Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen aidosti kateellinen Eevalle ja Stellalle...
12.09.2015 |
Luen mielellään heidän blogejaan, mutta nyt olen joutunut kateuden vuoksi lopettamaan sen... jatkuvaa matkustelua, juhlia, muotinäytöksiä, ihania kahviloita, kaikki ateriat nautitaan take awayna tai trendikkäässä ravintolassa. Loputtomasti aikaa tavata samanhenkistä, yhtä vapaata elämää viettävää, kaunista ystäväporukkaa... Oman elämäni kohokohdat: muksujen kanssa pikkupaikkakunnan Lidliin ostoksille. Täällä missä asun, ainut vaatekauppa on Tokmanni, ruokapaikkoja jopa kaksi, voi vapaasti valita turkkilaisen pizzerian ja Nesteen huoltamon väliltä, äijä ammatiltaan autonasentaja ja itse olen äitiyslomalla kuopuksesta, työ marketissa odottaa kun loma loppuu. Vähissä on elämän glamour! Aikaisemmin olin ihan tyytyväinen elämääni, se on perustavallista suomalaista perhe-elämää, mutta nyt olen alkanut tuntea oudon epätyytyväisyyden kalvavan sisälläni... Miksi en ole kuin Stella tai Eeva, siinä elämässä olisi hohtoa!! En ikinä pystyosi esimerkiksi lähtemään kuukaudeksi etsimään itseäni Santiagon vaellusreiteille, mutta itsepähän olen elämäni valinnut... huoh.
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:55"]Ei Eeva vaikuta kauhean onnelliselta... ehkä ap:n on turha kadehtia. Mahtavatko he itse miettiä ikinä perheenperustamista ym? Monet lapsettomat kolmekymppiset naiset miettivät, varmasti jollain tavalla kaikki. On aika iso päätös jäädä lapsettomaksi. [/quote] No, en tiedä miettivätkö kaikki, itse tiesin jo 6v ikäisenä etten ikinä, ikinä halua lapsia. Olen edelleen samaa mieltä nyt yli 30v ikäisenä, eikä siinä ole ollut mitään miettimistä. Ei kaikkien naisten elämäntarkoitus ole vaipat, makaroonilaatikot ja kohtuna oleminen.
[/quote]
Toi on oikeasti mielenkiintoista että olet jo pikkulapsena ollut sitä mieltä että lapsiperhe ei ole se juttu mitä aikuisena haluat.
Puhuivatko sun vanhempasi ääneen siitä miten raskasta lapsiperhearjen pyörittäminen on, kaipasivatko paljon omaa vapaata tms? Mä olen huomannut tuttavapiirissäni tietyn kaavan tässä; lapsesta asti tuntemieni velojen vanhemmat ovat olleet sellaisia jotka ovat ääneen lapsiperhearkeaan tuskailleet, tai on muuten annettu ymmärtää että lapsista on paljon haittaa.
Ei näillä veloilla välttämättä kuitenkaan ole huonot suhteet vanhempiinsa nyt aikuisena. Silti tuntuu että jokin asenne lapsiperheellisyyttä kohtaan on sieltä lapsuudenkodista peritty. Esimerkiksi kaverini ja hänen kaksi sisarustaan ovat kaikki veloja. Heidän äitinsä oli perhepäivähoitaja ja teki kyllä tiettäväksi miten raskasta lasten kanssa touhuaminen on, muistan tämän hyvin kun joskus koulun jälkeen heillä kävin.
Disclaimerina sanon vielä että uskon elämän voivan olla hyvää ja onnellista sekä lapsiperheellisenä että ilman lapsia. Kumpikin valinta on yhtä arvokas. Mua vaan kovasti kiinnostaa mitkä asiat ihan perimmäisenä vaikuttaa siihen haluaako ihminen vanhemmaksi vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä suotta ole. Ei se niiden elämä nyt niin hääviä ole. Freenlacerin tuloilla ei tehdä lähellekään mitä huvittaa! Ole onnellinen että sulla on työ, mies ja terveet lapset ja tee eurojackpot perjantaisin.
23:lle: omat vanhempani ovat perhe-elämään luotuja ihmisiä. En muista, että kumpikaan olisi koskaan kaivannut omaa aikaa. Isäkin hoiti meitä tosi paljon mikä oli harvinaista 70-80-lukujen vaihteessa. Äiti tykkäsi työstään päiväkodissa. Molemmat huomioivat edelleen vieraitakin lapsia kauppareissulla jne.
