Mitä suomalaisia tapoja ulkomaalaiset ihmettelevät?
Omassa lähipiirissä Venäjältä, Skotlannista ja Tsekistä kotoisin olevat ystävät ovat ihmetelleet ainakin näitä:
- Ruokapöydästä voi poistua kun on syönyt, lasten ei tarvitse istua ja odottaa, että aikuiset lopettavat.
- Jokainen vie omat tiskit astianpesukoneeseen. (Ei siis niin, että kaikki jättää astiat pöytään ja lopuksi joku aikuinen tai lapsi kerää kaikki.)
- Yleisesti ottaen asuntojen hyvä kunto ja siisteys. Asunnoissa ei vedä, ei tarvitse palella talvella eikä hikoilla kesällä. Hanat ja suihkut ovat "laadukaita" kun vesi tulee tasaisesti. Kerrostalossa jos jokin menee rikki, tulee talon "oma mies" korjaamaan, eli on kiinteistöhuolto, eikä esim. vuotoja tarvitse korjata itse tai maksaa itse huoltomiehelle.
- Jos työpäivä alkaa klo 8, kaikki sen jälkeen tulevat ovat myöhässä. Eli työt ei ala "noin klo 8".
- Monessa kahvilassa (ja joissain ravintoloissakin) maksetaan ensin, eikä vasta kahvittelun jälkeen.
- Koulussa ei ole lapsille useampia vaihtoehtoja lounaalle. On vain yhtä ruokaa kaikille, paitsi allergisille. (Tämä voi toki riippua Suomessakin koulusta, mutta näin meidän paikkakunnalla.) Lapset eivät myöskään saa lähteä ruokailemaan kotiin, eikä lounasta tuoda kotoa.
Toki aina on eroja, että joissain suomalaisissa perheissä kaikki istuvat ruokapöydässä niin kauan, että kaikki ovat syöneet, ja kaikissa venäläisissä perheissä se ei ole tapana jne. mutta tässä muutama mitä omassa lähipiirissä on tullut ilmi. Skotlantilainen ystäväni ihmetteli, kun sukulaiseni tuli käymään kylässä ilman, että oli ilmoittanut etukäteen. Minusta se on ihan normaalia ja ok, mutta tiedän ihan suomalaisiakin, jotka eivät pidä siitä.
Kertokaa mihin hämmästelyyn itse olette törmänneet! :)
Kommentit (243)
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:12"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"] Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa. Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta. [/quote]Yksi esimerkki ovat nämä suuren suosion saaneet viranomaisten ilmiantolomakkeet: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kelakin-harkitsee-jo-ilmiantolomaketta-verkkoon/2078532 .7.2015 05:00 (1.7.2015 07:14) Kela on alkanut selvittää, tulisiko senkin laittaa verkkosivuilleen ilmiantolomake. Verohallinnossa sellainen pääsi heti suureen suosioon. Kansalaiset ovat syttyneet laittamaan verohallintoon vihjeitä veronkierrosta jopa 200 kappaleen viikkovauhdilla, kun sen voi nyt tehdä nimettömästi. Myös lastensuojeluilmoituksen voi tehdä nimettömästi. [/quote] Briteissä on ollut vuosia vasikkapuhelin, jos epäilee tukien väärinkäyttöä. Ja nyt puhutaan sosiaalisesta kyttäämisestä, kuten tuolla naapurin tytöllä on eri mies joka viikonloppu...
[/quote] "Kansalaiset ovat syttyneet laittamaan verohallintoon vihjeitä veronkierrosta jopa 200 kappaleen viikkovauhdilla"
Pointtina oli tämä, suomalaiset ovat intohimoisesti innostuneet kyttäämään. Mielipuuhaa.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:09"]
Amerikkalaiset sukulaiseni valittavat täkäläistä kyttäämismeininkiä. Toisten tekemisistä olkaa niin intohimoisen kiinnostuneita eikä mukavalla tavalla.
