Mun poika oli lyönyt eilen koulukaveria naamaan koulun jälkeen. En tiennyt illalla mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaja on vähä-älyinen niin ei hän mitään filosofisia argumentteja ymmärrän, vaan puhdasta voimaa. Siksi jokaiseen kiusaajaan tulisi suhtautua tilanteen vaatimalla tavalla, joskus puhumalla ja toisinaan hieromalla nyrkkiä naamaan.

Ikävä kyllä näissä jutuissa paistaa syvä ymmärtämättömyys kiusaamista ja lasten välistä dynamiikkaa kohtaan.

Käytännössä koskaan ei ole niin, että luokalla olisi yksi ainoa kiusaaja, joka kiusaisi fyysisesti vahvempiaan. Sehän olisi aivan älytön ajatus. Kyllä kiusattu on aina heikompi kuin häntä kiusaavat voimat, joko fyysisesti tai henkisesti.

Mikäli luokalla olisi yksi lapsi, joka pystyisi fyysisesti ja henkisesti paiskomaan toiset erimielisyystilanteissa kanveesiin, ei hän olisi kiusattu vaan kiusaaja, ja häntä täytyisi kohdella sellaisena.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja lähes jokainen tuntee kiusaamisen logiikan joko omakohtaisesti tai sivustaseuraajana. Yleensä kiusaaja tai kiusattu ei kumpikaan ole se vahvin ja voimakkain, vaan kiusaaja on tavalla tai toisella häiriintynyt ja kiusattu yleensä hieman erilainen tai hyvin kiltti.

Kiltti kiusattu voi olla fyysisesti vahva, ja silloin sitä kykyä kannattaa käyttää jos puhe ei auta. Yhden tekijän piekseminen muuttaa myös muiden suhtautumista.

Nimenomaan: se että lapsi alkaa väkivaltaiseksi, muuttaa muiden suhtautumista. Lasta aletaan vältellä. Ehkä ennen sympaattisesti kilttinä ja erilaisena pidetty lapsi muuttuu todelliseksi hylkiöksi. Opettaja tekee lastensuojeluilmoituksen, stressi alkaa kasautua ja ennusteet toteuttavat itseään.

Harvemmin tuohon suuntaan menee. Kerran tinttasin turpaan kiusaajaa; hammas irtosi, huuli halkesi ja kiusaaja söi keittoa kaksi viikkoa. Kysyttiin syitä ja kerroin koko syksyn kestäneen kiusaamisen. Homma oli ok, ei tullut puhuttelua tai muuta ja kaikki pitivät tekoa oikeutettuna, myös turpaan saaneen pojan vanhemmat.

Ja taas tulee joku sönkkäämään, miten homma meni Porvoon poikalyseossa, missä ”kaikki pitävät väkivaltaa oikeutettuna”.

Väkivaltaa on myös tukahduttaa epäoikeudenmukaisuudesta nousevat raivon tunteet. Patoutunut viha johtaa kyvyttömyyteen selvitä aikuisuudesta.

Tunteiden näyttäminen ja siitä seuraava toiminta on tervettä ihmisyyttä.

Eli sinua saa lyödä, jos naamasi suututtaa?

Totta kai, mutta kannattaa varautua että omakin naama saattaa tummua.

Älä uhoa pätkä.

Vierailija kirjoitti:

Vakava keskustelu lapsen/nuoren kanssa. Tuo ei ole oikea tapa selvittää välejä.

Riippuu tilanteesta. Jos on kyse jostain koulukiusaajasta, niin eipä tuohon oikein muu tehoa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyrkki naamaan taktiikka on yksi järkevimmistä, varsinkin lapsilla. Aikuisillakin se usein kannattaa, mutta tällöin kannattaa olla tarkkana ettei lyö liian lujaa tai liian vaarallista henkilöä.

Erityisesti kannattaa lyödä lastensuojelua, kun tulevat juttelemaan miksi lapsi on häiriintynyt.

No ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaja on vähä-älyinen niin ei hän mitään filosofisia argumentteja ymmärrän, vaan puhdasta voimaa. Siksi jokaiseen kiusaajaan tulisi suhtautua tilanteen vaatimalla tavalla, joskus puhumalla ja toisinaan hieromalla nyrkkiä naamaan.

