ulos :D
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista ammatinvalinnan ohjausta teille naisille nykyään oikein annetaan???
Koska olet vähälahjainen nainen, opiskele lähihoitajaksi? 🤦🏻♂️
Juuri noin se tänä päivänä menee. Siihen hommaan kelpuutetaan valitettavasti kaikki. Vanhainkoteihin töihin jos ei muualle kelpaa. Hoitajapula.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista ammatinvalinnan ohjausta teille naisille nykyään oikein annetaan???
Koska olet vähälahjainen nainen, opiskele lähihoitajaksi? 🤦🏻♂️
Juuri noin se tänä päivänä menee. Siihen hommaan kelpuutetaan valitettavasti kaikki. Vanhainkoteihin töihin jos ei muualle kelpaa. Hoitajapula.
Ja nyt on sitten hyvä mieli kun pääsit vähän nälvimään? Äitikö opetti noin kauniisti puhumaan toisista ihmisistä?
Mutta jos elämässäsi ei muita iloja ole niin suotakoon sinulle edes tämä. Kaikella rakkaudella❤️❤️❤️
Perushoito on koko hoitotyön syvin olemus. Autan ihmistä siinä, mihin hän ei itse kykene. Olen pessyt lukemattomat eritteet, vaihtanut vaippoja, syöttänyt, ollut syntymässä ja kuolemassa paikalla. Hoitotyön idea on auttaa, ja jos ongelma on vaikka ulosteet alla, hoitajana putsaan, ja autan lähimmäistäni, potilasta pääsemään hankalasta tilanteestaan. Hoitotyön etiikkaan kuulunee vieläkin "tee se toiselle, minkä haluaisit itsellesi tehtävän", vaikka enää ei aina siltä vaikutakaan. Vai onko enää etiikkaa oppiaineena?
Kyllä suosittelen että luet aivokirurgiksi ennemmin.
Älämissään nimessä nyt ensihoitajaksi suunnittele. Siinähän ei voi perääntyä mistään ja muutenkin oltava vahva persoona hallitsemaan erikoisen yllättäviä kauheita tilanteita. Voi sua ressukkaa , missä tynnyrissä kasvaa lapsia, etkö ole saanut katsoa telkkarista ensihoitajien työtä Norjassa ja Brittein saarilla. Kyllä sinusta ihan hyvä hoitaja voi tulla, ei muissakaan kodeissa halailla Suomessa. itse ihastuin sairaalaelämään kun siellä kaikki oli niin luonnollista, eikä nolosteltu ihmistä. Olen röntgenhoitaja , eikä siellä käsitellä vaippoja. Työ on erittäin mielenkiintoista , vaihtelevaa ja mukavaa siistiä. Potilaat ovat työn paras puoli ja kivat työtoverit. En tiennyt mitään aloittaessani.
Vierailija kirjoitti:
Ja ymmärrän että monen mielestä väärä ala minulle tämän vuoksi. Mutta täytyykö sen, että vanhempani ovat olleet kylmiä tunne-elämältään eikä minkäänlaista hellyyttä ja kosketusta ole saanut, määritellä ammatinvalintaani. Ap
Minulla on trauma tausta, vanhemmat epävakaita ja tunneköyhiä minua kohtaan. Jostain kuitenkin kumpuaa hellyys ja kosketuksen taito. Olen vanhustyön osaamisalan lähihoitaja ja se kosketus tulee kuin itsestään. Olen hellä ja empaattinen.
Nykyään toimin sijaisvanhempana. Siinäkin hellyys tulee luonnostaan. Se työ opettaa. Toki lapsuudessani oli ihmisiä, jotka osoittavat hellyyttä ja hyväksyivät minut sellaisena kuin olen.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikosketusta ei tarvi kierrättää tunteiden kautta, vaan se on mikä on.
Niin ja työ tehdään sitten kuin liukuhihnalla. "Tunteeton" kosketus tarkoittaa, että siinä ei välitetä pätkääkään miltä asiakkaasta tuntuu. Revitään käännöissä vaatteista, käsistä ym.
Tämä on nähty ollessani alalla 32 vuotta. Vihaan tunnekylmiä hoitajia! Vaihtakaa alaa mikäli empatiaa ei löydy!
Olen tehnyt hoitotyötä vanhusten parissa 40v. Teen edelleen keikkaa eläkeläisenä. Ei kukaan nauti ulosteiden pesemisestä, ainakaan itse en ole urallani kohdannut ketään, joka siitä pitäisi. Se on työtä, joka on tehtävä. Siihen rutinoituu ajan kanssa, se kuuluu vanhusten hoivaan. Jokainen vanhenee, meistä ei kukaan voi tietää, milloin on itse vaipoissa ja pestävänä. Ihmistä on kohdeltava kunnioittavasti, tilanteesta huolimatta. Luuletteko, että hoidettavamme haluavat olla tilanteessa, jossa he eivät voi itse huolehtia intiimeistä toimenpiteistä, vaan joutuvat nöyryyttävästi olemaan muiden armoilla? Ei kenellekään ole mukavaa, kun vieras ihminen pesee ulostettasi ja vaihtaa vaippasi, kun itse ei enää pysty. Silloin kysytään hoitajan psykologista silmää. Kohteletko hoidettavaasi kuin aikuista vai kuin lasta? Onko ulosteen haju se tärkein, kun koko elämänsä itsenäisesti toiminut ihminen yht'äkkiä joutuu muiden armoille? Hän varmasti on kiukkuinen siitä, kun häneltä on viety omatoimisuus ja hän joutuu täysin vieraiden armoille? Näitä asioita olisi jokaisen hyvä miettiä, koska tämä voi kohdata meitä kaikkia.