Kunpa joku sanois mikä mussa ärsyttää
Ei ole eka kerta. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi yhdistyksessä toimintaan, missä olen ollut mukana. Nimi otettiin ylös ja luvattiin ilmoittaa myöhemmin. No nyt tuli listat toimijoista ja minä en ole mukana. Olisi ollut kiva, jos olisi ilmoitettu etten mahdu mukaan, mutta ei mitään. Olin suunnittelut menojani jo sen mukaan. Aiemminkin on ollut, että olen ilmoittautunut ja en ole mahtunut, mutta toisinaan, jos on muistettu, se on kerrottu. Sitten vielä isomman tapahtuman järjestäminen annettiin meidän yhdistykselle siinä vaiheessa, kun olin muuttanut pois, heti saman tien. Monta vuotta sitä anottiin. En voi olla ajattelematta että kyse on minusta.
Kuitenkin samassa porukassa on ihmisiä, jotka mielellään hakeutuvat seuraani, mm. puheenjohtajan kanssa olemme todella samanhenkisiä ja vaikka emme ole ystäviä muuten, kokouksissa me olemme samassa kahvi- ja ruokapöydässä, hän hakeutuu. Eikä kyse ole siitä, että olisin joku suosikki, meillä on vain paljon yhteisiä asioita. Myös edellinen puheenjohtaja piti minusta, osoitti sen selkeästi toiminnallaan ja halasi aina kun nähtiin. Hän ei ole enää mukana, on jo iäkäs. Mukana on porukkaa, joiden kanssa tulen hyvin toimeen. Nämä, joita tunnun ärsyttävän, ovat sellaisia, joiden kanssa en nyt ole hirveästi edes jutellut, joten jokin se on pelkässä olemuksessa.
Tämä ei ole pelkästään tässä yhdistyksessä, vaan koulutuksessa, töissä yms. on porukkaa, joka tuntuu karttavan minua kuin ruttoa ja sitten porukkaa, joka hakeutuu mielellään seuraani. Välimuotojakin on varmaan, mutta heitä ei sillä tavalla huomaa. Mutta se, että haluaisin olla aktiivinen, mutta en saa tilaisuutta, ärsyttää. Hallitukseen en ole halukas, siihenkin on pyydetty, minulla ei riitä resursseja ja toisaalta hallituksessa on mukana näitä, jotka minua eivät tunnu sietävän, joten katsoin parhaaksi etten osallistu.
Kuvaava tapaus on, että kun olin kesällä isommasta kokouksesta lähdössä pois, yksi ihminen seisoi kulkuväylällä. Aioin sanoa hänelle vain heippa, en mitään muuta. Hän ilmeisesti luuli, että olin tulossa juttusille, sillä vilkaisi lähti kovaa vauhtia pois. En minä aikonut jutella mitään, koska tiesin, ettei hän pidä minusta.
Olen aika aktiivinen, huolehdin että kaikki ehtivät mukaan, olen myös ilmoitellut asioita, mitä kukaan muu ei muista; ärsyttääkö tämä? Mm eräs meille tullut lähetys olisi ilman minua joutunut hukkaan, sillä kokouspaikan henkilökunta oli ottamassa sitä omaan käyttöönsä, vaikka siinä oli meidän nimi päällä. Satuin paikalle pelastamaan tilanteen. En minä tästä numeroa tehnyt, vaan ilmoitin hiljaisesti pj:lle että lähetys on viety kokoushuoneeseen ja kerroin että oli vähällä käydä huonosti. Mutta sellaisista asioista olen joskus huolehtinut, että tiedän että joku vaikkapa risteilylle ilmoittautunut ei ole vielä tullut, joten odotetaan, tai sanonut, ettei kannata lähteä viittä minuuttia ennen mihinkään, jos ei ole varmistuttu että kaikki ovat paikalla, eikä vain vilkaistu. Kun noissa isoissa kokouksissa on aina jäseniä, joita kaikki eivät tunne, uusiakin.
Tämä ei siis ole pelkästään tämän yhdityksen osalta, vaan kaikessa elämässä. Kävin kansalaisopiston kurssia ja osa ei millään halunnut tehdä ryhmätöitä kanssani kun taas pari välttämättä halusi. Mulla on vähän omalaatuinen huumorintaju, ehkä se ärsyttää toisia. Näin se on ollut koulusta saakka, opiskeluissa. Voisi muuttaa itsessään sitä, mikä muita ärsyttää, kun tietäisi, mikä se juttu on.
Kommentit (30)
Minkälainen naama sulla on? Niin brutaalilta kuin kuulostaa, niin se tuntuu vaikuttavan paljon siihen miten ihmiset sinuun suhtautuu.
[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 14:21"]
Voi johtua myös ulkoisesta olemuksesta, jos se vaikkapa eroaa radikaalisti siitä millainen oikeasti olet. Monet arvottavat ihmisiä vain pinnallisesti.
[/quote]Jep
Olen aika tylsän näköinen, en omasta mielestäni mikään järkyttävä, mutta en kauniskaan. Pienikokoinen olen, lyhyt ja aika normaalipainoinen. Joskus pieni koko aiheuttaa sen, että pidetään lapsena, mutta ei tässä tapauksessa. Sen tiedän, että puheääneni ei ole mitään sointia korville, mikä johtuu pienestä viasta äänijänteissä, eli mulla kuivaa kurkku nopeasti ja se vaikuttaa ääneen.
Tekstisi muistuttaa minua pitkäaikaisesta ystävästäni, joka on rauhallinen, erittäin luotettava, suoraselkäinen ja ahkera, mutta hänen ulosantinsa ja olemuksensa on usein hieman "jäykkä". Hän ilmaisee eriävän mielipiteensä suoraan ja saattaa esimerkiksi vaikuttaa marttyyrimaiselta vaikkapa työryhmässä, jos muut eivät tee tehtäviään kunnolla jne.
