Leipäjonosta ei saa enää puoliakaan siitä mitä ennen

TB HK kirjoitti:

Mietin usein miten ihmiset pärjäävät Virossa tai Unkarissa missä ei ole mitään toimeentulotukea tai asumistukea? Miten Suomessa ei pärjätä tt-tuella. Eläkkeellä olevat vanhempani ovat ulosotossa olleet niin kauan kuin muistan ja aina asuneet vuokralla. Eivät he koskaan valita ruuan tai rahojen vähyyttä. Kysyvät multa joka käy töissä että tarviinko rahaa tai ruokaa. Sen takia mun on vaikea suhtautua kauhean empaattisesta heihin jotka valittavat tukien vähyyttä.

Yleinen hintataso on matalampi niissä maissa, ja lapset hoitavat vanhukset ja päinvastoin.  Mummoilla ei ole hampaita ja kaikkia pintaluomia ei leikata, eikä vammaisilla ole apuvälineitä.  Suomalainen yhteiskunta on mennyt pidemmän aikaa siihen suuntaan, että jokaisen on tultava yksin toimeen.  Toisella puolen Suomea saattaa asua sekin ainoa lapsi, joka on vaivoin ollut vara tehdä, eikä hänellä ole mitään velvollisuutta elättää vanhuksiaan, tai päinvastoin.  Pakko on sitten yhteiskunnan tulla apuun tukien muodossa, kun hyvinvointivaltiossa ei ketään voi jättää hoitamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Maailma on pullollaan kaikenlaista simppeliä mutta yhteiskuntaa hyödyttävää hommaa, jota voi myös tehdä vain muutaman tunnin päivässä."

Varmasti on. Kukas siitä vaan maksaisi?

Siitä maksetaan tukien muodossa. Ei varsinaista välttämätöntä työtä, joten ei tarvitse hääppöistä palkkaakaan maksaa. Muutama tunti päivässä, mutta pitää päivärytmiä yllä ja estää passivoitumista, kotiin jumiutumista ja silkkaa lorvimista. Miksi tuen kuuluisi olla terveelle ihmiselle vastikkeetonta?

Miksi työtä pitää tehdä, ettei se sitten olisi palkkaa eikä tukea?

Jos joku tukia saava menee edes muutamaksi tunniksi johonkin firmaan tai hänelle sovittuun työpaikkaan tekemään töitä ulkopuoliselle taholle niin se on silloin hänelle palkkaa.

Siitä pitää kertyä hänelle eläkettä, oltava vakuutus, jne.

Nämä on aina niin yksinkertaisia ja ilman todellisutta olevia vetoja. Kuka vastaa näistä ihmisistä jotka saavat tukia, mutta ovat töissä? Jos sattuu jotakin.

Onko oikein, että esimerkiksi samassa paikassa ripirinnan tekee kaksi ihmistä samaa työtä. Toinen saa siitä palkkaa ja toinen alinta mahdollista tukea.

Minun järkeni ja oikeudenmukaisuuteni mukaan molemmat ovat silloin siellä töissä palkkaa vastaan.

Jos kerran jossain on olemassa jotain simppeleitä tai vähemmän simppeleitä töitä, niin miksi tukia saavaa ei sitten ihan rehellisesti oteta sinne töihin?

Mikä on ajatuksen ydin ellei näin olisi. Voisiko joku selittää. Kun näitä ehdotuksia tulee tänne toistuvasti.

Miksi työtä pitää tehdä tukia vastaan eikä palkkaa vastaan.

Menee usko ihmisiin kun näitä rautalangasta jo väännettyjä saa aina vaan vääntää. Se työtön saa siitä työstä palkkaa. Mutta työtunteja on vähän, joten palkkakin jää pieneksi. Työttömyyskorvauksen suuruiseksi. Sen rahan edestä kuitenkin jotain töitä tarjotaan ja mahdollistetaan ettei koskettimet täysin kotiin. Töitä luvataan järjestää sellaisella tuntimäärällä, että "tuki"summa tulee sillä täyteen. Tietenkin työhön kouluttautunut tai siitä pitkän kokemuksen omaava saa enemmän samasta työstä kuin epäpätevä. Pätevä työtön saa siitä työstä (esim. opettajan sijaisuuksista) nopeasti ja pienemmällä tuntimäärällä summan täyteen. Jos hyvä tuuri käy, saa jalkaa oven väliin ja koko työttömyys päättyy.

Eikä kaikkia pässejä voi mihin tahansa työhön edes osoittaa. Se tietenkin tsekataan läpi tapauskohtaisesti. Mutta otetaan nyt vaikka työtön 58v. kirjastonhoitaja. Miksei hän voisi esim. vajaata viikkoa kuussa toimia alakoulussa avustajana vastineeksi siitä, että valtio kustantaa kaiken? Lähteä avuksi kirjastoreissuille jne? Sen sijaan, että makaa sohvalla ja odottaa, että raha tulee tilille näkemättä yhtään vaivaa? Tai olisi velvoitettu sillä summalla tekemään kirjastossa jotain apuhommia?