[/quote]ahdistaa muuten minuakin, ihan suomalaista :D
[/quote]
Niin minuakin ja turha valehdella, että se on jotain huolenpitoa kytätä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 18:33"]
Sitä on ihmetelty miten teinit saa kulkea vapaasti myöhään illallakin. Ilmeisesti aika harvinaista tuollainen vapaus. Muualla viedään harrastuksiin ja haetaan sen jälkeen kotiin ja kavereilla käynnit sovitaan erikseen vanhempien kesken.
[/quote]
Minua on suoraan paheksuttu kun kuljeskelen klo 18:00 jälkeen yksinäni ulkona ilman seuruetta saattajaa tai miestä. Turkkilaiset ovat kovin ihmeissään kun suomessa nainen voi puhua tuntemattomalle miehelle suoraan tai että nainen liikkuu missään yksin ilman miestä tai voi tulla esim kahvioon istumaan ilman miehen lupaa. Mieheksi kelpaasiis mies kuin mies.
Pahennusta ja ehkä kateuttakin olen herättänyt myös omatoimisuudellani saksalaisten, italialaisten, virolaisten, venäläisten , georgialaisten, belgialaisten, turkkilaisien, slovenialaisien, puolalaisien naisten ja joidenkin miestenkin keskuudessa kun käyn yksin taidenäyttelyissä, teatterissa, elokuvissa, kahviossa, ravintolassa syömässä, kirjastossa.. oikeastaan kun liikun kotoani ilman esiliinaa milloin vain lupia kyselemättä mihin vuorokauden aikaan vain.
Rento suhtautumiseni "alastomuuteen"kotonani on aiheuttanut kauhua ja huutoa ulkomaalaisen kämppikseni elämään, koska olen välillä teepaita ja hipsterit asussa keittiössämme kokkaamassa ( eli siis alasti)
Pukeutumisen vapaus on herättänyt ihmetystä, nainen voi ja saa käyttää mitä asua vaan suomessa eikä ketään kiinnosta.
Opettajaa sinutellaan koulussa. Opettajan kanssa saatetaan viettää vapaaikaa koulun ulkopuolella esim. mennä opettajan kanssa oluelle.
Pikkusääntöjä oikeasti noudatetaan , esim punaisetvalot, ajoissa ollaan, sopimukset ja lupaukset pätee vaikka ne on tehty vain suullisesti, rehelliset mielipiteet jne.
Vanhemmat ja sisarukset kun ovat kylässä, he osallistuvat ruoan laittoon tiskaamiseen ja omien jälkiensä siivoamiseen. Heitä ei passata täysihoitotyyliin.
Minun ei tarvitse lähettää palkastani osuutta vanhemmilleni.
Sitä, että ihmiset eivät puhu mitään, varsinkaan spontaanisti vieraille. Itseänikin tuo ahdistaa välillä, mutta toisaalta on myös tilanteita, joissa on kiva, että voi olla välillä vain hiljaa ja ehkä silti tuntea "vuorovaikutusta" tyyliin "nyt me körötetään yhdessä tässä autossa".
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 08:37"]
Hyväuskoisuutta on moni ihmetellyt.
[/quote]
TÄMÄ! suomalaisten rehellisyys-kultuuri, se mitä sanotaan se pidetään ja tarkoitetaan.. tämä on se kääntöpuoli.
