pelkään kohtukuolemaa!
Varsinkin nyt kun raskaus on edennyt jo viikoille 41+1 ja luin netistä että mitä pidemmälle raskaus menee niin sen isommat on riskit. Pelkään hirveästi että menetän tämän lapsen jos se ei synny ajoissa. En saa öisin nukuttua tämän pelkoni takia ja liikkeitä lasken hulluna ja jos ei hetkeen liiku niin olen ihan paniikissa. Yliaikakontrolli olisi vasta 41+5 ja pelottaa että vauvalle käy ennen sitä jotain. Käynnistäisiköhän aikaisemmin jos äiti stressaa näin paljon?
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 08:56"]
On kokeiltu jo monesti kolmet ässät mutta niillä ei ole mitään vaikutusta ollut. En jaksa enää edes yrittää kun näyttää olevan ihan turhaa. Tänään jos vauva liikkuu huonommin niin varmasti menen näytille ja pois en lähde ennen kun käynnistyksestä sovitaan. Minkähän takia se käynnistäminen on niin vaikeaa.. onko sekään hyvä vauvalle että äiti stressaa koko ajan ja ei saa nukuttua.. Ap
[/quote]
Mulla oli ihan sama tilanne kuin sulla, ap! Taustalla keskenmeno joka heitti valtavan menettämisen pelon varjon koko raskauden ylle. Tunnistan loppuraskaudesta juuri tuon tunteen, että "ei voi mennä loppuun asti näin hyvin" ja minulla oli jopa aavistus, että emme tule saamaan vauvaa jota odotin.
Äitiysloman alusta asti yritin edesauttaa synnytyksen käynnistymistä touhuamalla lakkaamatta välittämättä supistuksista. Neuvolassa puhuin peloista mutta ne kuitattiin normaaleina tuntemuksina (mitä varmasti toki ovatkin). Laskettu aika tuli ja meni.
Sitten yhtenä päivänä väsähdin ja totesin, että paskat. Nyt en enää jaksa ja annan raskaudenkin mennä herran haltuun. Tapahtukoon mitä tapahtuu, murehditaan sitten vasta kun on aihetta. Heittäydyin heti aamusta sohvalle ja katsoin koko päivän leffoja. Lounaaksi söin hedelmiä ja suklaajäätelöä. Terveen vauvan sain syliini vielä samana iltana. Kaiken sen touhottamisen aikaansaamat supistukset olivat tehneet työtään, mutta lopulta vasta rentoutuminen käynnisti synnytyksen joka oli nopea mutta helppo. Stressi voi tosiaankin estää synnytyksen käynnistymisen.
Meidän poika syntyi rv 42+ lapsivesi ja istukka ihan kunnossa. Supistukset alkoivat tuolloin ihan itsestään.
Jos vauvalla olisi hätä, niin siinä tapauksessa synnytys käynnistetään, ei äidin harhaluulojen. Älytöntä että tuolle yhdelle on käynnistetty rv 38. Soittelitko joka pvä polille ja valitit? Suurin osa raskauksista kuitenkin päättyy onnellisesti. Ja yliaikainen raskaus on vasta rv 42+
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 08:01"]
Ja osaako joku sanoa tarkasti että miten yleistä on että lapsi kuolee kohtuun lasketun ajan jälkeen? Ap
[/quote]
Kohtukuolemia on vuosittain parisataa (vs 60 000 synnytystä) eli riski on 0,3% luokkaa. Näistä toki iso osa tapahtuu lähellä laskettua aikaa tai 40+ viikoilla, mutta pienihän se riski on joka tapauksessa. Todella pieni.
Ymmärrän kyllä että pelottaa, itse olen raskauden alusta asti pelännyt suunnilleen kaikkea mahdollista. Olen yrittänyt rauhoittaa itseäni sillä, että sellaista se nyt vaan on. Äitien on luonnollista pelätä lapsensa puolesta, eikä se huoli varmasti synnytykseen lopu.
Tsemppiä ja hakeudu tosiaan herkästi synnytysvastaanottoon jos olossa tuntuu mitä tahansa huolestuttavia muutoksia!