Tai työtön nuori. Miksei voisi toimia jonain puistotyöntekijänä, hiekoittajana, jakelukuskina, vanhusten apuna, päiväkodissa apukäsinä tms. kiinnostuksen tai osaamisensa mukaan tuon rahan edestä tunteja per kuukausi?

Mitään kädettömiä ei tietenkään ohjata mihinkään missä heistä on vain enemmän riesaa. Vaan sitten otetaan homma aivan työn opettelun kannalta. Palkan siitä kuitenkin saa. Sen saman, minkä nyt saa märehtimällä sohvalla iät ja ajat. Tässä mallissa kuitenkin jotain hyötyäkin sentään tulisi. Ja jos et ole osoitettuun työhön tyytyväinen, ole hyvä ja etsi mielekkäämpää. Kokonaan kotiin jääminen ei ole vaihtoehto jos meinaat jotain rahaa valtiolta saada.

Rikas eliitti vaan ajelee mersuillaan. Miks meidän pitää ruokajonoon mennä omalla kustannuksella? Miksei ruokia voi tuoda kotiin, ettei työpäivän jälkeen enää tarvitsisi tonne mennä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Maailma on pullollaan kaikenlaista simppeliä mutta yhteiskuntaa hyödyttävää hommaa, jota voi myös tehdä vain muutaman tunnin päivässä."

Varmasti on. Kukas siitä vaan maksaisi?

Siitä maksetaan tukien muodossa. Ei varsinaista välttämätöntä työtä, joten ei tarvitse hääppöistä palkkaakaan maksaa. Muutama tunti päivässä, mutta pitää päivärytmiä yllä ja estää passivoitumista, kotiin jumiutumista ja silkkaa lorvimista. Miksi tuen kuuluisi olla terveelle ihmiselle vastikkeetonta?

Miksi työtä pitää tehdä, ettei se sitten olisi palkkaa eikä tukea?

Jos joku tukia saava menee edes muutamaksi tunniksi johonkin firmaan tai hänelle sovittuun työpaikkaan tekemään töitä ulkopuoliselle taholle niin se on silloin hänelle palkkaa.

Siitä pitää kertyä hänelle eläkettä, oltava vakuutus, jne.

Nämä on aina niin yksinkertaisia ja ilman todellisutta olevia vetoja. Kuka vastaa näistä ihmisistä jotka saavat tukia, mutta ovat töissä? Jos sattuu jotakin.

Onko oikein, että esimerkiksi samassa paikassa ripirinnan tekee kaksi ihmistä samaa työtä. Toinen saa siitä palkkaa ja toinen alinta mahdollista tukea.

Minun järkeni ja oikeudenmukaisuuteni mukaan molemmat ovat silloin siellä töissä palkkaa vastaan.

Jos kerran jossain on olemassa jotain simppeleitä tai vähemmän simppeleitä töitä, niin miksi tukia saavaa ei sitten ihan rehellisesti oteta sinne töihin?

Mikä on ajatuksen ydin ellei näin olisi. Voisiko joku selittää. Kun näitä ehdotuksia tulee tänne toistuvasti.

Miksi työtä pitää tehdä tukia vastaan eikä palkkaa vastaan.

Menee usko ihmisiin kun näitä rautalangasta jo väännettyjä saa aina vaan vääntää. Se työtön saa siitä työstä palkkaa. Mutta työtunteja on vähän, joten palkkakin jää pieneksi. Työttömyyskorvauksen suuruiseksi. Sen rahan edestä kuitenkin jotain töitä tarjotaan ja mahdollistetaan ettei koskettimet täysin kotiin. Töitä luvataan järjestää sellaisella tuntimäärällä, että "tuki"summa tulee sillä täyteen. Tietenkin työhön kouluttautunut tai siitä pitkän kokemuksen omaava saa enemmän samasta työstä kuin epäpätevä. Pätevä työtön saa siitä työstä (esim. opettajan sijaisuuksista) nopeasti ja pienemmällä tuntimäärällä summan täyteen. Jos hyvä tuuri käy, saa jalkaa oven väliin ja koko työttömyys päättyy.

Eikä kaikkia pässejä voi mihin tahansa työhön edes osoittaa. Se tietenkin tsekataan läpi tapauskohtaisesti. Mutta otetaan nyt vaikka työtön 58v. kirjastonhoitaja. Miksei hän voisi esim. vajaata viikkoa kuussa toimia alakoulussa avustajana vastineeksi siitä, että valtio kustantaa kaiken? Lähteä avuksi kirjastoreissuille jne? Sen sijaan, että makaa sohvalla ja odottaa, että raha tulee tilille näkemättä yhtään vaivaa? Tai olisi velvoitettu sillä summalla tekemään kirjastossa jotain apuhommia?