Ikävä kyllä näissä jutuissa paistaa syvä ymmärtämättömyys kiusaamista ja lasten välistä dynamiikkaa kohtaan.

Käytännössä koskaan ei ole niin, että luokalla olisi yksi ainoa kiusaaja, joka kiusaisi fyysisesti vahvempiaan. Sehän olisi aivan älytön ajatus. Kyllä kiusattu on aina heikompi kuin häntä kiusaavat voimat, joko fyysisesti tai henkisesti.

Mikäli luokalla olisi yksi lapsi, joka pystyisi fyysisesti ja henkisesti paiskomaan toiset erimielisyystilanteissa kanveesiin, ei hän olisi kiusattu vaan kiusaaja, ja häntä täytyisi kohdella sellaisena.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja lähes jokainen tuntee kiusaamisen logiikan joko omakohtaisesti tai sivustaseuraajana. Yleensä kiusaaja tai kiusattu ei kumpikaan ole se vahvin ja voimakkain, vaan kiusaaja on tavalla tai toisella häiriintynyt ja kiusattu yleensä hieman erilainen tai hyvin kiltti.

Kiltti kiusattu voi olla fyysisesti vahva, ja silloin sitä kykyä kannattaa käyttää jos puhe ei auta. Yhden tekijän piekseminen muuttaa myös muiden suhtautumista.

Nimenomaan: se että lapsi alkaa väkivaltaiseksi, muuttaa muiden suhtautumista. Lasta aletaan vältellä. Ehkä ennen sympaattisesti kilttinä ja erilaisena pidetty lapsi muuttuu todelliseksi hylkiöksi. Opettaja tekee lastensuojeluilmoituksen, stressi alkaa kasautua ja ennusteet toteuttavat itseään.

Harvemmin tuohon suuntaan menee. Kerran tinttasin turpaan kiusaajaa; hammas irtosi, huuli halkesi ja kiusaaja söi keittoa kaksi viikkoa. Kysyttiin syitä ja kerroin koko syksyn kestäneen kiusaamisen. Homma oli ok, ei tullut puhuttelua tai muuta ja kaikki pitivät tekoa oikeutettuna, myös turpaan saaneen pojan vanhemmat.

Se on just näin ja nää kukkahattusedät ja tädit jotka pelkää väkivaltaa ja kertoo satuja lasuista ja eristäytymisestä ja muista omista fantasioistaan on juuri niitä vässyköitä joita kiusattiin ja kotona kehuttiin että joo hyvä ku marja-pertti sä et laittanu vastaan. Oksettavia.

Tarpeeks kun kiusataan ja vit tuillaan, niin hyvin voi etsiä sopivan kulmauksen missä ei ole liikaa porukkaa ja ladata kunnolla nyrkillä kiusaajaa naamaan. Ei siinä mitään etukäteisinfoja ja somelähetystä tarvita. Tyhmähän se on joka ottaa sen riskin että joku kuvaa.

Pakko sanoa että olisi omakin elämä ollut helpompaa ja parempaa, jos olisi koulussa puollustanut itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaja on vähä-älyinen niin ei hän mitään filosofisia argumentteja ymmärrän, vaan puhdasta voimaa. Siksi jokaiseen kiusaajaan tulisi suhtautua tilanteen vaatimalla tavalla, joskus puhumalla ja toisinaan hieromalla nyrkkiä naamaan.

Ikävä kyllä näissä jutuissa paistaa syvä ymmärtämättömyys kiusaamista ja lasten välistä dynamiikkaa kohtaan.

Käytännössä koskaan ei ole niin, että luokalla olisi yksi ainoa kiusaaja, joka kiusaisi fyysisesti vahvempiaan. Sehän olisi aivan älytön ajatus. Kyllä kiusattu on aina heikompi kuin häntä kiusaavat voimat, joko fyysisesti tai henkisesti.

Mikäli luokalla olisi yksi lapsi, joka pystyisi fyysisesti ja henkisesti paiskomaan toiset erimielisyystilanteissa kanveesiin, ei hän olisi kiusattu vaan kiusaaja, ja häntä täytyisi kohdella sellaisena.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja lähes jokainen tuntee kiusaamisen logiikan joko omakohtaisesti tai sivustaseuraajana. Yleensä kiusaaja tai kiusattu ei kumpikaan ole se vahvin ja voimakkain, vaan kiusaaja on tavalla tai toisella häiriintynyt ja kiusattu yleensä hieman erilainen tai hyvin kiltti.