Minä en oikein pitänyt lapsista edes silloin kun olin lapsi. Viihdyn aikuisten ja parin muun rauhallisen ja pikkuvanhan kaverin seurassa.
Minusta taas on ihanaa lukea ihmisistä jotka eivät suostu tähän 8-16 ...kaan. Jotka uskaltavat ja edes jotenkin sietävät epävarmuutta. Ja tykkään varsinkin Stellan tavasta kirjoittaa. Molemmissa on jotain muutakin sisältöä kuin ainainen eri tuotteiden ja tavaroiden esittely (vaikka niitäkin aina joskus on).
Mä en kyllä jaksa kadehtia yhtään. En kai sitten oo yhtään esteetikko, mutta en vasn jaksaisi vääntää elämääni sisältöä niistä sdioista joista näissä ls- blogeissa kirjoitetaan. Kyllästyisin siihen oman elämän ja mietteiden merkityksellistämiseen ja estetoimiseen alta aikayksikön. On ihanaa olla homssuinen perheellinen nainen, jolla on älyllisesti haastava työ jossa saa miettiä muutakin kuin omaa napaansa tai asuntoaan. En vaihtaisi vakinaisra ja turvallista parisuhdettani mihinkään enkä ihanan herkkää teiniä ja rempseää alakoululaista. Elämä on kaikkea muuta kuin trendikästä and that's the way I like it!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:57"]
Mä en kyllä jaksa kadehtia yhtään. En kai sitten oo yhtään esteetikko, mutta en vasn jaksaisi vääntää elämääni sisältöä niistä sdioista joista näissä ls- blogeissa kirjoitetaan. Kyllästyisin siihen oman elämän ja mietteiden merkityksellistämiseen ja estetoimiseen alta aikayksikön. On ihanaa olla homssuinen perheellinen nainen, jolla on älyllisesti haastava työ jossa saa miettiä muutakin kuin omaa napaansa tai asuntoaan. En vaihtaisi vakinaisra ja turvallista parisuhdettani mihinkään enkä ihanan herkkää teiniä ja rempseää alakoululaista. Elämä on kaikkea muuta kuin trendikästä and that's the way I like it!
[/quote]
Minäkin olen homssuinen perheellinen nainen jolla on älyllisesti -ja vielä sosiaalisestikin- haastava työ. Minusta on ihanaa rentoutua lukemalla juuri näiden kahden naisen blogeja. Heistä tulee se vaikutelma, että päässä liikuu paljonkin. He esimerkiksi käyttävät kieltä hyvin, ovat ammattikirjoittajia. Ja erityisesti Stellan blogoin kuvat ovat ihastuttavia. Eihän kaikkien elämän tai työn tarvitse olla samanlaista, meillä on erilaisia tehtäviä. Parhaat blogien kirjoittajat tarjoavat mukavan hengähdyshetken arjesta. Vähän niinkuin musiikki tai kirja, mutta lyhyempänä välähdyksenä, johon ei tarvitse keskittyä kuin hetkisen. Oma napa on kaikilla ja kaikkia se jossain määrin myös kiinnostaa, jollei ole esim.masennusta. Ei minulla ole mitään syytä ajatella, että nämä bloggaajat pyörisivät oman napansa ympärillä jotenkin huolestuttavissa määrin.
Voi mä taas en vaihtaisi lapsiperhe elämää mihinkään parasta tämä ku lapset pieniä ,vaikkakin välillä rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:29"][quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:55"]Ei Eeva vaikuta kauhean onnelliselta... ehkä ap:n on turha kadehtia. Mahtavatko he itse miettiä ikinä perheenperustamista ym? Monet lapsettomat kolmekymppiset naiset miettivät, varmasti jollain tavalla kaikki. On aika iso päätös jäädä lapsettomaksi. [/quote] No, en tiedä miettivätkö kaikki, itse tiesin jo 6v ikäisenä etten ikinä, ikinä halua lapsia. Olen edelleen samaa mieltä nyt yli 30v ikäisenä, eikä siinä ole ollut mitään miettimistä. Ei kaikkien naisten elämäntarkoitus ole vaipat, makaroonilaatikot ja kohtuna oleminen.