Tai työtön nuori. Miksei voisi toimia jonain puistotyöntekijänä, hiekoittajana, jakelukuskina, vanhusten apuna, päiväkodissa apukäsinä tms. kiinnostuksen tai osaamisensa mukaan tuon rahan edestä tunteja per kuukausi?

Mitään kädettömiä ei tietenkään ohjata mihinkään missä heistä on vain enemmän riesaa. Vaan sitten otetaan homma aivan työn opettelun kannalta. Palkan siitä kuitenkin saa. Sen saman, minkä nyt saa märehtimällä sohvalla iät ja ajat. Tässä mallissa kuitenkin jotain hyötyäkin sentään tulisi. Ja jos et ole osoitettuun työhön tyytyväinen, ole hyvä ja etsi mielekkäämpää. Kokonaan kotiin jääminen ei ole vaihtoehto jos meinaat jotain rahaa valtiolta saada.

Mitä jos apukäsihommista koottaisin työpaikan verran tekemistä ja työtön palkattaisiin siihen oikeasti?

Missähän meidänkin olikarkit piilottelevat. Pinta on tyyni, mutta korruptiotahan on. He ovat varmaan se onnellinen kansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Maailma on pullollaan kaikenlaista simppeliä mutta yhteiskuntaa hyödyttävää hommaa, jota voi myös tehdä vain muutaman tunnin päivässä."

Varmasti on. Kukas siitä vaan maksaisi?

Siitä maksetaan tukien muodossa. Ei varsinaista välttämätöntä työtä, joten ei tarvitse hääppöistä palkkaakaan maksaa. Muutama tunti päivässä, mutta pitää päivärytmiä yllä ja estää passivoitumista, kotiin jumiutumista ja silkkaa lorvimista. Miksi tuen kuuluisi olla terveelle ihmiselle vastikkeetonta?

Miksi työtä pitää tehdä, ettei se sitten olisi palkkaa eikä tukea?

Jos joku tukia saava menee edes muutamaksi tunniksi johonkin firmaan tai hänelle sovittuun työpaikkaan tekemään töitä ulkopuoliselle taholle niin se on silloin hänelle palkkaa.

Siitä pitää kertyä hänelle eläkettä, oltava vakuutus, jne.

Nämä on aina niin yksinkertaisia ja ilman todellisutta olevia vetoja. Kuka vastaa näistä ihmisistä jotka saavat tukia, mutta ovat töissä? Jos sattuu jotakin.

Onko oikein, että esimerkiksi samassa paikassa ripirinnan tekee kaksi ihmistä samaa työtä. Toinen saa siitä palkkaa ja toinen alinta mahdollista tukea.

Minun järkeni ja oikeudenmukaisuuteni mukaan molemmat ovat silloin siellä töissä palkkaa vastaan.

Jos kerran jossain on olemassa jotain simppeleitä tai vähemmän simppeleitä töitä, niin miksi tukia saavaa ei sitten ihan rehellisesti oteta sinne töihin?

Mikä on ajatuksen ydin ellei näin olisi. Voisiko joku selittää. Kun näitä ehdotuksia tulee tänne toistuvasti.

Miksi työtä pitää tehdä tukia vastaan eikä palkkaa vastaan.

Menee usko ihmisiin kun näitä rautalangasta jo väännettyjä saa aina vaan vääntää. Se työtön saa siitä työstä palkkaa. Mutta työtunteja on vähän, joten palkkakin jää pieneksi. Työttömyyskorvauksen suuruiseksi. Sen rahan edestä kuitenkin jotain töitä tarjotaan ja mahdollistetaan ettei koskettimet täysin kotiin. Töitä luvataan järjestää sellaisella tuntimäärällä, että "tuki"summa tulee sillä täyteen. Tietenkin työhön kouluttautunut tai siitä pitkän kokemuksen omaava saa enemmän samasta työstä kuin epäpätevä. Pätevä työtön saa siitä työstä (esim. opettajan sijaisuuksista) nopeasti ja pienemmällä tuntimäärällä summan täyteen. Jos hyvä tuuri käy, saa jalkaa oven väliin ja koko työttömyys päättyy.

Eikä kaikkia pässejä voi mihin tahansa työhön edes osoittaa. Se tietenkin tsekataan läpi tapauskohtaisesti. Mutta otetaan nyt vaikka työtön 58v. kirjastonhoitaja. Miksei hän voisi esim. vajaata viikkoa kuussa toimia alakoulussa avustajana vastineeksi siitä, että valtio kustantaa kaiken? Lähteä avuksi kirjastoreissuille jne? Sen sijaan, että makaa sohvalla ja odottaa, että raha tulee tilille näkemättä yhtään vaivaa? Tai olisi velvoitettu sillä summalla tekemään kirjastossa jotain apuhommia?

Tai työtön nuori. Miksei voisi toimia jonain puistotyöntekijänä, hiekoittajana, jakelukuskina, vanhusten apuna, päiväkodissa apukäsinä tms. kiinnostuksen tai osaamisensa mukaan tuon rahan edestä tunteja per kuukausi?