Kiltti kiusattu voi olla fyysisesti vahva, ja silloin sitä kykyä kannattaa käyttää jos puhe ei auta. Yhden tekijän piekseminen muuttaa myös muiden suhtautumista.

Nimenomaan: se että lapsi alkaa väkivaltaiseksi, muuttaa muiden suhtautumista. Lasta aletaan vältellä. Ehkä ennen sympaattisesti kilttinä ja erilaisena pidetty lapsi muuttuu todelliseksi hylkiöksi. Opettaja tekee lastensuojeluilmoituksen, stressi alkaa kasautua ja ennusteet toteuttavat itseään.

Harvemmin tuohon suuntaan menee. Kerran tinttasin turpaan kiusaajaa; hammas irtosi, huuli halkesi ja kiusaaja söi keittoa kaksi viikkoa. Kysyttiin syitä ja kerroin koko syksyn kestäneen kiusaamisen. Homma oli ok, ei tullut puhuttelua tai muuta ja kaikki pitivät tekoa oikeutettuna, myös turpaan saaneen pojan vanhemmat.

Se on just näin ja nää kukkahattusedät ja tädit jotka pelkää väkivaltaa ja kertoo satuja lasuista ja eristäytymisestä ja muista omista fantasioistaan on juuri niitä vässyköitä joita kiusattiin ja kotona kehuttiin että joo hyvä ku marja-pertti sä et laittanu vastaan. Oksettavia.

Tarpeeks kun kiusataan ja vit tuillaan, niin hyvin voi etsiä sopivan kulmauksen missä ei ole liikaa porukkaa ja ladata kunnolla nyrkillä kiusaajaa naamaan. Ei siinä mitään etukäteisinfoja ja somelähetystä tarvita. Tyhmähän se on joka ottaa sen riskin että joku kuvaa.

Itseäni hieman hymyilyttävät nämä peräkammarinpoikien lyömisfantasiat miten olisi pitänyt vetää kallepekkaa köniin joskus 40 vuotta sitten. Olen toki pahoillani traumoistanne, mutta teidän koulumaailmaanne ei enää ole, ja siksi teette itsestänne vain naurettavia neuvoinenne.

Itselläni on kolme poikaa, ja tiedän tasan tarkkaan, miten nämä jutut menevät nykypäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaja on vähä-älyinen niin ei hän mitään filosofisia argumentteja ymmärrän, vaan puhdasta voimaa. Siksi jokaiseen kiusaajaan tulisi suhtautua tilanteen vaatimalla tavalla, joskus puhumalla ja toisinaan hieromalla nyrkkiä naamaan.

Ikävä kyllä näissä jutuissa paistaa syvä ymmärtämättömyys kiusaamista ja lasten välistä dynamiikkaa kohtaan.

Käytännössä koskaan ei ole niin, että luokalla olisi yksi ainoa kiusaaja, joka kiusaisi fyysisesti vahvempiaan. Sehän olisi aivan älytön ajatus. Kyllä kiusattu on aina heikompi kuin häntä kiusaavat voimat, joko fyysisesti tai henkisesti.

Mikäli luokalla olisi yksi lapsi, joka pystyisi fyysisesti ja henkisesti paiskomaan toiset erimielisyystilanteissa kanveesiin, ei hän olisi kiusattu vaan kiusaaja, ja häntä täytyisi kohdella sellaisena.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja lähes jokainen tuntee kiusaamisen logiikan joko omakohtaisesti tai sivustaseuraajana. Yleensä kiusaaja tai kiusattu ei kumpikaan ole se vahvin ja voimakkain, vaan kiusaaja on tavalla tai toisella häiriintynyt ja kiusattu yleensä hieman erilainen tai hyvin kiltti.

Kiltti kiusattu voi olla fyysisesti vahva, ja silloin sitä kykyä kannattaa käyttää jos puhe ei auta. Yhden tekijän piekseminen muuttaa myös muiden suhtautumista.

