Miksi äidiksi tuloa pitäisi viivytellä 30-vuotiaaksi asti?

Ei joudu asumaan vuokrakaksiossa.

Ikää tärkeämpi ja oleellisempi on sopiva elämäntilanne. Ennen kaikkea toimeentulo, toivottu koulutustaso ja yleensä myös se puoliso ja vakaa parisuhde, ellei halua yh-vanhemmaksi. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin henkinen tasapaino ja vastuullisuus, valmius huolehtia toisesta ihmisestä. Pitää tuntea itsensä jotakuinkin aikuiseksi, jotta voi ottaa lapsen huolehdittavakseen. Toiset saavuttavat nämä asiat nuorena, toisilla menee kauemmin, eikä mitään väärää ole kummasakaan. Jos olosuhteet ja elämäntilanne on sopiva lapselle, niin hyvä homma.

Tärkeintä varmaan hankkia se kumppani joka rakastaa aidosti ja sen jälkeen lapsia.

Hieno keskustelu taas kerta kaikkiaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, miksihän kaikki maailman menestyneimmät naiset, kuten poliitikot ja julkkikset tulee yleensä äidiksi aikaisintaan 30v, usein päälle kolmekymppisinä. Heillä ainakin luulisi miehiä riittävän. Kyllä se vaan tuppaa olemaan niin, että menestynein ja älykkäin väki hankkii lapset vanhempana, nuorena keskittyvät uran rakentamiseen ja oman itsensä kehittämiseen. Yksinkertaisemmat taas lisääntyy jo nuorempana, amisduunarit kaikkein nuorimpina. Yläkoulun jälkeen se 3 v ammattikoulua ja sitten 20v jo amispoikkis panee paksuksi.

Onko nykyiset tavalliset suomalaiset naiset siis jotain tulevia menestyjiä?

Ihan perus suorittavan tason työntekijöitä ts. ”asiantuntijoita” niistä yleensä tulee, jotka eivät kykene kuin yhteen asiaan kerrallaan.

Erittäin harvasta tulee mikään menestyjä oli tutkinto mikä vaan ja sai niitä lapsia sitten alle 30-vuotiaana tai yli 30-vuotiaana.

Keskiluokkaista tavismassaa kaikki.

Ja entä sitten? Kannattaa olla keskitasoa kovempi palkka jo valmiiksi jos nuorena alkaa lasta tehdä. Muuten saa eläkepäivänsäkin viettää vuokraluukussa. Ei nimittäin helpolla enää heru asuntolainaa kun lapset jo tehty.

Hmmm äkkiseltään tulee mieleen kolme Helsingistä perheasunnon/okt:n ostanutta nuorta perhettä, että miten oli?

Tosin myös yksi tuntemani 40+ pariskunta osti okt:n Helsingistä kun lapset syntyi, oli vieläpä konkurssia alla ja muuta, ei todellakaan taloudellisesti optimaali tilanne.

Jospa vain koettaisit hyväksyä sen, että monen ikäiset äidiksi ja isäksi tulevat pärjäävät hyvin ja elävät onnellista elämää.

Typerän ihmisen merkki kuvitella, että on vain yksi tie ja tapa tehdä asiat ”oikein”.

Koskaan siis eivät tule asuntoaan omistamaan. Tai sitten et lukenut viestiä jossa sanottiin että pitää olla keskitason yläpuolella palkka jos sen lainan haluaa. 40+ ei jollain 2500€ palkalla maksa ennen ennen kuolemaansa mitään lainaa pois.

Tämähän on valinta kysymys. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla saat 60klla rempattuja reilun sadanneliön omakotitaloja. 50 neliön rivarit maksaa 30-50 k. Kaiken lisäksi näillä alueilla on pulaa työvoimasta monilla aloilla

Kuten on lastenkin tekeminen. Henkilö joka ei halua jumiin pöndelle lasten kanssa ei muuta sinne ja jättää lapset tekemättä.

