MITEN TE JAKSATTE SIIVOTA???

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 13:41"]

Minä en vaan jaksaisi. Millään. Ja ei, en voi madaltaa vaatimustasoa jne. Haluan kuitenkin asua ihmisasunnossa. Koko ajan pitäisi puunata jotain kohtaa. Nytkin on ikkunat vielä keväältä pesemättä!

[/quote]

En meinaakaan jaksaa,useimmat kotihommat onneksi hoituu "automaattiohjauksella".Siis niihin ei varsinaisesti tarvitse keskittyä,vaan tiskaan,lakaisen,imuroin,pyykkään yms. samalla kun ajattelen jotain muuta,mukavampaa.En tosin ole mikään puunaaja,kirjahyllyissä saa olla pölyä ja ikkunat pesemättä,kunhan kämppä on suurinpiirtein asuttavassa kunnossa.

No minä kuskaan kolmea lasta harrastuksiin, ulkoilutan kahta koiraa, hoidan niiden turkit, tarkastan läksyt, syötän porukan jne.

Ihan kamalasti en ehdi arki-iltana siivoilemaan. Oikeastaan vain sinä iltana syntyneet sotkut...

Aamuisin järjestelen, jos vain ehdin.

ap

Siivoamisessa palkitsee just se lopputulos. On ihanaa kun on siistiä ja raikasta, vielä kun laittaa tuoreet leikkokukat niin ah miten rentouttavaa. Mutmut.. kun on kaksi alle 5v ja kolmas mahassa, nuori koira vielä lisäksi niin eipä se siivouksen jälki enää näy kun on vkosiivouksen loppuun päässyt. Joku sotkee koko ajan sitä mukaa kun itse siivoaa. Ja jos laittaa kukkia niin joku syö ne...kynttilöistä ei tarvii haaveillakaan.

Haluan vaikuttaa itse omaan elintasooni - en lähtemällä sotkuisesta kodistani turvapaikkaa hakemaan, vaan tarttumalla moppiin, vaiks ois pekonintahroja levitellyt ympäriinsä äitis tai isis!

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 16:46"]No minä kuskaan kolmea lasta harrastuksiin, ulkoilutan kahta koiraa, hoidan niiden turkit, tarkastan läksyt, syötän porukan jne.

Ihan kamalasti en ehdi arki-iltana siivoilemaan. Oikeastaan vain sinä iltana syntyneet sotkut...

Aamuisin järjestelen, jos vain ehdin.

ap
[/quote]

Elämäsi on valintojesi summa.

Meillä on työt jaettu. Mies huolehtii aamiaisen ja katsoo, että koti on kunnossa ennen kuin lähtee töihin. Lapset hoitavat astianpesukoneen ja pyykkikoneen ja kuivurin koulun jälkeen, laittavat itselleen välipalan ja siivoavat jälkensä. Minä tulen kotiin kaupan kautta, keitän miehelle ja itselleni kahvin, lajittelen ja silitän pyykin ja teen lenkin jälkeen päivällisen.

Meillä siivotaan torstaina koko porukka yhdessä, eipä juuri muulloin paitsi kahdesti vuodessa pestään ikkunat.

Mitään ylimääräistä roinaa ei ole ja lapsetkin on opetettu viemään tavarat käytön jälkeen paikoilleen.

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 16:52"]

Haluan vaikuttaa itse omaan elintasooni - en lähtemällä sotkuisesta kodistani turvapaikkaa hakemaan, vaan tarttumalla moppiin, vaiks ois pekonintahroja levitellyt ympäriinsä äitis tai isis!

[/quote]:O

En jaksa siivota. Olen masentunut ja yksinäinen. Ei ole koskaan kukaan tarjonnut apuaan. Ei edes äiti. Avun pyytäminen on todella vaikeaa. Siivoan pikaisesti vain silloin kun tulee vieraita. Itseäni varten en jaksa. Miksi siivota, kun kohta on taas sotkuista? Ikkunoita en ole ikinä pessyt. Joudun muuttamaan niin usein (en ole saanut häätöä, mutta vuokrasuhteet olleet määräaikaisia.) Ehkä siksikään ei ole energiaa siivota. Muuttolaatikoita en viitsi purkaa, muuta kuin välttämättömät, kun kohta joutuu taas muuttamaan ja maksamaan muutosta useita satoja euroja itsensä kipeäksi.  