Nimenomaan: se että lapsi alkaa väkivaltaiseksi, muuttaa muiden suhtautumista. Lasta aletaan vältellä. Ehkä ennen sympaattisesti kilttinä ja erilaisena pidetty lapsi muuttuu todelliseksi hylkiöksi. Opettaja tekee lastensuojeluilmoituksen, stressi alkaa kasautua ja ennusteet toteuttavat itseään.

Harvemmin tuohon suuntaan menee. Kerran tinttasin turpaan kiusaajaa; hammas irtosi, huuli halkesi ja kiusaaja söi keittoa kaksi viikkoa. Kysyttiin syitä ja kerroin koko syksyn kestäneen kiusaamisen. Homma oli ok, ei tullut puhuttelua tai muuta ja kaikki pitivät tekoa oikeutettuna, myös turpaan saaneen pojan vanhemmat.

Se on just näin ja nää kukkahattusedät ja tädit jotka pelkää väkivaltaa ja kertoo satuja lasuista ja eristäytymisestä ja muista omista fantasioistaan on juuri niitä vässyköitä joita kiusattiin ja kotona kehuttiin että joo hyvä ku marja-pertti sä et laittanu vastaan. Oksettavia.

Tarpeeks kun kiusataan ja vit tuillaan, niin hyvin voi etsiä sopivan kulmauksen missä ei ole liikaa porukkaa ja ladata kunnolla nyrkillä kiusaajaa naamaan. Ei siinä mitään etukäteisinfoja ja somelähetystä tarvita. Tyhmähän se on joka ottaa sen riskin että joku kuvaa.

Tämä on fantasiaa jo siitä syystä, että kerta kaikkiaan kiusaajat eivät lähtökohtaisesti ole fyysisesti heikompia kuin kiusatut. Kyllä sieltä tulee kaksin verroin takaisin jos viidakon lakien mukaan mennään, viimeistään sitten kun kaverit on pyydetty mukaan.

Vierailija kirjoitti:

väkivalta lopettaa vittuilun kirjoitti:

Jos itse aloitti ja löi syyttä, niin siitä kannattaa keskustella.

Jos puolusti itseään tai jotakuta muuta, niin kehu ja sano että oot sen puolella ja teki ihan oikein ja että hoidetaan tää nyt vaan kouluun päin sillain siististi ja mahd helpolla.

Niin just, ihan ok käyttää väkivaltaa, jos puolustaa itseään tai muita! Voi v… Siis moni vielä yläpeukuttaa tätä. Jos toinen on ”sanonut pahasti” pojalle, niin ihan ok lyödä turpaan! Ja sitten vaan ”näon vuoksi” pyydetään anteeksi, että saadaan koulu tyytyväiseksi. Voi saaaaaaatana, hävetkää!

Tilanteita voi olla monenlaisia. Väkivalta ei tietysti ole hyväksyttävää, mutta on tilanteita, joissa sen käyttö on ymmärrettävää. Ei hyväksyttävää, mutta ymmärrettävää. Esim juuri itsensä puolustaminen. Mutta siinä on omat riskinsä. Ap:n kannattaa jutella pojan kanssa mitä vain yhdestäkin lyönnistä saattaa seurata, jos uhri esim. kaatuu ja lyö päänsä. Aivovamma ei ole leikin asia ja siitä tulee lyöjälle ikuinen syyllisyys. Tärkeintä on keskustella tilanne täysin auki, mikä siihen johti jne. Syyttelemättä ja rauhallisesti ap! Niin ne lapset oppii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaja on vähä-älyinen niin ei hän mitään filosofisia argumentteja ymmärrän, vaan puhdasta voimaa. Siksi jokaiseen kiusaajaan tulisi suhtautua tilanteen vaatimalla tavalla, joskus puhumalla ja toisinaan hieromalla nyrkkiä naamaan.

Ikävä kyllä näissä jutuissa paistaa syvä ymmärtämättömyys kiusaamista ja lasten välistä dynamiikkaa kohtaan.

Käytännössä koskaan ei ole niin, että luokalla olisi yksi ainoa kiusaaja, joka kiusaisi fyysisesti vahvempiaan. Sehän olisi aivan älytön ajatus. Kyllä kiusattu on aina heikompi kuin häntä kiusaavat voimat, joko fyysisesti tai henkisesti.