En ole ymmärtänyt miksi jonnekin muualle muuttamista ehdotetaan kun otetaan esille. Ihan tosissaan joku miettiin että kannattaa nuorena tehdä lapset, muuttaa pois tukiverkon luota ja ostaa talo jonka kanssa on sitten jumissa sai töitä tai ei sieltä paikkakunnalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nuorena "jaksaa" hoitaa lapsia, mutta nuorena harvoin on sitä ymmärrystä ja tietoa lapsien hoidosta. Esim todella harva ajattelee mitään kasvatusopin lukemista tai mitä lapsi tarvii psyykkisesti kasvaakseen menestyväksi ihmiseksi. Aina ajatellaan, että kunhan vauvalla on ruokaa, vaatteita, se pestään ja välillä leikitään niin kaikki ok.

Siksi olisi hyvä, että naiset ensiksi kouluttautuu ja työskentelevät, miettivät mitä haluavat elämältään, löytävät hyvän kumppanin ja säästävät myös rahaa, että sitten on rahaa kun se lapsi tulee.

Eiköhän tämä ole taas kiinni omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta.

Harvan tietämys lapsista lisääntyy itsekseen iän myötä, ellei ole hoitanut nuorempia sisaruksiaan, kavereiden lapsia tai ole alan koulutusta.

Neuvolastakin saa tietoa ja tekemällä oppii.

Kun mietitään, että aivotkin kehittyvät sinne 25v tienoille, niin kyllä sitä tietoa ja ymmärrystä yleisemmin tulee iän kanssa ja kun itsekkin on kypsynyt. Kyllä itse ainakin olen selkeästi huomannut tyyliin 20v äitien ja 30v äitien eron lastenkasvatuksessa (jos nyt ei ruveta jotain ääripäitä vertailemaan). 

Ja tuo tekemällä oppii. Lapsen kehitykselle itseasiassa ne ensimmäiset vuodet ovat äärimmäisen tärkeitä. Siksi mielestäni lapsen kehityksestä pitäisi opettaa jo ylä-asteella. Jos tekee virheitä noiden ensimmäisten vuosien aikana, niin voi olla katastrofi jälkeenpäin. 

Itse odotin 29-vuotiaaksi ihan vaan sen takia, että saan kerättyä sen verran varallisuutta, ettei tarvitse huolehtia jos joudun työttömäksi tmv. Voin myös jäädä hoitovapaalle kunnes lapsi on 3v. Aiemmin tämä ei olisi onnistinut.

Lisäksi halusin nauttia miehen kanssa kahdestaan vapaasta ja helposta elämästä. Tämä ei tarkoita kreisibailausta vaan hitaita viikonloppuaamuja kahdestaan sängyssä puoleen päivään yms.

Itselle on aivan sama milloin kukakin lapset hankkii, mutta olen saanut paljon nuorena lapsen saaneilta kommentteja, kuinka minulla pitäisi olla jo kaikki lapset tehtynä yms.

Tyhmää syyllistää siitä, että "viivyttelee" lasten hankkimista eli toisin sanoen odottaa sopivampaa tilannetta. Yhtä tyhmää syyllistää siitä, että joku hankkii lapset "liian nuorena". Nykyään ei ole pakko lapsia hankkia, kun on ehkäisyt ja abortit kaikkien saatavilla. Toisaalta myös yksinäiset naiset pääsee nykyään hedelmöityshoitoihin, jos vaikka vanhempana sen lapsen haluaa. Antakaa ihmisten hankkia lapsensa ihan sen ikäisenä kuin itsestä hyvälle tuntuu.