[/quote]
Toi on oikeasti mielenkiintoista että olet jo pikkulapsena ollut sitä mieltä että lapsiperhe ei ole se juttu mitä aikuisena haluat.
Puhuivatko sun vanhempasi ääneen siitä miten raskasta lapsiperhearjen pyörittäminen on, kaipasivatko paljon omaa vapaata tms? Mä olen huomannut tuttavapiirissäni tietyn kaavan tässä; lapsesta asti tuntemieni velojen vanhemmat ovat olleet sellaisia jotka ovat ääneen lapsiperhearkeaan tuskailleet, tai on muuten annettu ymmärtää että lapsista on paljon haittaa.
Ei näillä veloilla välttämättä kuitenkaan ole huonot suhteet vanhempiinsa nyt aikuisena. Silti tuntuu että jokin asenne lapsiperheellisyyttä kohtaan on sieltä lapsuudenkodista peritty. Esimerkiksi kaverini ja hänen kaksi sisarustaan ovat kaikki veloja. Heidän äitinsä oli perhepäivähoitaja ja teki kyllä tiettäväksi miten raskasta lasten kanssa touhuaminen on, muistan tämän hyvin kun joskus koulun jälkeen heillä kävin.
Disclaimerina sanon vielä että uskon elämän voivan olla hyvää ja onnellista sekä lapsiperheellisenä että ilman lapsia. Kumpikin valinta on yhtä arvokas. Mua vaan kovasti kiinnostaa mitkä asiat ihan perimmäisenä vaikuttaa siihen haluaako ihminen vanhemmaksi vai ei.
[/quote]
Itse asiassa ei ole tuo syynä. Äitini halusi aina äidiksi ja tykkäsi olla äiti, samoin isä.
En vain ole ikinä ollut yhtään kiinnostunut lasten hoidosta, vauvoista yms. ja mielestäni lasten tekeminen on syynä naisten huonoon asemaan maailmassa, ja vapaaehtoinen ( tai joillakin yhteiskunnan pakottama) orjuuttaminen.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:29"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:55"]Ei Eeva vaikuta kauhean onnelliselta... ehkä ap:n on turha kadehtia. Mahtavatko he itse miettiä ikinä perheenperustamista ym? Monet lapsettomat kolmekymppiset naiset miettivät, varmasti jollain tavalla kaikki. On aika iso päätös jäädä lapsettomaksi. [/quote] No, en tiedä miettivätkö kaikki, itse tiesin jo 6v ikäisenä etten ikinä, ikinä halua lapsia. Olen edelleen samaa mieltä nyt yli 30v ikäisenä, eikä siinä ole ollut mitään miettimistä. Ei kaikkien naisten elämäntarkoitus ole vaipat, makaroonilaatikot ja kohtuna oleminen.
[/quote]
Toi on oikeasti mielenkiintoista että olet jo pikkulapsena ollut sitä mieltä että lapsiperhe ei ole se juttu mitä aikuisena haluat.
Puhuivatko sun vanhempasi ääneen siitä miten raskasta lapsiperhearjen pyörittäminen on, kaipasivatko paljon omaa vapaata tms? Mä olen huomannut tuttavapiirissäni tietyn kaavan tässä; lapsesta asti tuntemieni velojen vanhemmat ovat olleet sellaisia jotka ovat ääneen lapsiperhearkeaan tuskailleet, tai on muuten annettu ymmärtää että lapsista on paljon haittaa.
Ei näillä veloilla välttämättä kuitenkaan ole huonot suhteet vanhempiinsa nyt aikuisena. Silti tuntuu että jokin asenne lapsiperheellisyyttä kohtaan on sieltä lapsuudenkodista peritty. Esimerkiksi kaverini ja hänen kaksi sisarustaan ovat kaikki veloja. Heidän äitinsä oli perhepäivähoitaja ja teki kyllä tiettäväksi miten raskasta lasten kanssa touhuaminen on, muistan tämän hyvin kun joskus koulun jälkeen heillä kävin.
Disclaimerina sanon vielä että uskon elämän voivan olla hyvää ja onnellista sekä lapsiperheellisenä että ilman lapsia. Kumpikin valinta on yhtä arvokas. Mua vaan kovasti kiinnostaa mitkä asiat ihan perimmäisenä vaikuttaa siihen haluaako ihminen vanhemmaksi vai ei.