Mitään kädettömiä ei tietenkään ohjata mihinkään missä heistä on vain enemmän riesaa. Vaan sitten otetaan homma aivan työn opettelun kannalta. Palkan siitä kuitenkin saa. Sen saman, minkä nyt saa märehtimällä sohvalla iät ja ajat. Tässä mallissa kuitenkin jotain hyötyäkin sentään tulisi. Ja jos et ole osoitettuun työhön tyytyväinen, ole hyvä ja etsi mielekkäämpää. Kokonaan kotiin jääminen ei ole vaihtoehto jos meinaat jotain rahaa valtiolta saada.

Täysin samaa mieltä.

Täälläkin ruokaa on jaossa tosi vähän, ja etenkin kaikesta proteiinipitoisesta tuntuu olevan pulaa. Vielä syksyllä tyypillinen kassi sisälsi 2-4 litraa maitotuotteita, 1-2 pakettia lihaa/lihavalmisteita, 3-5 purkkia kastikkeita, yli kilon kasviksia, useamman pussillisen leipää, 3-6 pullaa ja jotain muuta pientä, kuten purkillisen hilloa ja margariinirasian. Nyt kassit tuntuu muuttuvan koko ajan pienemmiksi ja epäterveellisemmiksi. Esim. viimeksi sain 2 purkkia majoneesia, banaanin, ruisreikäleivän, pussillisen Pågenin pikkupuusteja ja paketin hiivaa. Olen kiitollinen niistäkin, mutta kieltämättä hirvittää miten pärjään jos tämä meno jatkuu, nyt kun inflaatio on nousussa ja EU:n ruoka-apukin on ties kuinka pitkällä tauolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Maailma on pullollaan kaikenlaista simppeliä mutta yhteiskuntaa hyödyttävää hommaa, jota voi myös tehdä vain muutaman tunnin päivässä."

Varmasti on. Kukas siitä vaan maksaisi?

Siitä maksetaan tukien muodossa. Ei varsinaista välttämätöntä työtä, joten ei tarvitse hääppöistä palkkaakaan maksaa. Muutama tunti päivässä, mutta pitää päivärytmiä yllä ja estää passivoitumista, kotiin jumiutumista ja silkkaa lorvimista. Miksi tuen kuuluisi olla terveelle ihmiselle vastikkeetonta?

Miksi työtä pitää tehdä, ettei se sitten olisi palkkaa eikä tukea?

Jos joku tukia saava menee edes muutamaksi tunniksi johonkin firmaan tai hänelle sovittuun työpaikkaan tekemään töitä ulkopuoliselle taholle niin se on silloin hänelle palkkaa.

Siitä pitää kertyä hänelle eläkettä, oltava vakuutus, jne.

Nämä on aina niin yksinkertaisia ja ilman todellisutta olevia vetoja. Kuka vastaa näistä ihmisistä jotka saavat tukia, mutta ovat töissä? Jos sattuu jotakin.

Onko oikein, että esimerkiksi samassa paikassa ripirinnan tekee kaksi ihmistä samaa työtä. Toinen saa siitä palkkaa ja toinen alinta mahdollista tukea.

Minun järkeni ja oikeudenmukaisuuteni mukaan molemmat ovat silloin siellä töissä palkkaa vastaan.

Jos kerran jossain on olemassa jotain simppeleitä tai vähemmän simppeleitä töitä, niin miksi tukia saavaa ei sitten ihan rehellisesti oteta sinne töihin?

Mikä on ajatuksen ydin ellei näin olisi. Voisiko joku selittää. Kun näitä ehdotuksia tulee tänne toistuvasti.

Miksi työtä pitää tehdä tukia vastaan eikä palkkaa vastaan.

Menee usko ihmisiin kun näitä rautalangasta jo väännettyjä saa aina vaan vääntää. Se työtön saa siitä työstä palkkaa. Mutta työtunteja on vähän, joten palkkakin jää pieneksi. Työttömyyskorvauksen suuruiseksi. Sen rahan edestä kuitenkin jotain töitä tarjotaan ja mahdollistetaan ettei koskettimet täysin kotiin. Töitä luvataan järjestää sellaisella tuntimäärällä, että "tuki"summa tulee sillä täyteen. Tietenkin työhön kouluttautunut tai siitä pitkän kokemuksen omaava saa enemmän samasta työstä kuin epäpätevä. Pätevä työtön saa siitä työstä (esim. opettajan sijaisuuksista) nopeasti ja pienemmällä tuntimäärällä summan täyteen. Jos hyvä tuuri käy, saa jalkaa oven väliin ja koko työttömyys päättyy.

Eikä kaikkia pässejä voi mihin tahansa työhön edes osoittaa. Se tietenkin tsekataan läpi tapauskohtaisesti. Mutta otetaan nyt vaikka työtön 58v. kirjastonhoitaja. Miksei hän voisi esim. vajaata viikkoa kuussa toimia alakoulussa avustajana vastineeksi siitä, että valtio kustantaa kaiken? Lähteä avuksi kirjastoreissuille jne? Sen sijaan, että makaa sohvalla ja odottaa, että raha tulee tilille näkemättä yhtään vaivaa? Tai olisi velvoitettu sillä summalla tekemään kirjastossa jotain apuhommia?