Kiinalaiset kollegat olivat järkyttyneitä siitä, miten pitkään lapsia hoidetaan kotona. Se meni jo aivan nauruksi, kun kerroin, että myös mieheni on pitänyt jokusen kuukauden isyyslomaa/vanhempainvapaata ja ollut kotona lasten kanssa. Suomalaisten täsmällisyyttä (kellonajat jne.) ja tunnollisuutta on myös monesti hämmästelty. Työreissulla Brasiliassa kerroin, että perheeseeni kuuluu ulkomailta tuotuja rescue-lemmikkejä. Isännät hämmästelivät suureen ääneen, että meneekö meillä Suomessa niin hyvin, että menette toisiin maihin pelastamaan kissoja ja koiria. Niinpä. Omien vieraiden suuri hämmästyksen aihe on ollut se, että vesijohtovettä voi juoda :)
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:21"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:04"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:57"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa. Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta. [/quote] Joo, mä ihmettelen tuota kyttäämismeininkiä. Olen suomen lisäksi asunut ausseissa vuoden, jenkeissä vuoden ja Ruotsissa kahteen eri otteeseen vuoden ja puoli vuotta - lähinnä töiden ja seikkailujen vuoksi. Jos kyttäämisellä tarkoitetaan toisten asioihin puuttumista, olen sitä kokenut nimenomaan ulkomailla. Sellaista väkinäistä naapureiden muka-auttamista ja juoruilua. Suomessa olen aina saanut olla "rauhassa" ja saanut apua naapureilta tarvittaessa. Ulkomailla kytättiin nuoren naisen kulkemisia ja "seura-elämää" ja sitä tultiin myös kommentoimaan. No joo, joka maassa omat juttunsa. Ihan hyvin olen viihtynyt joka puolella, mutta arvostan suomalaisten sopivaa etäisyyttä tuntemattomien kanssa. Se tuntuu arvostukselta. Olenkin suomalainen, joten ehkä siksi se tuntuu niin turvalliselta. [/quote] Sama kokemus mulla. Asuin vuoden Briteissä ja neljä Ausseissa. Jenkeissä olen käynyt lomailemassa usein exän perheen luona ja se tuntu paikalta, jossa nuori itsenäinen nainen joutuu herkästi kytätyksi ja arvostelluksi. Lontoossa asuessa etäisyys, kuten muissakin suurkaupungeissa tuntui suomalaiselle tutulta. N42 Suomessa takas jo 10 vuotta. [/quote] Mä luulen, että toi sosiaalinen kontrolli on löyhempää isoissa kaupungeissa maasta riippumatta. Ja tuppukylissä/ maalla sosiaalinen kontrolli on korkeampaa maasta riippumatta. [/quote] Tämä varmasti totta. Hyvä pointti. AP
[/quote]
Yhdysvalloissa on hyvin individualistinen kulttuuri, joka sallii erilaisuutta ja kokee valtion puuttumisen aika lailla negatiivisena. Siihen kun yhdistetään esim. suomalainen neuvolajärjestelmä, jossa on pakko käydä. Jossa lapsi arvioidaan kantasuomalaisen keskimääräiskäyrien mukaan ja huomautellaan, jos lapsi ei siihen sovi. Jossa vanhempia arvioidaan vanhemmuuteen kykeneväisyyden osalta jne. Nämä ovat jenkille ihan käsittämättömiä ja loukkaaviakin itsenäisyyteen puuttumisen keinoja. Samoin elinkeinonvapauteen puuttumiset. Suomessa on miljoona ja yksi tapaa estää esim. pienyrittäjyys ja jos niistä viimein pääsee ohi, niin verotus viimeistään tappaa ne.
[/quote]Neuvolasysteemi on tosiaan ihan sairasta! Miksi siellä on pakko käydä? Eikö järjen mukaan riittäisi että olisi jotkin lastenlääkärikäynnit sen sijaan? Kamalaa kyyläystä.
[/quote]
Miten niin neuvolassa on pakko käydä? Ei ole mikään pakko. Jos muuten vertailee USA:n ja Suomen kulttuuria toisiinsa, kannattaa vertailla samalla äiti- ja lapsikuolleisuustilastoja. USA:ssa ne ovat kehitysmaatasolla, koska siellä raskaudenseuranta (kuten myös lasten terveydenseuranta) on niin puutteellista. Voi sitten sen vertailun päälle miettiä, mikä idea siinä neuvolassa nyt mahtaakaan olla. Mutta pakko siellä ei todellakaan ole käydä.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:56"]Ranskalainen tuttava toi viinipullon ja hämmentyi, kun en avannutkaan sitä ruokapöytään ! Tajusin jonkin olevan vialla ja lopulta me kaksi joimme viiniä karjalanpaistin sekä ruissämpylöiden kera :-D Mies ja lapset joivat maitoa. [/quote] Juntti, kyllä suomessakin kuuluu ainakin ehdottaa lahjapullon yhdessä juomista. Lue joku etikettikirja.
tämä juntti kyllä meinasi, että avaamme pullon syömisen jälkeen ! en ole tottunut viiniin ruokajuomana, etenkään paistin ja pottujen kera..