Hänet ensimmäisen kerran tavatessaan miesystäväni kysyi minulta, miksi hänen naamansa on koko ajan norsunv*tulla ja että hän on ollut koko ajan kyllästyneen oloinen, vaikka tiesin, että hänen tunnetilansa ei vastannut sitä lainkaan. Koska hän on muutenkin hieman varautunut mutta terävä tarkkailija, tämä ominaisuus ei tietenkään edesauta uusien sosiaalisten suhteiden luomista. Uskon, että juuri tällöin ihminen alkaa kiinnittää erityistä huomiota muiden ihmisten käytöksen nyansseihin ja löytää niistä mielestään sellaisia syy-seuraussuhteita, joista vetää omia (kenties virheellisiä!) johtopäätöksiä.
Häntä pystyyn ja hymyä kasvoille! Koeta vaikka pitää mielessäsi sellainen henkilö, joka toimii sosiaalisissa tilanteissa taitavasti (ei yritä liikaa, on mukava). Mitä hän tekisi tilanteessa x? Helpommin sanottu kuin tehty, mutta älä tarkkaile itseäsi kuitenkaan liikaa. Tsemppiä täältäkin!
26 tässä vielä, lisättäköön, että tämän kaverini ääni on myös aika nariseva. Tämä on asia jolle tietenkään ei voi paljoakaan, mutta se saattaa (?) lisätä ylimielisyyden vaikutelmaa, jos ko. henkilöä ei tunne.
Tällainen tilanne tulee mieleen, voi kuulostaa marttyyrilta tai joltain kirjoitettuna, mutta ei se tosi tilanteessa niin paha ole. Ollaan lähdössä paikkaan X, jonne on ilmoittautunut 25 ihmistä. Lähtöaika on 11.30, 11.25 joku toteaa, että kaikki on paikalla, mennään. Minä kysyn, että onko kukaan laskenut, että kaikki on varmasti kun on noita uusiakin. Siihen joku sanoo, että oma vikansa jos ei ole ajoissa paikalla, vaikka ollaan etuajassa. Mä koetan sanoa että eikö se olisi hyvä kuitenkin odottaa sovittuun aikaan ja rennoimmat vaan sanoo, että mitä turhia, nyt mennään. Mä jään vähin äänin viimeiseksi pälyilemään jäikö joku kyydistä ja niinhän siinä kävi, että pari tuli juoksujalkaa myöhemmin. Mulla on kyllä taipumus olla näissä asioissa nipo, että aikatauluista pidetään ja kokoontumispaikat jos muuttuu, pitää kaikille ilmoittaa. Se varmasti ärsyttää, kun osa porukasta on vakiintunut ja tuntee toisensa.
Viesti 28: tämä porukka kuulostaa myös aika sisäänpäinlämpiävältä, joka ei juuri välitä uusien mukaantulosta tai heidän "sopeuttamisestaan" ryhmään. Just sayin'
[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 20:13"]
Viesti 28: tämä porukka kuulostaa myös aika sisäänpäinlämpiävältä, joka ei juuri välitä uusien mukaantulosta tai heidän "sopeuttamisestaan" ryhmään. Just sayin'
[/quote]
Pitää paikkansa joidenkin kohdalla. Ne on tietyt tyypit, jotka "kotouttavat" uusia mukaan, itse koetan ihan tietoisesti myös tehdä sitä, mutta en tietenkään, jos koen, että uudet eivät oikein pidä minusta, mutta harvoin ihan uudet sitä osoittavat suoraan.
Niin ja porukka on saanut kritiikkiä sisäänlämpiämisestä. Itse kun menin mukaan, tunkeuduin vain.
Ap ehti paikalle, muutama hyvä vastaus, kiitos ja ne sai pohtimaan, ainakin nro 11 osui asian ytimeen, kiitos sinulle. Tunnistan itsessäni besserwisserin, jota koetan pitää vähän piilossa. Yhdistyksen suhteen meni arvauksen pieleen, sillä kyseessä on yhdistys, jossa suuurempi osa jäsenistä on miehiä, mutta ei kuitenkaan huomattavan suuri. Ei yhdistyksessä ole pomoja samalla tavalla kuin jossain firmassa, nykyseistä puheenjohtajasta pitää tietääkseni lähes kaikki ja tuskinpa samalla tavalla jutellaan. Kerroin vain, että hänestä se ei ainakaan ole kiinni, etten pääse touhottamaan. Ei ole mikään noista suurista tunnetuista valtakunnallisista, vaikka valtakunnan tasolla touhutaan.
Mulle tuli vähän olo, kun tuo tapahtuma on entisellä paikkakunnalla, että ne entisen paikkakunnan porukat haluaa minut mukaan järjestämään, itse pyysivät, mutta valtakunnan porukasta osa ei sitä halua. On nyt sovittu, että teen taustahommia, mutta en ole näkyvästi mukana. Oikeasti tulen tekemään ison osan siitä työstä, mikä ei näy muille, mutta annan paikkakunnan jäsenten olla kirjoilla järjestäjinä. Mulla on siellä vielä sukua ja käyn heitäkin moikkaamassa. Heidän kanssaan ei muuten koskaan ole ollut mitään ongelmaa, siellä olen tuntenut aina olevani tervetullut.
Pitää ottaa vähän rennommin ja koettaa olla huolehtimatta liikaa. Olisi vaan kiva, jos ilmoitettaisiin. Edellinen sihteeri kyllä ilmoitti, kun en päässyt mukaan. Joskus halukkaita on liikaa ja silloin on karsittava toki. Mutta nyt tiedän, että tähän viimeisimpään on pitänyt houkutella väkeä.