Tai työtön nuori. Miksei voisi toimia jonain puistotyöntekijänä, hiekoittajana, jakelukuskina, vanhusten apuna, päiväkodissa apukäsinä tms. kiinnostuksen tai osaamisensa mukaan tuon rahan edestä tunteja per kuukausi?

Mitään kädettömiä ei tietenkään ohjata mihinkään missä heistä on vain enemmän riesaa. Vaan sitten otetaan homma aivan työn opettelun kannalta. Palkan siitä kuitenkin saa. Sen saman, minkä nyt saa märehtimällä sohvalla iät ja ajat. Tässä mallissa kuitenkin jotain hyötyäkin sentään tulisi. Ja jos et ole osoitettuun työhön tyytyväinen, ole hyvä ja etsi mielekkäämpää. Kokonaan kotiin jääminen ei ole vaihtoehto jos meinaat jotain rahaa valtiolta saada.

Kyllä, jos näitä kaikiia luettelemasia töitä on olemassa ja niihin otetaan joku tukia saava niin moksi ihmessä tämän ihmisen pitää sitten edelleen saada tukea sen tekemänstyön vastineeksi? Miksii siitä työstä, on se sitten muutama tunti tai enemmän, makseta palkkaa.

Ymmärrätkö yhtään: ihmiselle on nöyryyttävää olla työpaikalla eriarvoisena. Kun tukia saavat saavat täälläkin sellaista ryöpytystä, että oksat pois, niin miten luulet olevan työpaikoilla? Varsinkin kun pääasiassa ryöpytystä antavat " me työssäkäyvät ja me nettomaksajat".

Jos ihmiselle maksettaisi ihan normaalisti palkkaa niin hän olisi ja tuntisi olevansa samanarvoinen kuin muutkin ihmiset siellä.

Se lisäisi myös motivaatiota. Ainakin luulen, että ihmismieli toimii niin, että kun reilusti voi sanoa menevänsä töihin niin se olisi paljon kannustavampaa.

Kuin se, että delleen olisi tukien varassa, mutta kävisi silti töissä ei-palkattuna henkilönä.

Jos se työtön kirjastonhoitaja tomisi koulunkäyntiavustajana niin silloinhan hän on koulunkäyntiavustaja. Hänen kuuluu saada palkkaa niin kuin se toinenkin koulunkäyntiavustaja siinä samassa koulussa.

Kun joku toimii hiekoittajana, puistotyöntekijänä, jakeluautonkuljettajana, mitä ikinä näitä onkaan niin minkä ihmeen vuoksu hänelle ei siitä makseta palkkaa?

Normaaleja työpaikkoja. Jos kerran nämä työtehtävät ja työpaikat ovat olemassa olemassa niin tietenkn niihin kuuluu myös oikeus saada palkkaa.

Mikä vaikeus on tämä ymmärtää. Kun kysyin tätä jo aiemmin, niin taas sain uuden samanlaisen litanian etteivät jakaa laiskoina sohvalla ja taas luettelon töistä joita tukia saavat voivat suorittaa tukiaan vastaan. Niitä en kysynyt enkä kaivannut.

Silloin kun tukia saava ei enää "makaa sohvalla kotona" (todella alentava ilmaisu, kuvaa kaiken ihmisen ajatusmaailmasta) ja lähtee kotoa ulos ovesta niihin puistotöihin hänellä on oikeus saada siitä virallista palkkaa. Kuten toinenkin puostotyöntekijä.

Ellei sitten joillakin kyseessä ole pelkkä ihmisen lisänöyryyttämisen halu.

Vastatkaa nyt vihdoin miksi ei. Syyksi ei riitä, "se toinen on kokeneempi puistotyöntekijä".

En aliarvioi puistotyöntekijöitä, mutta muutaman päivän opastuksella uskon, että siihen kyllä oppii.

Yleensä jos ihminen on työkykyinen niin hän kyllä oppii.

Suomalainen köyhyys on suhteellista. Yksi pitkäaikaistyötön tuttava on vuosikausia facebookissa valittanut toimeentulotuella elävien kurjuudesta ja miten valtio ei pidä huolta omistaan. Yllätyksekseni huomasin hiljattain päivityksiä uudesta Ourastaan. Nähtävästi rahaa löytyi kuitenkin kalliin älysormuksen hankintaan ja sen kuukausittaisiin jäsenmaksuihin.

Onko ihminen todellakin köyhä, jos kaikkien elämän perusedellytysten (asunto, täysi jääkaappi) lisäksi on varaa lemmikkiin, tupakointiin ja em. ei-pakollisiin hankintoihin? Ilmeisesti köyhyyttä on osan mielestä se ettei tarjota lisäksi tarjottimella vapaa-ajan harrastuksia, ravintolaelämyksiä tai lomamatkoja.

