Voisitko rakastaa tällaista lasta?
Tyttäreni 16v on mahdoton, hän on varastanut autoni, hän on varastanut korujani.
Oli hetken perhetukikeskuksessa ja nyt on kotona taas. En saa mitään yhteyttä häneen ja ainoa kommunikointi välillämme on esim. Minä: Mihin menet? Tytär: Mitä se sulle vittu kuuluu
Minä: Joudut takaisin perhetukikeskukseen jos et ala käyttäytyä"
Tytär: Ihan sama, ainakin sieltä pääsee koulun kautta kaupunkiin
Mitä tässä voi tehdä?
Kommentit (13)
Onko ulottuvillasi jotain vertaistukea tai kunnan/lastensuojelun ammattiapua? Minä ainakaan en osaa neuvoa sinua mitenkään; ei ole kokemusta vastaavasta. Tältä palstalta ei välttämättä ole viisasta kysellä, kuten heti ekasta vastaajasta näki.
joo, haavoitat itseäsi lisää tällä palstalla.
Tottakai rakastaisin omaa lastani. Oirehtii vain. Joko on ihan psyykkistä ahdistusta tai sitten normaalihkoa murrosiän kapinaa/ahdistusta. Teillä on varmasti tapahtunut paljon, eikä antamasi esimerkki ole varmaankaan suurimpia ongelmianne.
Yhden vinkin haluan kuitenkin antaa: Älä uhkaile lastasi perhetukikeskukseen joutumisella / palauttamisella. Se saattaa viestiä lapsellesi: Jos olet tuhma, hylkään sinut. Tällainen viesti ei millään tavalla edesauta tai helpota tilannettanne. Päinvastoin.
Tiedän, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta kokeile joskus sanoa mainitsemassasi tilanteessa: "Välitän susta ja en halua, että menet" tai "Olet niin tärkeä mulle, että haluan ehdottomasti tietää mihin olet menossa" tai "Et saa mennä, koska haluan viettää aikaa kanssasi". Sitten saat haistatuksia takaisin. Älä hermostu. Ota kaikki tyynesti vastaan (muista, että kyseessä on lapsi). Sano lopuksi: Sulla on nyt niin paha olla, etten voi sua tossa mielentilassa päästää ulos.
Ja sitten tulee se tärkein ja vaikein vaihe: Älä myöskään päästä lastasi ulos. Jos olet kasvattajana jo päättänyt kieltää lapselta jotain, et voi enää perua sitä. Sinun on oltava johdonmukainen (=ennakoitava), määrätietoinen (=turvallinen) ja jääräpäinen (= loppuun asti välittävä).
"Rkasta minua eniten silloin kuin sitä vähiten ansaitsen"
Totta kai rakastaisin omaa lasta. Mutta ei se tuosta tilanteesta yhtään helpompaa tekisi.
[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 17:38"]
"Rkasta minua eniten silloin kuin sitä vähiten ansaitsen"
[/quote]
koska silloin sitä eniten tarvitsen :)
Miten tuollaiseen tilanteeseen oikein päädytään? En tarkoita sanoa että mikä meni kasvatuksessa vikaan, vaan ihan oikeasti olen miettinyt näitä teinejä, jotka käyttäytyvät noin. Milloin alkoi? Osaatko sanoa syytä? Onko teillä aiemmin kuitenkin ollut hyvät välit?
Teini ei vaan kuuntele enää. Nyt on tukikeskuksessa. Menen katsomaan sitten kun on rauhoittunut.
ap
Toki rakastan ja välitän. Alkoi kun hän tutustui yhteen poikaan.
ap
Tuo että uhkailet lastasi on huono asia!
Viestit sillä ainoastaan ettet arvosta häntä. En yhtään ihmettele miksi olette tuollaisessa tilanteessa, koska sinä alistat lastasi. Ota toisenlaiset keinot käyttöön heti!
No. Voiko olla että jokin kasvatuksessasi on mennyt niin sanotusti vikaan? Toisin sanoen,näetkö omassa toiminnassasi jotain mikä on johtanut tähän tilanteeseen tai ylläpitää sitä?