[/quote]
70 lisää: Se, että autoihin vaihdetaan renkaat kaksi kertaa vuodessa on herättänyt suurta hilpeyttä :)
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:36"][quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 18:37"]Mistä megapussista puhe? Karkki-, sipsi- ? Olettaisin että heidän mielestä liian pieniä?
[/quote]
Mä taas olen aina luullut, että Suomessa karkkipussit on isompia. Olen mielestäni nähnyt todisteitakin siihen suuntaan... esim. Japanissa pussiton paljon pienempiä, mikä ei tällasen sokerihiiren kannalta ole ybtään paha asia... Mutta saisko tosiaan tarkennusta?
[/quote]
Mega pussy, sille ne nauravat.
En ole ikinä kuullut tätä vitsiä ennen, vaikka olen oikeasti tuntenut paljon ulkomaalaisia Suomessa. Ehkä kyse on, sori nyt vaan, tasoerosta.
Aasialaiset ystäväni ovat monesti ihmetelleen ruuan "maun puutetta". Eräs kiinalainen ystäväni kehui ensin suomalaista makkaraa, mutta kun kerroin hänen syövän chorizoa, jonka suomalaiset mieltävät hyvin tuliseksi, hän yllättyi. Moni on tosin myöhemmin arvostanut tulisuuden puutetta ja luonnollisia makuja. Myös salaatin syöminen "sellaisenaan" ihmetyttää, eli kun salaattia ei uiteta eri kastikkeissa ennen tarjoilua.
Eurooppalaiset ystävät taas kiitelleet turvallisuutta, mutta ihmetelleet tiukkaa alkoholipolitiikkaa.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:28"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:21"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:04"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:57"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa. Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta. [/quote] Joo, mä ihmettelen tuota kyttäämismeininkiä. Olen suomen lisäksi asunut ausseissa vuoden, jenkeissä vuoden ja Ruotsissa kahteen eri otteeseen vuoden ja puoli vuotta - lähinnä töiden ja seikkailujen vuoksi. Jos kyttäämisellä tarkoitetaan toisten asioihin puuttumista, olen sitä kokenut nimenomaan ulkomailla. Sellaista väkinäistä naapureiden muka-auttamista ja juoruilua. Suomessa olen aina saanut olla "rauhassa" ja saanut apua naapureilta tarvittaessa. Ulkomailla kytättiin nuoren naisen kulkemisia ja "seura-elämää" ja sitä tultiin myös kommentoimaan. No joo, joka maassa omat juttunsa. Ihan hyvin olen viihtynyt joka puolella, mutta arvostan suomalaisten sopivaa etäisyyttä tuntemattomien kanssa. Se tuntuu arvostukselta. Olenkin suomalainen, joten ehkä siksi se tuntuu niin turvalliselta. [/quote] Sama kokemus mulla. Asuin vuoden Briteissä ja neljä Ausseissa. Jenkeissä olen käynyt lomailemassa usein exän perheen luona ja se tuntu paikalta, jossa nuori itsenäinen nainen joutuu herkästi kytätyksi ja arvostelluksi. Lontoossa asuessa etäisyys, kuten muissakin suurkaupungeissa tuntui suomalaiselle tutulta. N42 Suomessa takas jo 10 vuotta. [/quote] Mä luulen, että toi sosiaalinen kontrolli on löyhempää isoissa kaupungeissa maasta riippumatta. Ja tuppukylissä/ maalla sosiaalinen kontrolli on korkeampaa maasta riippumatta. [/quote] Tämä varmasti totta. Hyvä pointti. AP
[/quote]
Yhdysvalloissa on hyvin individualistinen kulttuuri, joka sallii erilaisuutta ja kokee valtion puuttumisen aika lailla negatiivisena. Siihen kun yhdistetään esim. suomalainen neuvolajärjestelmä, jossa on pakko käydä. Jossa lapsi arvioidaan kantasuomalaisen keskimääräiskäyrien mukaan ja huomautellaan, jos lapsi ei siihen sovi. Jossa vanhempia arvioidaan vanhemmuuteen kykeneväisyyden osalta jne. Nämä ovat jenkille ihan käsittämättömiä ja loukkaaviakin itsenäisyyteen puuttumisen keinoja. Samoin elinkeinonvapauteen puuttumiset. Suomessa on miljoona ja yksi tapaa estää esim. pienyrittäjyys ja jos niistä viimein pääsee ohi, niin verotus viimeistään tappaa ne.