Kaikki tuntemani kohtukuolemat ovat tapahtuneet ennen laskettu aikaa. Viimeisimmät viikolla 38.
Teet liikelaskentaa tunnollisesti ja menet näytille jos ei täyty. Ihan kevyin perustein tuskin lähtevät käynnistämään. Juttele neuvolassa pelostasi! Onnea synnytykseen!
Olen jutellutkin neuvolassa mutta eipä siellä osata sanoa muuta kun että se on tosi harvinaista ja että ei sitä kannata pelätä. Tiedän että on harvinaista mutta aina se kuitenkin jonkun kohdalle sattuu. Jotenkin vaan pelottaa että ei tässä nyt niin hyvä tuuri voi käydä että raskaus menisi kuin oppikirjasta kun yksi keskenmenokin on takana.
ap
Voi sinua. . Ymmärrän. Onko ensimmäinen lapsi. Omani oli viikon yliaikainen ja aika kului hitaasti. Samat ajatukset mielessä. Nyt jo 1-vuotias. Varmasti käy hyvin.
Ja osaako joku sanoa tarkasti että miten yleistä on että lapsi kuolee kohtuun lasketun ajan jälkeen?
Ap
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 08:01"]Voi sinua. . Ymmärrän. Onko ensimmäinen lapsi. Omani oli viikon yliaikainen ja aika kului hitaasti. Samat ajatukset mielessä. Nyt jo 1-vuotias. Varmasti käy hyvin.
[/quote]
On ensimmäinen. Kovasti toivottu ja odotettu niin siksi varmaan pelottaakin näin paljon. Ja olen lähes varma siitä että tämä ei täältä ulos tule ennen sitä kontrollia ainakaan koska ei ole minkäänlaisia merkkejä, ei yhtään supistusta tai mitään.
ap
Sauna, siivous ja seksi. Niitä kannattaa yrittää synnytyksen käynnistämiseksi. Voi olla että toimii tai sitten ei.
No jos kovasti pelottaa, niin mene synnärille ja sano että liikkeet on hiipuneet.
Lääkäri voi katsoa istukkavirtaukset ultralla. Jos ne on kunnossa, niin istukka toimii hyvin, ja pelot on turhia. Ei sulla ole enää montaa päivää kärsittävänä. Tsemppiä!
Mulla oli myös kauhea pelko siitä kahden viimeisen kanssa, koska tuttavapiirissä oli sattunut ikäviä :(
Mä sanoin vaa tiukasti että mua pelottaa vauvan kuoleminen mahaan tai jokin muu häiriö; siitä vammautuminen, että kukaan teistä ei ota minkäänlaista vastuuta siitä jos vauvani kuolee, se on mun tehtävä pitää vauvani turvassa, ja minä haluan vauvan ulos vielä kun kaikki on hyvin, en osaa tietysti sitä itse tehdä joten te teette sen.
Sain käynnistykset kummastakin jo viikoilla 38+5, koska vauvan katsottiin olevan jo valmis ulos. Näin Joensuussa.
Ole tiukka ja pidä vauvasi puolia! onhan hän jo pitkään ollut valmis. Se olisi niin surullista että viime metreillä käy huonosti, ja suurinosa tapauksista käy juuri yliajalla.
Näin minäkin tekisin, ja tein. Hyvä että teinkin, koska liikkeet heikentyivät yhtäkkiä ja pidin pääni menemällä näytille vaikka se, että liikkuu kuulella riittää. Vauvalta oli vesi loppunut omia aikojaan ja alkoi olla pinteessä. Kiireelkisellä sektiolla syntyi terve (allergiaton) lapsi.
Ei minullakaan ole supistanut, kummassakaan synnytyksessä koskaan luonnostaan, vaikka toisen kohdalla sektio evättiin ja vuosien kuluttua edelleen korjaillaan ja tullaan pitkään korjaamaan alatien tuhoja.
