Miksi Tehy ja Super eivät aja parempia työolosuhteita?

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa asiaa! Itse en hoitajien vuoroilla töitä tekisi vaikka maksettaisiin kuinka paljon.

Meillä miesvaltaisella alalla työvuorot on järjestetty niin että yhtä vuoroa tehdään vähintään yksi viikko putkeen ja sitten vaihto. Tiedän missä vuorossa olen vaikka ensi vuonna tähän aikaan. Väkeäkin on niin paljon töissä että jos joku on saikulla niin tekijöitä on ihan omastakin takaa. Jos joku miettii että miten tommonen ny voi kannattaa niin kyllä se vaan voi koska konkurssi tulee jos tulosta ei synny. Eikä tulosta tule jos työläiset pötköttää tämän tästä saikulla huonojen työolojen takia.

Kuulostaa todella fiksulta ja kaukaa viisaalta järjestelyltä työpaikkasi osalta. Ongelma vaan on se että julkinen sote nähdään, ja onkin, pelkkä menoerä kunnille/valtiolle joten se halutaan kuristaa mahdollisimman pienillä kuluilla jotenkuten hengittäväksi rahareiäksi (koska lainsäädäntö). Hoitotyö ei ole tuottavaa työtä koska se ei tuo verotuloja niin kuin teollisuudenalat ym. yritystoiminta. Tästä johtuu olosuhteiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin ongelmat jotka nyt alkavat olla pahimmillaan koskaan.

Korona oli toki huono homma ja kiihdytti potilasruuhkaa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa mutta olisi tämä tilanne saavutettu ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa. Vasta nyt kun alkaa olla selkä seinää vasten on pakko alkaa tosissaan miettimään miten tilanteesta selviydytään hengissä ja mahdollisimman pienin kolhuin.

Eivät ne valtion ja kuntien hommissa olevat insinööritkään tuottavaa työtä tee mutta heidän palkkansa määräytyy insinöörien yleisen palkkatason mukaan eli yksityisen puolen tuottava työ nostaa heidänkin palkkojaan. Samalla koulutus- ja tuottavuustasolla kaksi täysin eri palkkaluokassa olevaa ammattia kunta-alalla: sairaanhoitaja ja insinööri.

En nyllä tabua, että tällaisessa maailmantilanteessa lakkoillaan. Aseostot olisi tarpeellisempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.

Mitä tehdään sitten jos palkankorotukset eivät autakaan työvoimapulaan?

Tottakai ne auttaa. Raha motivoi suurinta osaa ihmisistä. Kyllä hoitoala alkaa taas kiinnostamaan jos palkka on riittävän hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkka on ainoa keino saada ala jotenkin vetovoimaiseksi. Jo monta vuotta esimerkiksi opiskelija-aines on ollut kauttaaltaan aivan mahdotonta. Olen joutunut lähettämään monta opiskelijaa harjoittelusta pois, koska suomenkielentaito on niin olematon, ettei harjoittelua voi suorittaa asiakasturvallisesti. Lisäksi työelämän pelisäännöt ovat opiskelijoilla aivan hukassa. Saan vajaa 100 euroa siitä, että ohjaan 5 viikon harjoittelun, mutta se raha on aivan mitätön siihen nähden, että pitää oman työn ohessa opettaa työelämän perustaitoja ja suomenkieltä. Minulla on ollut mm. suomalainen opiskelija, joka ei tiennyt mitä kuukautta elämme ja ulkomaalainen opiskelija, joka ei ymmärtänyt missä paikassa hän sillä hetkellä on.

Tismalleen näin. Ongelmana nykyään on se, että alalle työnnetään kaiken maailman moniongelmaisia ja oppimisvaikeuksista kärsiviä. Kielitaidottomuus on myös oma ongelmansa.

Opiskelijat nähdään monesti lisäapuna ja ylimääräisenä käsiparina. Todellisuudessa monesti opiskelijan läsnäolosta on jopa haittaa. Monesti työt saadaan tehtyä paremmin vakiporukalla ja vajaamiehityksellä, ILMAN OPISKELIJOITA ja myös ILMAN SIJAISIA.