Mikäli luokalla olisi yksi lapsi, joka pystyisi fyysisesti ja henkisesti paiskomaan toiset erimielisyystilanteissa kanveesiin, ei hän olisi kiusattu vaan kiusaaja, ja häntä täytyisi kohdella sellaisena.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja lähes jokainen tuntee kiusaamisen logiikan joko omakohtaisesti tai sivustaseuraajana. Yleensä kiusaaja tai kiusattu ei kumpikaan ole se vahvin ja voimakkain, vaan kiusaaja on tavalla tai toisella häiriintynyt ja kiusattu yleensä hieman erilainen tai hyvin kiltti.

Kiltti kiusattu voi olla fyysisesti vahva, ja silloin sitä kykyä kannattaa käyttää jos puhe ei auta. Yhden tekijän piekseminen muuttaa myös muiden suhtautumista.

Nimenomaan: se että lapsi alkaa väkivaltaiseksi, muuttaa muiden suhtautumista. Lasta aletaan vältellä. Ehkä ennen sympaattisesti kilttinä ja erilaisena pidetty lapsi muuttuu todelliseksi hylkiöksi. Opettaja tekee lastensuojeluilmoituksen, stressi alkaa kasautua ja ennusteet toteuttavat itseään.

Harvemmin tuohon suuntaan menee. Kerran tinttasin turpaan kiusaajaa; hammas irtosi, huuli halkesi ja kiusaaja söi keittoa kaksi viikkoa. Kysyttiin syitä ja kerroin koko syksyn kestäneen kiusaamisen. Homma oli ok, ei tullut puhuttelua tai muuta ja kaikki pitivät tekoa oikeutettuna, myös turpaan saaneen pojan vanhemmat.

Se on just näin ja nää kukkahattusedät ja tädit jotka pelkää väkivaltaa ja kertoo satuja lasuista ja eristäytymisestä ja muista omista fantasioistaan on juuri niitä vässyköitä joita kiusattiin ja kotona kehuttiin että joo hyvä ku marja-pertti sä et laittanu vastaan. Oksettavia.

Tarpeeks kun kiusataan ja vit tuillaan, niin hyvin voi etsiä sopivan kulmauksen missä ei ole liikaa porukkaa ja ladata kunnolla nyrkillä kiusaajaa naamaan. Ei siinä mitään etukäteisinfoja ja somelähetystä tarvita. Tyhmähän se on joka ottaa sen riskin että joku kuvaa.

Tämä on fantasiaa jo siitä syystä, että kerta kaikkiaan kiusaajat eivät lähtökohtaisesti ole fyysisesti heikompia kuin kiusatut. Kyllä sieltä tulee kaksin verroin takaisin jos viidakon lakien mukaan mennään, viimeistään sitten kun kaverit on pyydetty mukaan.

Jep, se on eri asia jos kyseessä joku rutinoitunut ryöstelijäporukka. Niinkun tuppaa oleen nää ma tut. Aina vähintään kolme neljä ja kättä pidempää koulussakin mukana.

En minäkään moninkertasesti ylivoimasta vastustajaa, varsinkin jos tiedossa ehkä hengenlähtö, lähtis huitomaan. Mutta alkup kysymys oli siitä että kaksi kundia. Tiedä mitänsiinä taustalla, mutta jos pidempikasta vit tuilua tai kiusaamista, niin sellasissa tilnteissa nyrkki naamaan auttaa. Ja vaikka loppupeleissä sais itekin pataan, niin kiusaaja ja muut näkee että toi ei ole vätys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaja on vähä-älyinen niin ei hän mitään filosofisia argumentteja ymmärrän, vaan puhdasta voimaa. Siksi jokaiseen kiusaajaan tulisi suhtautua tilanteen vaatimalla tavalla, joskus puhumalla ja toisinaan hieromalla nyrkkiä naamaan.

Ikävä kyllä näissä jutuissa paistaa syvä ymmärtämättömyys kiusaamista ja lasten välistä dynamiikkaa kohtaan.

Käytännössä koskaan ei ole niin, että luokalla olisi yksi ainoa kiusaaja, joka kiusaisi fyysisesti vahvempiaan. Sehän olisi aivan älytön ajatus. Kyllä kiusattu on aina heikompi kuin häntä kiusaavat voimat, joko fyysisesti tai henkisesti.