Vaikka reilu 30v ei kuulostaisi iäkkäältä vauvan äidiltä niin 40v naisena en itse haluaisi enää juosta työpaikan ja päiväkodin välillä. Tai 50v valvoa öitä, että tuleehan se teini kotiin. On ihanaa elää aikuisen elämää ilman velvotteita, vaikka ne pikkulapsi vuodet kaiken vaivan arvoisia ovatkin. Ja uskokaa tai älkää, mutta ei tarvi olla myöskään teiniäiti näin ollakseen

Vierailija kirjoitti:

Vaikka reilu 30v ei kuulostaisi iäkkäältä vauvan äidiltä niin 40v naisena en itse haluaisi enää juosta työpaikan ja päiväkodin välillä. Tai 50v valvoa öitä, että tuleehan se teini kotiin. On ihanaa elää aikuisen elämää ilman velvotteita, vaikka ne pikkulapsi vuodet kaiken vaivan arvoisia ovatkin. Ja uskokaa tai älkää, mutta ei tarvi olla myöskään teiniäiti näin ollakseen

Niin, ja toiset taas haluaa elää itse pitkän ja huolettoman nuoruuden, ehkä matkustella tai ihan vaan nauttia lapsettomista ja huolettomista ajoista puolison kanssa vastarakastuneina. Eikä heitä välttämättä haittaa yhtään nuo kuvailemasi asiat sitten vanhempana. Minua ei ainakaan häiritse ajatus olla 40-50-vuotiaana lasten ja teinien kanssa ja heistä huolehtia. Eikä meillä teinit kyllä tule öitä olemaan missään kaupungilla bilettämässä, niin kauan kuin ovat alaikäisiä ja kotona asuvat.

Jotta pystyy elättämään itse lapsensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka reilu 30v ei kuulostaisi iäkkäältä vauvan äidiltä niin 40v naisena en itse haluaisi enää juosta työpaikan ja päiväkodin välillä. Tai 50v valvoa öitä, että tuleehan se teini kotiin. On ihanaa elää aikuisen elämää ilman velvotteita, vaikka ne pikkulapsi vuodet kaiken vaivan arvoisia ovatkin. Ja uskokaa tai älkää, mutta ei tarvi olla myöskään teiniäiti näin ollakseen

Niin, ja toiset taas haluaa elää itse pitkän ja huolettoman nuoruuden, ehkä matkustella tai ihan vaan nauttia lapsettomista ja huolettomista ajoista puolison kanssa vastarakastuneina. Eikä heitä välttämättä haittaa yhtään nuo kuvailemasi asiat sitten vanhempana. Minua ei ainakaan häiritse ajatus olla 40-50-vuotiaana lasten ja teinien kanssa ja heistä huolehtia. Eikä meillä teinit kyllä tule öitä olemaan missään kaupungilla bilettämässä, niin kauan kuin ovat alaikäisiä ja kotona asuvat.

Sait nauramaan, kiitos siitä. Ja se nuoruus ei kestä muuten keski-ikään asti...

Minä toivoin lapsia nuorena.

18-vuotiaana löysin 25-vuotiaan poikaystävän, joka opiskeli hyvää alaa ja vaikutti vastuulliselta. Toivoi omaa perhettä ja puhui lapsista. Ajattelin, että voisimme tehdä lapsia mun opiskeluajan lopulla. Ehkä typerä ajatus, mutta kun se on monella muullakin onnistunut 🙏

Jätti minut, kun olin 22 ja halusi kokeilla, josko joku toinen nainen olisi kivempi.

Valmistuin, kun olin 24 ja löysin kivan poikaystävän, tällä kertaa "vahingosta viisastuneena " samanikäisen kuin minä.

25-vuotiaana ostettiin asunto, molemmilla vakituiset työpaikat. Poikaystävä halusi paremman palkan ja odottaa vielä. En minäkään ollut valmis, halusin olla yhdessä pidemmän aikaa.

28-vuotiaana sairastuin ja perhehaaveet menivät tauolle vuodeksi.

30-vuotiaana sain lapsen. Siis vaikka olin koko aikuisikäni pyrkinyt sitä tavoitetta kohti.