[/quote]Neuvolasysteemi on tosiaan ihan sairasta! Miksi siellä on pakko käydä? Eikö järjen mukaan riittäisi että olisi jotkin lastenlääkärikäynnit sen sijaan? Kamalaa kyyläystä.
[/quote] Kuka pakottaa?
"Asunnoissa ei vedä, ei tarvitse palella talvella eikä hikoilla kesällä."
Hmm. Kyllä kerrostaloissa ainakin kovasti kesällä hikoiluttaa.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:48"]Kun vieras poistuu isännän tai isäntäperheen luota, hänelle sanotaan hyvästit eikä saateta bussille tai junalle (tai autolle).
Varsinkin japanilaiset hämmästelevät suuresti.
[/quote]
Isä asuu ulkomailla, ja aina haemme ja saatamme hänet lentokentälle/-kentältä, kun vierailee täällä. Jotkut suomalaiset tuttavat ovat ihmetelleet tätä, kun asumme lentokenttäbussin reitin varrella. Aika kylmää minusta.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:34"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:28"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:21"] [quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:04"] [quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:57"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa. Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta. [/quote] Joo, mä ihmettelen tuota kyttäämismeininkiä. Olen suomen lisäksi asunut ausseissa vuoden, jenkeissä vuoden ja Ruotsissa kahteen eri otteeseen vuoden ja puoli vuotta - lähinnä töiden ja seikkailujen vuoksi. Jos kyttäämisellä tarkoitetaan toisten asioihin puuttumista, olen sitä kokenut nimenomaan ulkomailla. Sellaista väkinäistä naapureiden muka-auttamista ja juoruilua. Suomessa olen aina saanut olla "rauhassa" ja saanut apua naapureilta tarvittaessa. Ulkomailla kytättiin nuoren naisen kulkemisia ja "seura-elämää" ja sitä tultiin myös kommentoimaan. No joo, joka maassa omat juttunsa. Ihan hyvin olen viihtynyt joka puolella, mutta arvostan suomalaisten sopivaa etäisyyttä tuntemattomien kanssa. Se tuntuu arvostukselta. Olenkin suomalainen, joten ehkä siksi se tuntuu niin turvalliselta. [/quote] Sama kokemus mulla. Asuin vuoden Briteissä ja neljä Ausseissa. Jenkeissä olen käynyt lomailemassa usein exän perheen luona ja se tuntu paikalta, jossa nuori itsenäinen nainen joutuu herkästi kytätyksi ja arvostelluksi. Lontoossa asuessa etäisyys, kuten muissakin suurkaupungeissa tuntui suomalaiselle tutulta. N42 Suomessa takas jo 10 vuotta. [/quote] Mä luulen, että toi sosiaalinen kontrolli on löyhempää isoissa kaupungeissa maasta riippumatta. Ja tuppukylissä/ maalla sosiaalinen kontrolli on korkeampaa maasta riippumatta. [/quote] Tämä varmasti totta. Hyvä pointti. AP [/quote] Yhdysvalloissa on hyvin individualistinen kulttuuri, joka sallii erilaisuutta ja kokee valtion puuttumisen aika lailla negatiivisena. Siihen kun yhdistetään esim. suomalainen neuvolajärjestelmä, jossa on pakko käydä. Jossa lapsi arvioidaan kantasuomalaisen keskimääräiskäyrien mukaan ja huomautellaan, jos lapsi ei siihen sovi. Jossa vanhempia arvioidaan vanhemmuuteen kykeneväisyyden osalta jne. Nämä ovat jenkille ihan käsittämättömiä ja loukkaaviakin itsenäisyyteen puuttumisen keinoja. Samoin elinkeinonvapauteen puuttumiset. Suomessa on miljoona ja yksi tapaa estää esim. pienyrittäjyys ja jos niistä viimein pääsee ohi, niin verotus viimeistään tappaa ne. [/quote]Neuvolasysteemi on tosiaan ihan sairasta! Miksi siellä on pakko käydä? Eikö järjen mukaan riittäisi että olisi jotkin lastenlääkärikäynnit sen sijaan? Kamalaa kyyläystä. [/quote] Kuka pakottaa?
