Miksi Tehy ja Super eivät aja parempia työolosuhteita?
Pelkkä palkankorotus ei auta, jos työolosuhteet ovat muuten sietämättömät.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.
Mitä tehdään sitten jos palkankorotukset eivät autakaan työvoimapulaan?
Vierailija kirjoitti:
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.
Miten? Entistä vähemmän otetaan hoitajia töihin säästösyistä, kun nekin rahat uppoavat palkankorotuksiin. Jo nyt koronankin aikaan hoitajia lomautettiin, vaikka kiire oli/on kova.
Hyvä kysymys. Ehkä palkankorotus on sellainen konkreettinen asia, joka on helpommin ymmärrettävissä ja muutettavissa. Työolojen saaminen paremmaksi vaatisi melkoisia muutoksia hoitoalan käytäntöihin ja kulttuuriin: esim. johtaminen, opiskelijoiden ja sijaisten kohtelu jne.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Ehkä palkankorotus on sellainen konkreettinen asia, joka on helpommin ymmärrettävissä ja muutettavissa. Työolojen saaminen paremmaksi vaatisi melkoisia muutoksia hoitoalan käytäntöihin ja kulttuuriin: esim. johtaminen, opiskelijoiden ja sijaisten kohtelu jne.
Työolojen parantamisesta olisi enemmän hyötyä pidemmällä tähtäimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.
Miten? Entistä vähemmän otetaan hoitajia töihin säästösyistä, kun nekin rahat uppoavat palkankorotuksiin. Jo nyt koronankin aikaan hoitajia lomautettiin, vaikka kiire oli/on kova.
Hoitajamitoitus pitää täyttää, sitä ei voi muuttaa säästösyistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.
Miten? Entistä vähemmän otetaan hoitajia töihin säästösyistä, kun nekin rahat uppoavat palkankorotuksiin. Jo nyt koronankin aikaan hoitajia lomautettiin, vaikka kiire oli/on kova.
Hoitajamitoitus pitää täyttää, sitä ei voi muuttaa säästösyistä.
Hoitajamitoitus on vain laki, sitä voidaan muuttaa tarvittaessa.
Meillä ei ole lainkaan taukotiloja eikä rauhallista paikkaa kirjaamiseen. Onko sosiaali- ja terveysala ainoa, jolla sisätyössä työntekijöille on jäljellä vain työtilat ja pukukoppi + wc?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.
Miten? Entistä vähemmän otetaan hoitajia töihin säästösyistä, kun nekin rahat uppoavat palkankorotuksiin. Jo nyt koronankin aikaan hoitajia lomautettiin, vaikka kiire oli/on kova.
Hoitajamitoitus pitää täyttää, sitä ei voi muuttaa säästösyistä.
Hoitajamitoitus on vain laki, sitä voidaan muuttaa tarvittaessa.
Ja se ei tapahdu kovin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Ehkä palkankorotus on sellainen konkreettinen asia, joka on helpommin ymmärrettävissä ja muutettavissa. Työolojen saaminen paremmaksi vaatisi melkoisia muutoksia hoitoalan käytäntöihin ja kulttuuriin: esim. johtaminen, opiskelijoiden ja sijaisten kohtelu jne.
Työolojen parantamisesta olisi enemmän hyötyä pidemmällä tähtäimellä.
Olisi toki, mutta se varmaan vaatisi konkreettisten tavoitteiden asettamista ja niiden ääneen sanomista ja suunnitelmallisuutta.
Tuossa edellistä viestiä kirjoittaessani tuli mieleen, että työolojen parantaminen on osittain myös meidän hoitajien itsemme vastuulla ja vaatisi melkoista itsetutkiskelua monelta. Monessa työpaikassa on ikävä ja hierarkkinen ilmapiiri. Tämä on yksi seikka, jota täytyisi lähteä purkamaan. Hoitoalalla on paljon sellaista kulttuuria, että opiskelija saa harjoittelussa kokea tylytystä JA sitten valmistuttuaan hän siirtää saamansa kohtelun eteenpäin.
- tuo jolle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.
Mitä tehdään sitten jos palkankorotukset eivät autakaan työvoimapulaan?
Miksi se olisi Tehyn tai Superin ongelma? Ajaako paperiliitto sitä että töihin palkattaisiin mahdollisimman paljon väkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.
Miten? Entistä vähemmän otetaan hoitajia töihin säästösyistä, kun nekin rahat uppoavat palkankorotuksiin. Jo nyt koronankin aikaan hoitajia lomautettiin, vaikka kiire oli/on kova.
Hoitajamitoitus pitää täyttää, sitä ei voi muuttaa säästösyistä.
Siinä rajamailla roikutaan jo nytkin. Ei se mitoitus lisäkäsipareja tuo.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole lainkaan taukotiloja eikä rauhallista paikkaa kirjaamiseen. Onko sosiaali- ja terveysala ainoa, jolla sisätyössä työntekijöille on jäljellä vain työtilat ja pukukoppi + wc?
Meillä sama, ruokataukokin keskeytyy jatkuvasti kun syödään asukkaiden päiväsalissa. Kirjauksia tehdessä joku asukas on aina vieressä.
Työoloja parannetaan paikallisesti, palkoista yleiskorotuksista neuvotellaan sitten taas laajemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.