Toimeentulotuen pitää riittää vain välttämättömyyksiin. En halua kuulla enää kertaakaan vasta-argumenttia ”niin kun köyhällähän pitää olla mahdollisimman kurjaa ja kärsimystä eikä mitään mukavaa saa olla”. Olen kerran kuullut ihan tosissaan esitetyn väitteen, että työttömälläkin pitäisi olla oikeus lomailuun. Kaikilla pitäisi olla vain oikeuksia, mutta ei mitään velvollisuuksia. Kestämätön yhtälö suoraan sanottuna.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen köyhyys on suhteellista. Yksi pitkäaikaistyötön tuttava on vuosikausia facebookissa valittanut toimeentulotuella elävien kurjuudesta ja miten valtio ei pidä huolta omistaan. Yllätyksekseni huomasin hiljattain päivityksiä uudesta Ourastaan. Nähtävästi rahaa löytyi kuitenkin kalliin älysormuksen hankintaan ja sen kuukausittaisiin jäsenmaksuihin.

Onko ihminen todellakin köyhä, jos kaikkien elämän perusedellytysten (asunto, täysi jääkaappi) lisäksi on varaa lemmikkiin, tupakointiin ja em. ei-pakollisiin hankintoihin? Ilmeisesti köyhyyttä on osan mielestä se ettei tarjota lisäksi tarjottimella vapaa-ajan harrastuksia, ravintolaelämyksiä tai lomamatkoja.

Toimeentulotuen pitää riittää vain välttämättömyyksiin. En halua kuulla enää kertaakaan vasta-argumenttia ”niin kun köyhällähän pitää olla mahdollisimman kurjaa ja kärsimystä eikä mitään mukavaa saa olla”. Olen kerran kuullut ihan tosissaan esitetyn väitteen, että työttömälläkin pitäisi olla oikeus lomailuun. Kaikilla pitäisi olla vain oikeuksia, mutta ei mitään velvollisuuksia. Kestämätön yhtälö suoraan sanottuna.

Kyllähän työttömillekin kuuluu oikeus lomailuun. Se oikeus toteutuu menemällä vaikka seurakunnan kesäretkelle, jossa lämmitetään sauna, mennään järveen uimaan ja grillataan makkaroita. Jos ei kestä kuunnella kun pappi pitää pienen hartauden ja mummot laulaa virsiä, se on vähän voi voi vaan. Ehkä jostain muualta löytyy mieluisa loma, ehkä ei. Mutta jos ilmainen loma ei kelpaa, sitten on turha valittaa ettei pääse lomalle.

Vierailija kirjoitti:

Tuota työpaikkojen saamista ihmettelin itsekin. Siis lehdessä luki, että Ukrainalaisille järjestetään työpaikkoja. Mites meidän omat työttömät?

Oiskohan niillä ollut tässä jo aikaa tarttua kykyjensä mukaisiin töihin.

Ihan niihin samoihin työpaikkoihin ukrainalaisia voidaan ottaa, kuin mitkä ovat olleet muidenkin haettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen köyhyys on suhteellista. Yksi pitkäaikaistyötön tuttava on vuosikausia facebookissa valittanut toimeentulotuella elävien kurjuudesta ja miten valtio ei pidä huolta omistaan. Yllätyksekseni huomasin hiljattain päivityksiä uudesta Ourastaan. Nähtävästi rahaa löytyi kuitenkin kalliin älysormuksen hankintaan ja sen kuukausittaisiin jäsenmaksuihin.

Onko ihminen todellakin köyhä, jos kaikkien elämän perusedellytysten (asunto, täysi jääkaappi) lisäksi on varaa lemmikkiin, tupakointiin ja em. ei-pakollisiin hankintoihin? Ilmeisesti köyhyyttä on osan mielestä se ettei tarjota lisäksi tarjottimella vapaa-ajan harrastuksia, ravintolaelämyksiä tai lomamatkoja.

Toimeentulotuen pitää riittää vain välttämättömyyksiin. En halua kuulla enää kertaakaan vasta-argumenttia ”niin kun köyhällähän pitää olla mahdollisimman kurjaa ja kärsimystä eikä mitään mukavaa saa olla”. Olen kerran kuullut ihan tosissaan esitetyn väitteen, että työttömälläkin pitäisi olla oikeus lomailuun. Kaikilla pitäisi olla vain oikeuksia, mutta ei mitään velvollisuuksia. Kestämätön yhtälö suoraan sanottuna.

Köyhällä ei oikeasti ole varaa tupakkaan, mutta silti ruokajonossa näkee tupakka suussa seisovia.

Huom! Täysi jääkaappihan ei ole monellakaan köyhällä todellisuutta. Juuri tässä keskustellaan, että ruokajonossakin on vähemmän jaettavaa. Vaikka jääkaapissa olisi jotain niin silti joku olennainen puuttuu yleensä.