Mulla siivoominen lievittää stressiä ja ahdistusta, kun paikat on puhtaat ja järjestyksessä, jotenkin pääkin tuntuu heti olevan taas "järjestyksessä", siinä kai mun motivaatio.

Mullekin siivoominen on pakkopullaa. Mutta helppoa se on sillon kun vaan pitää yllä siisteyttä ja kämpän minimalistisena. En hamstraa yhtään mitään, vaateita on juuri sen verran kun tarvii olla ja astioitakin jne.. Siivoan oikeastaan heti  ruoanlaiton yhteydessä ja sen jälkeen keittiötä ja meillä on opetettu lapsetkin siihen että heti ruokailun jälkeen omat lautaset suoraan koneeseen ja toinen tyhjentää pöydän ja toinen pyyhkii. Ikkunat saan helposti äitini siivoamaan milloin milläkin verrukkeella. ja vessan pesu on rutiinia mistä pidän kiinni.  Imuroinnin kerran päivässä pidän kiinni myös ja se on itseasiassa ihan hauskaa kun laittaa nappeihin volat täysille ja tanssahtelee samalla, tulee siinä pölyjäkin pyyhittyä. Eniten ehkä kuitenkin auttaa se ettei kamalasti oikeasti edes sotke kotona ja hoitaa ne mitä on hoidettavana niin heti eikä mieti asiaa vaikka siivoamista inhoisikin. 

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 16:15"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 14:36"][quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 14:33"] [quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 14:22"]Mä taas en tajua ihmisiä jotka EIVÄT jaksa siivota. Varsinkin sossupummit jotka loisivat kotona 24/7 ja kämppä on kuin kaatopaikka. Hyi helevetti... [/quote] Sunkin kannattais ensin kokeilla sitä "sossupummin" elämää, joka monille aiheuttaa masennusta, syrjäytymistä, voimattomuutta yms. Sit jos siihen vielä yrität lisätä siivoamisen, kaupassa käynnit, ruokien valmistuksen yms. Niin ei sitä vaan jaksa kaikkea. Itse masennuksen kanssa taistelleena on ollut suoranainen ihme jos olen jaksanut esim suihkussa käydä joka toinen tai joka kolmas päivä. Siivoamiset menee yleensä siihen, et edellisenä iltana suunnittelen intoa puhkuen mitä teen seuraavana päivänä ja kun aamu sarastaa niin totean vain etten jaksakaan tehdä mitään ja vietän päiväni sohvan nurkassa täysin. [/quote]Totta. Ja jos vielä asuu yksin kynnys nousee. Onko sulla tuttuja jotka vois auttaa silloin tällöin? Tehdä ruokaa valmiiksi, imuroida tms. [/quote] On, mut en halua heidän auttavan. En ole koskaan osannut pyytää apua saati ottaa sitä vastaan. Olen jopa kerran suuttunut kaverilleni joka yritti ehdottaa ihan vaan tiskikoneen tyhjennystä ja täyttöä. Ahdistun jos joku haluaa auttaa mua, en halua olla ns avuton ja avun tarpeessa. Tiedän tuon olevan todella huono asia elämässä ja joskus jokainen saa olla heikko ja apua tarvitseva. Mut mulle se on hyvin pitkälti itsetuntokysymys. Vaikka olenkin masentunut ja itsetuntoni on todella heikko, niin siltikään en vain kehtaa myöntää tarvitaevani apua. Yksin en kuitenkaan asustele (onneksi?), mutta mieskään ei aina jaksa pitkien ja raskaiden työpäivien ja viikkojen jölkeen olla siivoomassa. Ja tästä myös suhteemme on kärsinyt aika paljonkin. Yleisin riidan aihe meillä kun on siivoamattomuus. :/

[/quote]

Vaihtakaa työtä. Mene sinä siivoamaan kaverin luo, hän tulee sun luo. Teette yhdessä. Näin tässä maassa on ollut tapana toimia, ennen kuin keksittiin virtuaalitodellisuus. Hullukaan olisi kestänyt sitä työmäärää ja yksinäisyyttä muuten.