[/quote]
Rupesin oikein miettimään... Minulla kyllä on kaksi lasta, jotka todella halusin. Mutta aina kolmikymppiseksi asti olin sitä mieltä että en halua. Olin varsinkin nuorempana ihan varma siitä. Minun vanhempani eivät valittaneet arjestaan ollenkaan, päinvastoin olimme mitä ilmeisimmin toivottuja lapsia ja lapsuutemme ja kotimme oli hyvä. Se, mikä tulee mieleen on, että äidilläni oli myös erittäin korkea koulutus ja ura. Eli minulla oli kyllä esimerkkiä siitä, että naisen elämä voi hyvinkin olla myös muuta kuin perheelle omistautumista. En sitten tiedä, vaikuttiko se mihinkään mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:08"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:57"]
Mä en kyllä jaksa kadehtia yhtään. En kai sitten oo yhtään esteetikko, mutta en vasn jaksaisi vääntää elämääni sisältöä niistä sdioista joista näissä ls- blogeissa kirjoitetaan. Kyllästyisin siihen oman elämän ja mietteiden merkityksellistämiseen ja estetoimiseen alta aikayksikön. On ihanaa olla homssuinen perheellinen nainen, jolla on älyllisesti haastava työ jossa saa miettiä muutakin kuin omaa napaansa tai asuntoaan. En vaihtaisi vakinaisra ja turvallista parisuhdettani mihinkään enkä ihanan herkkää teiniä ja rempseää alakoululaista. Elämä on kaikkea muuta kuin trendikästä and that's the way I like it!
[/quote]
Minäkin olen homssuinen perheellinen nainen jolla on älyllisesti -ja vielä sosiaalisestikin- haastava työ. Minusta on ihanaa rentoutua lukemalla juuri näiden kahden naisen blogeja. Heistä tulee se vaikutelma, että päässä liikuu paljonkin. He esimerkiksi käyttävät kieltä hyvin, ovat ammattikirjoittajia. Ja erityisesti Stellan blogoin kuvat ovat ihastuttavia. Eihän kaikkien elämän tai työn tarvitse olla samanlaista, meillä on erilaisia tehtäviä. Parhaat blogien kirjoittajat tarjoavat mukavan hengähdyshetken arjesta. Vähän niinkuin musiikki tai kirja, mutta lyhyempänä välähdyksenä, johon ei tarvitse keskittyä kuin hetkisen. Oma napa on kaikilla ja kaikkia se jossain määrin myös kiinnostaa, jollei ole esim.masennusta. Ei minulla ole mitään syytä ajatella, että nämä bloggaajat pyörisivät oman napansa ympärillä jotenkin huolestuttavissa määrin.
[/quote]
Ai niin, ja asunnon sisustaminen, remppaaaminen ja laittaminen on minusta ihanaa! Se, että on kiinnostunut estetiikasta, ei tarkoita sitä että on pinnallinen.
hei täälläkin on yksi jonka yksi syy parisuhteettomutten ja lapsettomuuteen on syynä se, että se lapsi jää kuitenkin naisen vastuulle ja mies voi vaan häippästä, kun ei huvitakaan. jotenkin ärsyttää että miehet voivat isäksi tultuaan vielä valita haluaako sittenkään isäksi vai ei. äiti sitten hoitaa lapsen huvitti tai ei. ja myöskin miten se vaikuttaa urakehitykseen, kaikki luulevat että kaikki naiset haluavat vain äidiksi ja että jos on lapseton nainen niin sit on oikeus kaikkien ihmetellä kuin maailman 8. ihmettä...
toistaiseksi siis näin, mutta jos nyt tapaisin vastuuntuntoisen miehen, joka osaa ottaa vastuuta lapsesta ja muutenkin arvostaa naisia kuin heidän omaisuutenaan olevana synnytyskoneena ja kotihengettärenä, niin voisin harkita lasta (ja huom kotiin jääminenkään ei olisi poissuljettua). yllättävän monen miehen mielipiteet ovat 50-luvulta suomessakin, ja sitten luullaan olevan niin tasa-arvoisia.
sitten naisia ei haluta työllistää tai palkata samoin kuin miehiä, ja kun ero tulee niin ei edes haluta maksaa elatusmaksua kun ei haluta elättää sitä kauheaa ex-vaimoa, vaikka tuki menee lapselle. olisi kyllä täysi oikeus jos äiti jää kotiin, että mies on sitten jonkin verran elastusvelvollisuudessa vaimoaankin kohtaan, koska nainen menettää tuloja ja mies taas säästää kun joku on kotona. no onneksi kaikki miehet eivät ole tällaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
23. Meitä oli viisi lasta ja vaikka sitä ei vanhemmat sanoneet, uskon että he ajattelivat meistä olevan vain vaivaa. Näin ajattelen sisimmässäni lapsista itsekin. Olen 32v. ja aina tiennyt etten halua lapsia. En vihaa lapsia, mutta mulla ei ole mitään tunteita niitä kohtaan. Pidän elämästäni näin.