[/quote]Eikös niihin ole pakko mennä että saa tukia?
Italialainen ystävä ihmetteli kadulla pulloja keräävää ihmistä, ja selitettyäni pullonpalautusjärjestelmän piti sitä nerokkaana.
Ihmetteli myös kun sytytti tupakan ratikkapysäkillä katoksen alla ja pyysin astumaan ulos katoksesta tupakoimaan. Tosin tämä hyvä tapa ei ole monille suomalaisillekaan tuttu.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 20:37"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:09"]
Amerikkalaiset sukulaiseni valittavat täkäläistä kyttäämismeininkiä. Toisten tekemisistä olkaa niin intohimoisen kiinnostuneita eikä mukavalla tavalla.
[/quote] Varsinkin naapurin auton osto on kiinnostava puheenaihe. Suomessa on niin hiljaista ja tapahtumakoyhaa etta on pakko kurkkia verhojen valista.
[/quote]
Aika erikoista. Amerikkalaisissa telkkariohjelmissa ja elokuvissa ne kyttää toisiaan koko ajan, ja suomalaiset on yleisesti sellaisia ettei naapurin asiat kiinnosta, naapurissa saa ukko pätkiä muijaansa ihan rauhassa, vasta sitten kun akan kiljunta häiritsee omaa telkkarinkatsomista soitetaan poliisille häirinästä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:23"]
Kuivauskaappi, kesän yöttömät yöt, sisällä sukkasillaan kulkeminen, hiljaisuuden sietäminen, kaupunkien siisteys, bussissa mahdollisimman harvakseltaan istuminen, kouluruokailu... Siinä nyt muutamia, mitä muistuu mieleen.
[/quote]
Ai siisteys, lol!
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:52"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:04"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:57"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]Mun on pakko kysyä tästä "suomalaisesta ja kyttäämismeiningistä" ja siitä, että "toisten asioista ollaan intohimoisen kiinnostuneita". Ja nyt toivoisin siis ihan asiallisia vastauksia. Tuolla sivulla nro 3 tästä keskusteltiin ja peukkujen perusteella yhtä mieltä tunnuttiin olevan, että semmosta se täällä on. En nimittäin itse suomalaisena ja ulkomaillakin asuneena koe, että Suomessa oltaisiin jotenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita toisten asioista. Toki täällä on juorukelloja, mutta niitä on varmasti ihan kaikkialla. Ja toisaalta kyllä ne kanssaihmisten tekemiset kiinnostaa ihan joka puolella maailmaa, koska ihminen on laumaeläin, ja vain harvat yksilöt eivät kaipaa kanssaihmistensä seuraa. Suomessa vielä ollaan kohtalaisen epäsosiaalisia, esim. monille naapurin kanssa tekemisissä oleminen on kauhistus ja keskustelun aloittaminen tuntemattoman kanssa pelottavaa, toisin kuin monessa muussa maassa.