Miten? Entistä vähemmän otetaan hoitajia töihin säästösyistä, kun nekin rahat uppoavat palkankorotuksiin. Jo nyt koronankin aikaan hoitajia lomautettiin, vaikka kiire oli/on kova.
Hoitajamitoitus pitää täyttää, sitä ei voi muuttaa säästösyistä.
Hoitajamitoitus on vain laki, sitä voidaan muuttaa tarvittaessa.
Hoitajamitoitus ei ole ammattijärjestöjen ongelma vaan työnantajien.
Palkka on ainoa keino saada ala jotenkin vetovoimaiseksi. Jo monta vuotta esimerkiksi opiskelija-aines on ollut kauttaaltaan aivan mahdotonta. Olen joutunut lähettämään monta opiskelijaa harjoittelusta pois, koska suomenkielentaito on niin olematon, ettei harjoittelua voi suorittaa asiakasturvallisesti. Lisäksi työelämän pelisäännöt ovat opiskelijoilla aivan hukassa. Saan vajaa 100 euroa siitä, että ohjaan 5 viikon harjoittelun, mutta se raha on aivan mitätön siihen nähden, että pitää oman työn ohessa opettaa työelämän perustaitoja ja suomenkieltä. Minulla on ollut mm. suomalainen opiskelija, joka ei tiennyt mitä kuukautta elämme ja ulkomaalainen opiskelija, joka ei ymmärtänyt missä paikassa hän sillä hetkellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.
Miten? Entistä vähemmän otetaan hoitajia töihin säästösyistä, kun nekin rahat uppoavat palkankorotuksiin. Jo nyt koronankin aikaan hoitajia lomautettiin, vaikka kiire oli/on kova.
Hoitajamitoitus pitää täyttää, sitä ei voi muuttaa säästösyistä.
Hoitajamitoitus on vain laki, sitä voidaan muuttaa tarvittaessa.
Ja kovasti on hehkutettu tätä uutta hoitajamitoitusta, mistä kuitenkin käy ilmi, että se onkin henkilöstömitoitus. Siihen riittää talon sisällä niin siivooja kuin keittiöapulainenkin.
-Tasavallan presidentti vahvisti 9.7.2020 lain, jonka mukaan vanhuspalvelulakiin määrätään lakisääteinen henkilöstömitoitus 0,7 porrastetusti.-
Totta kai ajavat parempia työolosuhteita.
Palkka on se, mikä ylittää uutiskynnyksen. Niitä työhön liittyviä muita asioita, esim. työvuorojen suunnitteluun, omaan auton käyttöön ja työvaatekorvauksiin, pätkätöihin jne liittyviä asioita kutsutaan tekstitavoitteiksi. Niistä neuvotellaan ihan yhtä lailla siellä neuvottelupöydässä.
Se TES mitä nyt neuvotellaan on monikymmensivuinen pumaska ja nuo kaikki asiat siihen aikanaan kirjataan, kun sopimus syntyy. Pääneuvottelijoiden lisäksi taustalla tekevät koko ajan töitä esim. erilaiset työryhmät ja valmistelijat.
Vierailija kirjoitti:
Palkka on ainoa keino saada ala jotenkin vetovoimaiseksi. Jo monta vuotta esimerkiksi opiskelija-aines on ollut kauttaaltaan aivan mahdotonta. Olen joutunut lähettämään monta opiskelijaa harjoittelusta pois, koska suomenkielentaito on niin olematon, ettei harjoittelua voi suorittaa asiakasturvallisesti. Lisäksi työelämän pelisäännöt ovat opiskelijoilla aivan hukassa. Saan vajaa 100 euroa siitä, että ohjaan 5 viikon harjoittelun, mutta se raha on aivan mitätön siihen nähden, että pitää oman työn ohessa opettaa työelämän perustaitoja ja suomenkieltä. Minulla on ollut mm. suomalainen opiskelija, joka ei tiennyt mitä kuukautta elämme ja ulkomaalainen opiskelija, joka ei ymmärtänyt missä paikassa hän sillä hetkellä on.
Tismalleen näin. Ongelmana nykyään on se, että alalle työnnetään kaiken maailman moniongelmaisia ja oppimisvaikeuksista kärsiviä. Kielitaidottomuus on myös oma ongelmansa.
Opiskelijat nähdään monesti lisäapuna ja ylimääräisenä käsiparina. Todellisuudessa monesti opiskelijan läsnäolosta on jopa haittaa. Monesti työt saadaan tehtyä paremmin vakiporukalla ja vajaamiehityksellä, ILMAN OPISKELIJOITA ja myös ILMAN SIJAISIA.
Palkankorotukset työkokemuksen mukaan. Ensimmäinen palkankorotus, kun olet ollut kaksi vuotta samalla osastolla tai ainakin saman erikoistumisalueen tehtävissä. Seuraava palkankorotus jokaisesta viidestä vuodesta. Näin osaston kantavat voimat saisivat sen, mikä heille kuuluu ja motivoisi heidät jäämään tekemään sitä työtä ja jatkuva vaihtuvuus ja osaamisen puute yksiköissä vähenisi. Myös vuorovaikutus olisi toimivampaa koko työyhteisössä, kun ihmiset tuntisivat toisensa paremmin.
Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.