Tuosta Stellasta ja Eevasta..en kadehdi kumpaakaan yhtään, elävät niin erilaista elämää kuin minä. Stellan ekaa blogia seurasin, uudesta blogista en tykkää enkä seuraa. En jaksa loputtomia kuvia lakanoista, mäyräkoirista, surffitukasta, hipsteriystävistä.. Tuon Eevan blogi on mulle vieraampi, joskus käynyt vilkaisemassa kun täällä ollut linkkiä. Jotenkin jäi kuva, että tuo ihminen antaa ymmärtää , että hänen elämänsä ois jotenkin jännittävää. Blogista jää jotenkin mauton, harmaa kuva.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:44"][quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:17"]
Olen nyt se yli 40v. lapseton. Ei ole tullut eteen vielä se aika jolloin kadehtisin makaronilaatikkoa kokkailevia omakotitaloasukkaita. Lapset on kavereilla koulussa, ja hirveä ongelma järkkäillä lomat niin, että lasten ei tarvitsisi yksinään lomailla. Ihan järkyttävää on, että yhtä kaverin lasta koulukiusataan järjestelmällisesti. Lapsia kuskataan kaiket arki-illat harrastuksiin, kun sieltä metsästä ei ole julkista liikennettä. Yläasteikäiset ovenpaiskojat ne vasta ihania ovatkin.
[/quote]
Olen kohta 40-v ja kahden pienen lapsen äiti. En asu lähiössä vaan Helsingin keskustassa. Ketsuppia ja makaronia meillä kuluu silloin tällöin. Lasten saaminen ei ollut minulle mitenkään itsestään selvää. Uskon, että olisin voinut elää onnellista elämää ilman lapsiakin. Elämää omien lasten kanssa ei voi kuvitella, jos sitä ei ole kokenut. Lapset tuovat valtavan määrän työtä, huolta, vaivaa ja murhetta. Menettämisen pelkoa ja pohjatonta ahdistusta. Ikinä en kuitenkaan vaihtaisi elämääni siksi, mitä se oli ennen lasten saamista. Lapseton ei tiedä mistä jää paitsi ja hyvä niin, koska kaikki eivät ole edes lapsettomuuttaan itse valinneet.
[/quote]
Olen lukenut vain Stellaa, koko blogin ajan. Tykkään kirjoitustyylistä ja tiedostan, että raottaa elämänsä sisältöä vain osittain.
Mistään en kuitenkaan kadehdi. Viimeisestä erosta olin jopa aika pahoillani. Raskasta tuo on.
En ollenkaan osaa käsittää, että kukaan lapsellinen kadehtii lapsetonta. Pikkulasten ja teinien kanssa elämisestä toki valitetaan, koska raskasta välillä on. Minä nelikymppinen kohta kahden teinin äiti en vaihtaisi tätä elämää mihinkään. Lapset ovat tuoneet elämään sellaista sisältöä, mitä mikään muu ei olisi voinut tuoda. Silti olen opiskellut, matkustanut, meillä on kaunis koti ja toteutan unelmiani juuri tänään - ja huomenna. Parasta kaikesta silti on, kun voi istua syömään tai heittäytyä röykkiöksi sohvalle rakkaan perheen kanssa ja jakaa kunkin asiat rakkaimpien kainalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:29"]
hei täälläkin on yksi jonka yksi syy parisuhteettomutten ja lapsettomuuteen on syynä se, että se lapsi jää kuitenkin naisen vastuulle ja mies voi vaan häippästä, kun ei huvitakaan. jotenkin ärsyttää että miehet voivat isäksi tultuaan vielä valita haluaako sittenkään isäksi vai ei. äiti sitten hoitaa lapsen huvitti tai ei. ja myöskin miten se vaikuttaa urakehitykseen, kaikki luulevat että kaikki naiset haluavat vain äidiksi ja että jos on lapseton nainen niin sit on oikeus kaikkien ihmetellä kuin maailman 8. ihmettä...