Mikäli luokalla olisi yksi lapsi, joka pystyisi fyysisesti ja henkisesti paiskomaan toiset erimielisyystilanteissa kanveesiin, ei hän olisi kiusattu vaan kiusaaja, ja häntä täytyisi kohdella sellaisena.

Jokainen meistä on ollut lapsi ja lähes jokainen tuntee kiusaamisen logiikan joko omakohtaisesti tai sivustaseuraajana. Yleensä kiusaaja tai kiusattu ei kumpikaan ole se vahvin ja voimakkain, vaan kiusaaja on tavalla tai toisella häiriintynyt ja kiusattu yleensä hieman erilainen tai hyvin kiltti.

Kiltti kiusattu voi olla fyysisesti vahva, ja silloin sitä kykyä kannattaa käyttää jos puhe ei auta. Yhden tekijän piekseminen muuttaa myös muiden suhtautumista.

Nimenomaan: se että lapsi alkaa väkivaltaiseksi, muuttaa muiden suhtautumista. Lasta aletaan vältellä. Ehkä ennen sympaattisesti kilttinä ja erilaisena pidetty lapsi muuttuu todelliseksi hylkiöksi. Opettaja tekee lastensuojeluilmoituksen, stressi alkaa kasautua ja ennusteet toteuttavat itseään.

Harvemmin tuohon suuntaan menee. Kerran tinttasin turpaan kiusaajaa; hammas irtosi, huuli halkesi ja kiusaaja söi keittoa kaksi viikkoa. Kysyttiin syitä ja kerroin koko syksyn kestäneen kiusaamisen. Homma oli ok, ei tullut puhuttelua tai muuta ja kaikki pitivät tekoa oikeutettuna, myös turpaan saaneen pojan vanhemmat.

Se on just näin ja nää kukkahattusedät ja tädit jotka pelkää väkivaltaa ja kertoo satuja lasuista ja eristäytymisestä ja muista omista fantasioistaan on juuri niitä vässyköitä joita kiusattiin ja kotona kehuttiin että joo hyvä ku marja-pertti sä et laittanu vastaan. Oksettavia.

Tarpeeks kun kiusataan ja vit tuillaan, niin hyvin voi etsiä sopivan kulmauksen missä ei ole liikaa porukkaa ja ladata kunnolla nyrkillä kiusaajaa naamaan. Ei siinä mitään etukäteisinfoja ja somelähetystä tarvita. Tyhmähän se on joka ottaa sen riskin että joku kuvaa.

Itseäni hieman hymyilyttävät nämä peräkammarinpoikien lyömisfantasiat miten olisi pitänyt vetää kallepekkaa köniin joskus 40 vuotta sitten. Olen toki pahoillani traumoistanne, mutta teidän koulumaailmaanne ei enää ole, ja siksi teette itsestänne vain naurettavia neuvoinenne.

Itselläni on kolme poikaa, ja tiedän tasan tarkkaan, miten nämä jutut menevät nykypäivänä.

Fantasiaa ovat tekemättömät teot ja historiaa tehdyt. Ihmisen sosiaalinen käyttäytyminen on yhä evoluution ohjaamaa, eikä voimankäyttö ole poistunut repertuaarista, vaikka yhteiskunta onkin materiaalisesti kehittynyt. Väkivaltaisia apinoita olemme edelleen.

Poikasi on selvästi ymmärtänyt että kilttiys ei ole ratkaisu. Pojastasi on kasvamassa kovaa vauhtia Mies.

Ja harvemmin kaveria lyödään naamaan -- kyseessä tuskin oli kaveri vaan opp.

Minulla on ollut kaksi poikaystävää, ja yksi miespuolinen ystävä, jotka kaikki ovat kertoneet, että olivat vuosia koulukiusattuja ja kiusaaminen loppui, kun lopulta hermostuivat ja antoivat kirjaimellisesti kiusaajalle turpiin. Todella rauhallisia miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut kaksi poikaystävää, ja yksi miespuolinen ystävä, jotka kaikki ovat kertoneet, että olivat vuosia koulukiusattuja ja kiusaaminen loppui, kun lopulta hermostuivat ja antoivat kirjaimellisesti kiusaajalle turpiin. Todella rauhallisia miehiä.

Sori vaan, mutta taidat olla ihan se sama tyyppi, joka näitä ketjuja spämmää täyteen väkivallan ihailua.