Koko ajan on ruoka ja ihmisen perusmenot kallistuneet tukiin nähden.

Asumista ei makseta kaikkia, pitää itse laittaa osa.

Kaikilla köyhillä eivät todeudu elämisen perusedellytykset.

Nykyään ei välttämättä toimerntulotuki riitä edes välttämättömyyksiin. Ja ennustettujen hintojen korotusten jälkeen ei ainakaan.

Jos 500 euroa on riittäny välttämättömiin niin kohta se ei riitä.

Jos 2000 euron palkan ostovoima on pienentynyt ja pienenee vielä paljonkin niin tottakai samoin on laita 500 euron tuenkin.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen köyhyys on suhteellista. Yksi pitkäaikaistyötön tuttava on vuosikausia facebookissa valittanut toimeentulotuella elävien kurjuudesta ja miten valtio ei pidä huolta omistaan. Yllätyksekseni huomasin hiljattain päivityksiä uudesta Ourastaan. Nähtävästi rahaa löytyi kuitenkin kalliin älysormuksen hankintaan ja sen kuukausittaisiin jäsenmaksuihin.

Onko ihminen todellakin köyhä, jos kaikkien elämän perusedellytysten (asunto, täysi jääkaappi) lisäksi on varaa lemmikkiin, tupakointiin ja em. ei-pakollisiin hankintoihin? Ilmeisesti köyhyyttä on osan mielestä se ettei tarjota lisäksi tarjottimella vapaa-ajan harrastuksia, ravintolaelämyksiä tai lomamatkoja.

Toimeentulotuen pitää riittää vain välttämättömyyksiin. En halua kuulla enää kertaakaan vasta-argumenttia ”niin kun köyhällähän pitää olla mahdollisimman kurjaa ja kärsimystä eikä mitään mukavaa saa olla”. Olen kerran kuullut ihan tosissaan esitetyn väitteen, että työttömälläkin pitäisi olla oikeus lomailuun. Kaikilla pitäisi olla vain oikeuksia, mutta ei mitään velvollisuuksia. Kestämätön yhtälö suoraan sanottuna.

Kuulopuheiden ja somepäivitysten perusteella ei voi paljoa päätellä ihmisten todellisesta tilanteesta.  Oura voi olla lahja, puoliso voi tienata sen verran, tai se voi olla vain kokeilussa tms.

Viva la revolution kirjoitti:

Suomalaiset rahastetaan rutiköyhiksi valtavilla maksuilla ja eliitti ja rikkaat kiittävät... maailman onnellisin maa on maailman onnettomin maa... Suomessa on maailman kallein eläminen kun katsotaan kaiki maksut ja verot yhteensä...

Tuohon vertailuun pitäisi laskea mukaan myös palveluiden kuten terveydenhoidon, koulutuksen jne. hinnat. Yllättäen ei Suomi olekaan kallein. Ei toki halvinkaan.

Tuohon köyhällä on oikeus/ei ole oikeutta lomailuun.

Eiköhän kyse köyhillä ja työttömillä ole siitä, että on henkisesti rankkaa kun ei voi mennä oikeastaan mihinkään kauemmas kotiaan. Ei ole autoa, ei voi pyytää kyytiä kun ei voi korvata, julkiset maksavat tai ei kulje.

Kuumana kesäpäivänä olisi joskus köyhällekin mennä jonhekin järven rantaan edes päiväksi. Jos ei ole omalla paikkakunnalla.

Ei sen kumnempaa lomaa monet kaipaa. Kun pääsisi hetkeksi pois niistä omista ympyröistä, rahahuolista ja toimeentulon miettimisestä.

Kyllä köyhillä ihmisillä on samat tarpeet, muukin kuin vain välttämätön ruoka ja katto.

Lukekaa Maslowin tarvehierarkia.

Mielenkiintoista miten alkaa toimia uusi EU-ruoka-apu. Ja milloin. Tietääkö täällä kukaan siitä.

Onneksi uudistetaan, mutta toivottavasti uudistus on järkevä ja oikeudenmukainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen köyhyys on suhteellista. Yksi pitkäaikaistyötön tuttava on vuosikausia facebookissa valittanut toimeentulotuella elävien kurjuudesta ja miten valtio ei pidä huolta omistaan. Yllätyksekseni huomasin hiljattain päivityksiä uudesta Ourastaan. Nähtävästi rahaa löytyi kuitenkin kalliin älysormuksen hankintaan ja sen kuukausittaisiin jäsenmaksuihin.

Onko ihminen todellakin köyhä, jos kaikkien elämän perusedellytysten (asunto, täysi jääkaappi) lisäksi on varaa lemmikkiin, tupakointiin ja em. ei-pakollisiin hankintoihin? Ilmeisesti köyhyyttä on osan mielestä se ettei tarjota lisäksi tarjottimella vapaa-ajan harrastuksia, ravintolaelämyksiä tai lomamatkoja.