toistaiseksi siis näin, mutta jos nyt tapaisin vastuuntuntoisen miehen, joka osaa ottaa vastuuta lapsesta ja muutenkin arvostaa naisia kuin heidän omaisuutenaan olevana synnytyskoneena ja kotihengettärenä, niin voisin harkita lasta (ja huom kotiin jääminenkään ei olisi poissuljettua). yllättävän monen miehen mielipiteet ovat 50-luvulta suomessakin, ja sitten luullaan olevan niin tasa-arvoisia.
sitten naisia ei haluta työllistää tai palkata samoin kuin miehiä, ja kun ero tulee niin ei edes haluta maksaa elatusmaksua kun ei haluta elättää sitä kauheaa ex-vaimoa, vaikka tuki menee lapselle. olisi kyllä täysi oikeus jos äiti jää kotiin, että mies on sitten jonkin verran elastusvelvollisuudessa vaimoaankin kohtaan, koska nainen menettää tuloja ja mies taas säästää kun joku on kotona. no onneksi kaikki miehet eivät ole tällaisia.
[/quote]
Voi, kyllä niitä on. Ihan valtaosa minun tuntemistani isistä on, vaikka eivät pitemmiksi ajoiksi kotiin olisi jääneetkään! Ehkä etsit jotenkin vääristä paikoista? Työelämän epätasa-arvosta olen samaa mieltä, mutta kyllä niistäkin karikoista on mahdollista selvitä, jos lapsia oikeasti haluat. Tietysti, jos et halua, niin eihän silloin tietenkään kannata lapsia tehdä. Ei se mikään velvollisuus ole, hyvänen aika sentään.
Stellan blogi on kaunis, tekstit hyvin kirjoitettuja, kuvat ihania ja Stellasta huokuu tyyli ja karisma. Eeva taas on mielestäni vaatimattoman oloinen maalaisserkku. Ja kolmas trion jäsen Hanna taas kaiken hohtonsa menettänyt sosiaalisen aseman laskun vuoksi. Eipä taida Laurilan Hannan elämässä olla enää kohta mitään suurta yleisöä kiinnostavaa. Ihan eri asia oli kun pääsi kurkistamaan suomenruotsalaisen kulttuurisuvun elämään.
uskaltaisin väittää, että elämä hyvässä ja vakaassa parisuhteessa ja perheellisenä on kuitenkin useimmille ihmisille se kaikkein onnellistavin juttu. Mä reissasin ja nostelin maljoja ja etsin itseäni ihan tarpeeksi nuorena, nyt on muiden asioiden aika. Monet omat nyt keski-ikäiset ystäväni elivät sitä pidennettyä nuoruuttaan niin kausn, että nyt on monessa asiassa elämä ajanut ohi. Sitä nyt surraan ja kipuillaan, liian myöhään.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 18:51"]
Ihan ekaksi: säästä rahaa ja osta hyvä kamera. Opettele käsittelemään kuvia.
Siellä, missä asutte, ovat asunnot taatusti halvempia kuin Helsingissä. Ostakaa/vuokratkaa rähjä ja kunnostakaa omannäköiseksi. Viljele porkkanaa pihalla ja yrttejä ikkunalaudalla, surauta viherjuoma ja valokuvaa.
Retkeilkää luonnossa, käykää kalassa, valokuvaa kaikki ja käsittele kauniiksi. Tilaa erikoisia/eettisiä vaatteita verkkokaupoista. Neulo, ompele, maalaa, askartele, leivo. Valokuvaa kaikki ja rajaa todellisuus kauniiksi.
Sitähän nuo bloggaajat tekevät.
[/quote]
Mitämitä, ovatko ne muuttuneet joksikin ekoilu/käsityö/maalaiselämäblogeiksi? En ole kumpaakaan vilkaissut pitkään aikaan, mutta jotenkin vaikea kuvitella rouheaa nahkatakki-Stellaa viljelemässä porkkanaa ja kutomassa sukkaa.
Minäkin kadehtisin, ellen olisi rakentanut itselleni samanlaista elämäntapaa. Minusta tämä elämäntapa on paras mahdollinen. Ei ihme, että se on entistä suositumpi.
Alue: Aihe vapaa
Mielenkiintoista keskustelua!