Joten kaipaisin siis esimerkkejä siitä, mitä tämä suomalainen kyttäysmeininki ja poikkeuksellinen toisten asioista kiinnostuminen on muihin maihin verrattuna. Mielellään sellaisia kaikkien tunnistamia yhteiskunnallisia esimerkkejä, ei kertomuksia jostain yksittäisestä kyyläävästä naapurin Ritvasta.
[/quote]
Joo, mä ihmettelen tuota kyttäämismeininkiä. Olen suomen lisäksi asunut ausseissa vuoden, jenkeissä vuoden ja Ruotsissa kahteen eri otteeseen vuoden ja puoli vuotta - lähinnä töiden ja seikkailujen vuoksi.
Jos kyttäämisellä tarkoitetaan toisten asioihin puuttumista, olen sitä kokenut nimenomaan ulkomailla. Sellaista väkinäistä naapureiden muka-auttamista ja juoruilua. Suomessa olen aina saanut olla "rauhassa" ja saanut apua naapureilta tarvittaessa. Ulkomailla kytättiin nuoren naisen kulkemisia ja "seura-elämää" ja sitä tultiin myös kommentoimaan. No joo, joka maassa omat juttunsa. Ihan hyvin olen viihtynyt joka puolella, mutta arvostan suomalaisten sopivaa etäisyyttä tuntemattomien kanssa. Se tuntuu arvostukselta. Olenkin suomalainen, joten ehkä siksi se tuntuu niin turvalliselta.
[/quote]
Sama kokemus mulla. Asuin vuoden Briteissä ja neljä Ausseissa. Jenkeissä olen käynyt lomailemassa usein exän perheen luona ja se tuntu paikalta, jossa nuori itsenäinen nainen joutuu herkästi kytätyksi ja arvostelluksi. Lontoossa asuessa etäisyys, kuten muissakin suurkaupungeissa tuntui suomalaiselle tutulta.
N42
Suomessa takas jo 10 vuotta.
[/quote]
Mä luulen, että toi sosiaalinen kontrolli on löyhempää isoissa kaupungeissa maasta riippumatta. Ja tuppukylissä/ maalla sosiaalinen kontrolli on korkeampaa maasta riippumatta.
[/quote]
Tämä varmasti totta. Hyvä pointti.
AP
[/quote]
Joo näinkin mutta esimerkiksi New York on tavallaan tuppukylä, jossa ihmiset kyttäävät toisiaan. Puolison sukulaiset asuvat omakotitaloalueella parin kilometrin päässä Manhattanilta ja oikeasti mummot katselivat ikkunoista kun siellä näitä asuin katuja käveli ja tämä sukulaismummo tiesi kaikesta kaiken, kun olivat itse oman talonsa aikoinaan 50-luvulla siihen rakentaneet ja muut talot on rakennettu samoihin aikoihin.
Kävimme tämän pariskunnan kanta ravintolassa ja siellä oli kaikki tuttuja, korvat punaisena kuuntelin ja katselin kun pariskunnan mies pitkälti yli 80-vuotias flirttasi ravintolan omistaja rouvan kanssa tämäkin ehkä 60 vuotias.
Eli saanen esittää eriävän mielipiteen. Niillä asuinkaduilla ei voinut eksyä, koska heti oli joku kysymässä että mihin olette menossa voinko auttaa? Se tarkoitti kyllä että mitä helvettiä täällä teette.
[/quote]
Mulla on sukulaisia Pariisissa ja siinä liepeillä. Siellä on ihan sama juttu, etenkin vanhukset ovat ihailtavan tarkasti tietoisia ainakin saman talon asukkaiden asioista. Enemmän siellä juoruillaan ja kytätään kuin meillä Helsingissä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 18:23"]Ovat ihmetelleet sitä miten Suomessa eletään asuntoa varten. Talot ja asunnot on niin kalliita, vuosikausia maksetaan hirveää lyhennystä, niin että muu elämä jää ihan paitsioon.
[/quote]
Tätä mä suomalaisena itsekin ihmettelen.