Toimeentulotuen pitää riittää vain välttämättömyyksiin. En halua kuulla enää kertaakaan vasta-argumenttia ”niin kun köyhällähän pitää olla mahdollisimman kurjaa ja kärsimystä eikä mitään mukavaa saa olla”. Olen kerran kuullut ihan tosissaan esitetyn väitteen, että työttömälläkin pitäisi olla oikeus lomailuun. Kaikilla pitäisi olla vain oikeuksia, mutta ei mitään velvollisuuksia. Kestämätön yhtälö suoraan sanottuna.

Kyllähän työttömillekin kuuluu oikeus lomailuun. Se oikeus toteutuu menemällä vaikka seurakunnan kesäretkelle, jossa lämmitetään sauna, mennään järveen uimaan ja grillataan makkaroita. Jos ei kestä kuunnella kun pappi pitää pienen hartauden ja mummot laulaa virsiä, se on vähän voi voi vaan. Ehkä jostain muualta löytyy mieluisa loma, ehkä ei. Mutta jos ilmainen loma ei kelpaa, sitten on turha valittaa ettei pääse lomalle.

työtönhän saa käydä myös ulkomailla lomilla, jos onnistuu säästämään vähistä tuloistaan, niin eikun reissuun vaan.

Kaveri juuri palasi 8 kk:n jenkkien automatkalla. Siellä saa yllättävän paljon sillä suomalaisella työttömyysturvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen köyhyys on suhteellista. Yksi pitkäaikaistyötön tuttava on vuosikausia facebookissa valittanut toimeentulotuella elävien kurjuudesta ja miten valtio ei pidä huolta omistaan. Yllätyksekseni huomasin hiljattain päivityksiä uudesta Ourastaan. Nähtävästi rahaa löytyi kuitenkin kalliin älysormuksen hankintaan ja sen kuukausittaisiin jäsenmaksuihin.

Onko ihminen todellakin köyhä, jos kaikkien elämän perusedellytysten (asunto, täysi jääkaappi) lisäksi on varaa lemmikkiin, tupakointiin ja em. ei-pakollisiin hankintoihin? Ilmeisesti köyhyyttä on osan mielestä se ettei tarjota lisäksi tarjottimella vapaa-ajan harrastuksia, ravintolaelämyksiä tai lomamatkoja.

Toimeentulotuen pitää riittää vain välttämättömyyksiin. En halua kuulla enää kertaakaan vasta-argumenttia ”niin kun köyhällähän pitää olla mahdollisimman kurjaa ja kärsimystä eikä mitään mukavaa saa olla”. Olen kerran kuullut ihan tosissaan esitetyn väitteen, että työttömälläkin pitäisi olla oikeus lomailuun. Kaikilla pitäisi olla vain oikeuksia, mutta ei mitään velvollisuuksia. Kestämätön yhtälö suoraan sanottuna.

Kuulopuheiden ja somepäivitysten perusteella ei voi paljoa päätellä ihmisten todellisesta tilanteesta.  Oura voi olla lahja, puoliso voi tienata sen verran, tai se voi olla vain kokeilussa tms.

Tai sitten osaan lukea, jos kyseinen henkilö on ihan itse hehkuttanut ostaneensa kyseisen laitteen jo sen aikaa sitten ettei kyse ole mistään kokeilusta. Moni jakaa omat ongelmansa ja mielipiteensä hyvinkin avoimesti someen sen enempää suodattamatta, joten kyllä voi myös päätellä. Osa yksinkertaisesti vierastaa työtä ja olettaa olevansa oikeutettu samaan elintasoon kuin työssäkäyvät ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista miten alkaa toimia uusi EU-ruoka-apu. Ja milloin. Tietääkö täällä kukaan siitä.

Onneksi uudistetaan, mutta toivottavasti uudistus on järkevä ja oikeudenmukainen.

Perse edellä puuhun siinä mennään. Se vähän mitä töissä asiasta kuulin. Asiakkaat tulevat saamaan tietyn määräisen ostosijoituksen. Olikohan se nyt 20 euroa. Saapahan kukin ostaa mitä lystää tai vaikka myydä sen. EU-kassien sisältö oli reippaasti rahakkaampi, vaikka jauhoja paljon sisälsikin.

***

alkuperäiseen kommentoisin, että täällä Vantaalla ainakin syksyllä tapahtui jotain radikaalia noissa hävikkilahjoituksissa. Ei tullut enää Yhteiseen pöytään samalla tavalla tavaraa, esim lihaa ja lihatuotteita ei enää yhtään. Muutenkin väheni tavara. - ukrainan tilanne ei ole silloin vielä vaikuttanut vaan joku muu.

Tällä viikolla olin tekemässä jaettavia kasseja, niin olihan se ankeeta, kun kasseihin tuli pari appelsiinia, ruisleipää yksi pussi (sitäkään ei ole enää joka kerta välttämättä ollenkaan), pikku riikkinen hillopurkki ja kynttilöitä. Lisäksi olisi ollut yksi pieni dyno tomaattisiivuja ja kolme pientä sipsipussia.