Pointti tässä siis oli että kuuntele kehoasi, intuitiotasi ja PIDÄ PÄÄSI ja vaadi tsekkaus jos siltä tuntuu. Tunnet itse kehosi tapahtumat paremmin kuin yksikään kätilö tai lääkäri.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 08:10"]No jos kovasti pelottaa, niin mene synnärille ja sano että liikkeet on hiipuneet.
Lääkäri voi katsoa istukkavirtaukset ultralla. Jos ne on kunnossa, niin istukka toimii hyvin, ja pelot on turhia. Ei sulla ole enää montaa päivää kärsittävänä. Tsemppiä!
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 08:02"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 08:01"]Voi sinua. . Ymmärrän. Onko ensimmäinen lapsi. Omani oli viikon yliaikainen ja aika kului hitaasti. Samat ajatukset mielessä. Nyt jo 1-vuotias. Varmasti käy hyvin.
[/quote]
On ensimmäinen. Kovasti toivottu ja odotettu niin siksi varmaan pelottaakin näin paljon. Ja olen lähes varma siitä että tämä ei täältä ulos tule ennen sitä kontrollia ainakaan koska ei ole minkäänlaisia merkkejä, ei yhtään supistusta tai mitään.
ap
[/quote]
Ei minullakaan ollut merkkiäkään.. auttoi se että yritin sopia jokaiselle päivälle jonkun tapaamisen. Viimeisenä päivänä kävelin lintsillä kaverin kanssa vaikkei todellakaan oliso jaksanut! Itketti kyn sattui joka paikkaan. Iskias vaivasi kovasti viimeisinä päivinä ja tuntui että lähtee jalat alta välillä. Illalla katsottiin puolen yön aikaan vielä telkkaria ja sanoin silloinkin että tää ei ikinä synny. Seuraavan pvn iltapäivänä lapsi oli sylissä.
On kokeiltu jo monesti kolmet ässät mutta niillä ei ole mitään vaikutusta ollut. En jaksa enää edes yrittää kun näyttää olevan ihan turhaa. Tänään jos vauva liikkuu huonommin niin varmasti menen näytille ja pois en lähde ennen kun käynnistyksestä sovitaan. Minkähän takia se käynnistäminen on niin vaikeaa.. onko sekään hyvä vauvalle että äiti stressaa koko ajan ja ei saa nukuttua..
Ap
No rauhoitu nyt hyvä ihminen. Keksi jotakin muuta ajateltavaa hetkeksi. Lepää nyt, kun vielä voit. Viikon päästä haaveilet hetken rauhasta ja rauhassa juodusta kahvikupista.
Kuopus syntyi 41+jotain viikoilla.. käynnistyi itsestään, samana yönä kun käynnistys oli sovittu seuraavalle aamulle. Uskon, että stressi helpotti kun tiesi käynnistyksen olevan aamulla ja silläpä synnytys käynnistyikin luonnollisesti itsestään kun lopetin stressaamisen.
Lapsi syntyi terveenä, ainoastaan iho oli kärsinyt kuivuuden takia, lapsivettä ei enää ollut juuri mitään.. eli olisi ollut järkevää käynnistää vaikka jo aikaisemmin..
Sä oot joka päivä täällä tehny alotuksen sun yliaikiasesta raskaudesta. Sinulle on neuvottu että sun pitää lopettaa toi vatvoiminen ja rentoutua. Sun kroppa käy ylikierroksilla.
Lapsia syntyy joka pvä yli aikaisina,se on ihan normaalia.Sä et voi vaikuttaa siihen mitenkään,eikä tuo stressaaminen todellakaan tee hyvää.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:15"]Anteeksi vaan,mutta minusta tuntuu ettei sinulla ole kaikki kohdallaan. Sä teet näitä aloituksia joka päivä. Miten sä kykyenet elämään sen vauvan kanssa,se kun on satakertaa stressaavampaa kuin odotusaika. Ota neuvolaan yhteys ja kerro ongelmistasi reilusti,ohjaavat sinut sitten tarvittaessa psykiatrisellle puolelle.
[/quote]
Ai että ihan niin kun muilla ei voisi olla samoja pelkoja kun minulla?
Ap