saisinpa edes tunnin lepoa tästä sairaudesta

Mutta jos sulla ei ole mahdollisuutta pureutua syihin nyt, niin eikö kannattaisi syödä lääkkeitä siihen saakka, että pääsee etsimään syitä ja käymään käsiksi ongelmiin?

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:22"]

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:15"][quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:07"] Minkä tyylisiä pakko-oireita sinulla on? [/quote]

Kaikenlaisia. Pesemispakkoa, käsienpesua paljon, suihkussa käynti, vaatteet pitää pestä usein, joskus jopa yhden käyttökerran jälkeen, tiskien huuhtelu uudestaan ja uudestaan, pyykkien huuhtelu uudestaan ja uudestaan. Tarkistelupakkoa, korti, tunnukset, hanat, sähkölaitteet, ikkunat yms. Ei riitä että katsoo kerran vaan pitää katsoa monta kertaa. Pakkoajatuksia, joita pitää neutralisoida toisilla ajatuksilla. En myöskään pysty koskemaan kaikkiin tavaroihin kotonani helpolla, esim jos kosken kaukosäätimeen, pitää pestä kädet ennenkuin teen esim ruokaa. Lasken myös asioita. Toistamisessa ja pesemissäkin lasken, pitää toistaa ja pestä tietty määärä. ap [/quote] Tunnistan itsestäni monta noista, kuten tietynlainen ylihygienisyys eli suihkuttelu ja vaatteiden jatkuva peseminen, tiettyjen asioiden tarkistelu moneen otteeseen (esim. avaimet), asioiden toistelu päässä ja monien asioiden laskeminen ja "jakaminen". En osaa edes selittää. Silti en koe noiden rajoittavan elämääni... Harmi kun koet ajatukset niin hallitseviksi. Tuo rahoittaa niin paljon, että sinuna hankkiutuisin sinne terapiaan hinnalla millä hyvänsä.

[/quote]

Joo, rajoittaa ihan hirveästi :( Yritän kyllä koko ajan miettiä, miten tuon terapian rahoittaisi. Tottahan se on, että tilanne on niin paha, että se terapia olisi investointi tulevaisuuteen ja sikäli kyllä kannattava. Olen tällä hetkellä eläkkeellä ja rahat on aika tiukilla. Tuntuu vaan niin tuskaiselta miettiä näitä asioita yksin. ap

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:23"]

Mutta jos sulla ei ole mahdollisuutta pureutua syihin nyt, niin eikö kannattaisi syödä lääkkeitä siihen saakka, että pääsee etsimään syitä ja käymään käsiksi ongelmiin?

[/quote]

Se olisi yksi vaihtoehto, mutta koska olen kokenut lääkkeet niin huonoksi vaihtoehdoksi, niin en halua niitä aloittaa. Esim viimeisemmillä lääkityksellä olin fyysisesti todella väsynyt ja en olisi edes pystynyt työstämään mitään ongelmiani, kun se lääkitys vaikutti niin vahvasti. Vaikka ei auttanutkaan oireiisiin niin tuli liuta sivuoireita. Lääkkeet eivät myöskään paranna. Lääkkeiden vaikutuksen alaisena en myöskään jaksa tehdä altistuksia. Olen pikkuhiljaa tehnyt altistuksia vaihtelevalla menestyksellä, ja niiden tekeminen oli lääkityksellä ylivoimaisen vaikeaa. On nytkin vaikeaa, mutta en ole enää niin turtunut. Tajuan kuinka sairas olen, lääkityksellä tuntui että ei jaksa kuntoutua ja kaikki on "ihan sama" mutta nyt on tullut ihan tajuttoman vahva halu kuntoutua. Harmi että se on tehty niin vaikeaksi. ap

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:12"]

Oletko kysynyt lääkäriltä lausuntoa psykoterapiaan? Sitten vaan hakemusta kelalle.

[/quote]


En saa psykoterapiaa enää koska sain jo yhden jakson eikä siitä ole kulunut vielä viittä vuotta. Ongelmani ovat sen verran laajat, että terapia jäi kesken. Tuosta kela-terapiastakin jää itsemaksettavaa, elän nytkin tosi tiukilla. Tosin se voisi olla ainut mahdollisuus, mutta tiukille vetää budjetin. Mutta siihen pitäisi odottaa vielä muutama vuosi.  ap
[/quote]
Se olet SINÄ. Mene pois.

Tiedän tasan mistä puhut. Kyllä tää haittaa elämää ja mun mielestä menee aikaa hirveesti turhaan.. Ärsyttää kun ei vaa pysty lopettamaan, ei vaikka kuinka haluaisi..

Mun teinitytöllä on samanlaista. Hän alkaa nyt käydä säännöllisesti psykologilla.

Psykoterapia. Ratkaisukeskeinen sellainen.

Kokeile vahvaa E Epaa

Mulla oli lapsena pahoja pakkoajatuksia ja toistoja. Todella ahdistavaa. Kävin terapiaa ja nyt masennuslääkitys sekä ahdistukseen lääke.
Ongelmana lähinnä masennus. Pakko-ajatukset oli tosi pahoja sekä pelkäsin, että teen jotain pahaa ja olen sitten paha.
Kiitos tästä paskasta kuuluu ämmälle, joka mut synnytti. Sen sekopäisen ihmisen kasvatuksen tulos, mutta kyllä on mahdollista parantua.
Itse olen saanut apua esim empaattisesta terapeutista ja siitä, että sukuun voi katkaista välit.
Etsi vertaisryhmä ja yritä saada katkaistua ahdistus kun se pukkaa päälle. Tai hyräile kun ajatus pukkaa päälle!