Paljon ei tarvitse mennä niin sanotusti pieleen, että perhehaaveet lykkääntyy 🤷‍♀️ Aikuisen elämässä vuosi tuntuu tosi lyhyeltä ajalta. Ja perhana kun niillä miehilläkin on omat ajatuksensa. Oli suuri järkytys tulla jätetyksi, kun luulin, että kohta tässä aletaan perhettä perustaa. Mies oli puhunut minulle lapsista ja omassa päässään itsekseen valmistellut eroa 🤦‍♀️

Olen onnellinen, että nyt minulla on perhe. Hyvää kevättä kaiken ikäisille äideille ja äideiksi haluaville, ja kaikille keskustelijoille.

Mua ihmetyttää aina tuo että "nuorena jaksaa hoitaa, miten muka 40 v äiti jaksaa yövalvomisia yms?"

Itse olen nyt 30 ja vasta vuoden sisällä unentarpeeni on alkanut pikkuhiljaa pienentyä. 15-29--vuotiaana nukuin lähes rajattomasti, enkä missään nimessä olisi jaksanut heräillä öisin tai nousta aikaisin vapaapäivinä (tai äitiyslomalla).

En tosin aio hankkia lapsia, mutta jos hankkisin, olisin nyt siihen paljon soveltuvampi kuin nuorempana. Silloin oli myös kaikkea muuta tekemistä kuin hoivata vauvaa. No, on vieläkin, mutta alkaahan elämä jo vähän rauhoittua ja tasaantua kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se on että vain vähä-älyinen ja heikompi aines vääntää muksut nuorena ja käyttää tätä lisääntymistä ansiokeinona. Toki tämä on yhteiskunnan kannalta haitallista.

Näin. Minulla on tuttava, joka hankki ensimmäisen lapsensa 18-vuotiaana ja viimeksi kun kuulin, niitä oli kuusi. En tiedä, onko sen jälkeen tullut lisää. Tuo tuttava oli koulussa kiusaajakovis ja tyhmä kuin saapas, elämän ainoa tavoite hänellä oli hankkia perhe. Ei ole kai ollut päivääkään elämässään töissä. Ja mies ei ole paljoa sen parempi. Sosiaalitapauksia, joista naapurit tekivät useammankin lasun.

Miksei tuollaiset voi ikinä olla steriilejä? Sen sijaan lisääntyvät ja täyttävät maan liiankin kanssa, vaikka kaikki muut toivovat, ettei sellainen epäonni meitä kohtaisi.

En ole mitään viivytellyt, en vain koskaan ole halunnu lapsia

T. N30

Olin 28 kun tajusin ettei minun todellakaan kannata ruveta äidiksi. Olisi liian rankkaa. Lapselle ehkä jopa vaarallista (vaino).

Erittäin järkevää, että nainen ja mies opiskelevat ensin ammatin ja sitten hankkivat työpaikan ja asunnon ja sen jälkeen perustavat perheen. Siis elättävät itsensä ja lapsensa eivätkä lähde sille tielle, että naapurit eli veronmaksajat ryhtyvät elättäjiksi. Yhteyskunnan tuilla elävien perheiden lasten tien voi jo aika tavalla etukäteen nähdä ja se tie on kurja kaikille osapuolille.

Kaikilla ei elämäntilanne salli sitä, että voisi alkaa perustaa perhettä alle 30-vuotiaana. Itse valmistuin vasta 26-vuotiaana yliopistosta ja silloisen kumppanin kanssa oli tarkoitus vakiintua perhe-elämään, mutta tämä lähtikin toisen naisen matkaan ennen sitä.

Nyt 30-vuotiaana työkokemusta ja tiliä kerryttäneenä olemme nykyisen puolisoni kanssa valmiita perheen perustamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli omistusasunto, auto, avioliitto ja korkeakoulutus kun sain ensimmäisen lapsen. Olin vasta 23v. Pointtina se, että eivät nuo ketjussa luetellut asiat vaadi jotain tiettyä ikää. Joillakin on ne kaikki jo nuorena, joillakin ei koskaan. Elämäntilanteet on ihmisillä hyvin erilaisia. Jotkut bilettää ja asuu vuokralla vielä 40v:nä ja se on ihan yhtä ok kuin tehdä juuri päin vastoin.

Aivan varmasti . Lol.