Tämä opiskelijainho näytetään sitten harjoittelijoille, jotka päättävät, etteivät harjoittelun jälkeen astu enää jalallakaan harkkapaikkaan. Sitten vingutaan kun ei saada työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.

Mitä tehdään sitten jos palkankorotukset eivät autakaan työvoimapulaan?

Tottakai ne auttaa. Raha motivoi suurinta osaa ihmisistä. Kyllä hoitoala alkaa taas kiinnostamaan jos palkka on riittävän hyvä.

Ei kiinnosta jos työolosuhteet ovat muuten hirveitä.

Erittäin hyvä pointti ap:lla. Mutta työolojen ja johtamisen parantaminen on vaikeaa, helpompi pyytää lisää rahaa.

Samaa mieltä. Minulle riittäisi tämä palkka.

Kymmenen vuoden aikana vanhuspuolella työtahti on muuttunut tappavaksi.

Asiakkaat todella huonokuntoisia, aggressiivisia ym.

Omaiset vaativia. Työpäivä menee ihan perushoitotyöhön. On yritetty miettiä prosesseja ja priorisoida.

Pitäis ulkoilla ja antaa laadukasta hoivaa.

Tehdä kirjallisia töitä.

Lisää hoitajia!!!

Ei kai kukaan täysjärkinen aikuinen ajattele, että kuukausia kestävissä työmarkkinaneuvotteluissa neuvotellaan pelkästä palkasta?! Oletteko ikinä edes vilkaisseet sitä omaa TES-sopimusta?

Päinvasto

Vierailija kirjoitti:

Ne työolosuhteet johtuvat työvoimapulasta, ja se saadaan korjattua palkankorotuksilla.

Päinvastoin. Suurten palkankorotusten jälkeen työnantajalla ei ole varaa palkata sitä vähääkään hoitajia kuin nyt.

No kun niitä hoitajia ei tule alalle eikä pysy siellä, jos ei saada sinne parempaa palkkaa! Ja kun ei ole riittävästi hoitajia seurauksena on osastolla kiire, stressi, hutiloiden tehty työ, huono työilmapiiri...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkka on ainoa keino saada ala jotenkin vetovoimaiseksi. Jo monta vuotta esimerkiksi opiskelija-aines on ollut kauttaaltaan aivan mahdotonta. Olen joutunut lähettämään monta opiskelijaa harjoittelusta pois, koska suomenkielentaito on niin olematon, ettei harjoittelua voi suorittaa asiakasturvallisesti. Lisäksi työelämän pelisäännöt ovat opiskelijoilla aivan hukassa. Saan vajaa 100 euroa siitä, että ohjaan 5 viikon harjoittelun, mutta se raha on aivan mitätön siihen nähden, että pitää oman työn ohessa opettaa työelämän perustaitoja ja suomenkieltä. Minulla on ollut mm. suomalainen opiskelija, joka ei tiennyt mitä kuukautta elämme ja ulkomaalainen opiskelija, joka ei ymmärtänyt missä paikassa hän sillä hetkellä on.

Tismalleen näin. Ongelmana nykyään on se, että alalle työnnetään kaiken maailman moniongelmaisia ja oppimisvaikeuksista kärsiviä. Kielitaidottomuus on myös oma ongelmansa.

Opiskelijat nähdään monesti lisäapuna ja ylimääräisenä käsiparina. Todellisuudessa monesti opiskelijan läsnäolosta on jopa haittaa. Monesti työt saadaan tehtyä paremmin vakiporukalla ja vajaamiehityksellä, ILMAN OPISKELIJOITA ja myös ILMAN SIJAISIA.

Tämä opiskelijainho näytetään sitten harjoittelijoille, jotka päättävät, etteivät harjoittelun jälkeen astu enää jalallakaan harkkapaikkaan. Sitten vingutaan kun ei saada työntekijöitä.

Totta ja erittäin valitettavaa. Olen silti sitä mieltä, että joissain tilanteissa kokemattomia opiskelijoita ei pitäisi päästää kiireisimmille osastoille lainkaan. Työt pitää saada tehtyä, eikä oikein ole aikaa neuvoa opiskelijaa.

Eri asia sitten, jos opiskelijalla on jo muutama harjoittelu tehtynä ja kokemusta alasta.