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:38"]Mun teinitytöllä on samanlaista. Hän alkaa nyt käydä säännöllisesti psykologilla.
[/quote]kun tyttösi ahdistuu niin kosketa häntä esim kevyt kosketus olkapäähän

Itse sain pakko-oireisiin apua EMDR-terapiasta. Vaikka sitä kai yleisesti suositellaan eniten traumoihin, mutta minulla se auttoi pakko-oireisiin. Se oli vedenjakaja, ennen ja jälkeen. On senkin jälkeen jonkun verran oireita ollut, mutta se pahin ahdistus lähti EMDR-terapian avulla.

Tyttäreni psykoterapeutti on sanonut ettei alkusyyllä ole merkitystä ja sitä ei voi välttämättä tietääkään. Pakko-oireet voi laueta päälle ihan mitättömästä syystä.

Tässä linkki

http://www.kognitiivinenpsykoterapia.fi/?page_id=4

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:48"]

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:38"]Mun teinitytöllä on samanlaista. Hän alkaa nyt käydä säännöllisesti psykologilla. [/quote]kun tyttösi ahdistuu niin kosketa häntä esim kevyt kosketus olkapäähän

[/quote]

Tyttö ei tykkää koskettelusta. Hieroa saa ja niin kovaa kuin mun näppivoimilla pystyn, mutta koskettelua hän ei voi sietää. 

Suosittelen uskoontuloa (oikeasti).

Auttaako pakko-oireisiin yhtään sellainen, että päättää: "Jos mun tekee mieli pestä kädet, niin hyppään tasajalkaa"? Tmv. Itselläni toimii moneen asiaan. Se ei toimi, että ajattelee: "En pese käsiä", mutta kun luo tuollaisia ketjutuksia (if... then), niin toimii aika usein. Tuo toimi, jonka suorittaa kun tulee mieleen tarkistaa jotain tai tehdä joku muu pakkotoiminto, voi lisäksi olla sellainen, jota on normaalisti vaikeaa saada tehdyksi.

Pahoittelen, jos tämä oli maailman typerin idea syystä, jota en vain tajua. Tuli vain mieleen.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:54"]

Tyttäreni psykoterapeutti on sanonut ettei alkusyyllä ole merkitystä ja sitä ei voi välttämättä tietääkään. Pakko-oireet voi laueta päälle ihan mitättömästä syystä.

Tässä linkki

http://www.kognitiivinenpsykoterapia.fi/?page_id=4

[/quote]



Höpönlöpö. Tottakai pakko-oireet voivat johtua monesta asiasta, mutta minun kohdallani syynä on vaikeat ristiriidat. Ne pitää selvittää jotta ahdistus vähenee. Kognitiiviset psykoterapeutit ovat usein oirekeskeisiä. Tämä sopii joillekin, mutta ei minulla. Minä haluan selvittää ahdistuksen syyn ja todellakin sillä on väliä, jos haluaa pysyviä muutoksia. Kognitiivinen psykoterapia siis auttaa joitakin, mutta ei kaikkia. Lisäksi kogniitivistakin on erilaista. Esim itsellä on ollut kaksi kognitiivista psykoterapeuttia, joista toinen ei ollut ollenkaan oirekeskeinen ja se lähestymistapa sopi minulle paremmin. Kaikki pakko-oireiset eivät ole samanlaisia, osalla ne pakko-oireet johtuvat siis esim lapsuudesta. Pakko-oireinen häiriö ei ikinä ala mistään mitättömästä syystä, vaan ne oireet ovat SYYSTÄ läsnä. Eivät ne turhaan esiinny. ap

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 22:41"]

Psykoterapia. Ratkaisukeskeinen sellainen.

[/quote]

Ei sovi ratkaisukeskeinen minulle. Minulla ei tässä elämäntilaassani ole mitään vikaa paitsi se, että olen sairas. Sairaus alkanut jo lapsuudesta. Menneisyys aiheuttanut sairastumisen yhdessä alttiuden kanssa. Ratkaisukeskeinen ei ota huomioon mielen ristiriitoja, vaan pyrkii parantamaan oireita. Tämä hoitomuoto on ok joillekin, itselleni siitä ei ole apua. Tarvitsen hoitoa, jossa keskitytään itse ahdistuksen, ei ahdistuksen oireisiin. ap

Toistan vielä, että ei kenellekään ole pakko-oireita ilman syytä. Se syy ei välttämättä vain ole ilmiselvä tai nykyisessä elämäntilanteessa esiintyvä. ap

Ja kaikki pakko-oireiset eivät hyödy altistus-harjoituksista. Itse olen huomannut altistuksia tehdessäni, että ahdistus kehittää uudenlaisia oireita, eli pakko-oireet eivät itse vähene. Pakkoajatukset myös lisääntyvät altistaessa. Altistus kuuluu etenkin kognitiiviseen ja ratkaisukeskeisiin terapioihin, joissa ei välttämättä hoideta itse ongelmaa vaan pelkästään sen oireita. Tosin kognitiivisesiakin psykoterapeutteja on monenlaisia. ap

Sisäiset ristiriidat:

"Psykologisesti OCD:n

taustatekijöinä pidetään sisäisiä ristiriitoja ja
aggressiivisia tunteita, jotka ahdistavuutensa
vuoksi pyritään torjumaan pakonomaisten
toimintojen ja rituaalien avulla. Ahdistuksen
välttelystä seuraa negatiivisen vahvistuksen
kierre: pakko-oire helpottaa oloa hetkellises
-
ti mutta estää tunteiden kohtaamisen, jolloin

pakko-oireiden tarve kasvaa."


http://www.psyk.fi/sites/default/files/lapset+ja+nuoret1.pdf