Onko normaalia 3v lapsen käytöstä? En vain jaksa enää
Klo 6-21 jatkuvaa sähläämistä, puhumista, hosumista ja jos ei saa tahtoaan läpi niin huutaa ja rikkoo tavaroita pitkään. Oppinut jostain myös lyömään aikuisia. Ei osaa rauhoittua tai pysähtyä lainkaan. Puhuminen on myös iso ongelma, koska sitä puhetta tulee taukoamatta ja hokee helposti 20-30 kertaa samaa lausetta niin kauan kunnes siihen vastaa. Ääneni on jatkuvasti käheä ja kurkku kipeä, kun joudun puhumaan 15 tuntia vuorokaudesta joka ikinen päivä vuodesta toiseen.
Olen todella väsynyt tähän ja itken päivittäin. Haluaisin vain joskus rauhaa ja hiljaisuutta. En palaudu enää 2 tunnin vapaa-ajan aikana tai yhdessä yössä, joten yö hotellissa ei auta enää. Haluaisin vain tuon lapsen olevan edes joskus 10 minuuttia puhumatta ja sähläämättä, mutta ei se osaa tai halua.
Onko normaalia kohta 4 vuotta täyttävän käytöstä vai olenko vain niin heikko että en kestä normaalia lapsiperheen meteliä? Onko taustalla jotain diagnoosin mahdollisuutta? Enkö vain sovellu vanhemmaksi?
Kommentit (72)
No ei tuo nyt aivan normaalilta kuulosta.
Onko päiväkodissa.
Tai onko muut kommentoineet lapsen käytöstä.
Neuvola ?
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta normaalilta.
Eli vika ei ehkä olekaan vain minussa? En pysty ymmärtämään miten muut vanhemmat jaksavat edes ajatella pikkusisarusten hankkimista tai mistä heillä riittää voimavarat useampaan lapseen. En tiedä millaista muilla on, siksi kyselen. Ap
Ei kuulosta normaalilta. Just luin Hesarista hienon jutun siitä, miten normaalien lasten vanhemmat eivät ymmärrä, millaista on olla vaativan lapsen vanhempi. En voi sanoa siis, että ymmärtäisin, mutta en myöskään usko, että voit muuttaa asiaa minun neuvoillani. Sinuna hakeutuisin perheneuvolaan, ehkä sieltä pääsisi eteenpäin.
ADHD tai joku muu neuropsykologinen ongelma?
Vierailija kirjoitti:
ADHD tai joku muu neuropsykologinen ongelma?
Kenelläkään ketjussa kokemusta miten nämä on ilmennyt esim. vauvana? Aletaanko näitä edes tutkimaan ennen 5 ikävuotta?
Vierailija kirjoitti:
Hipi, Hipi, hei, hei 🍾🥂🥂
Olisi pitänyt arvata, että tämä palsta saa mielen vain synkemmäksi, kun ihmiset juhlistavat toisen voimavarojen loppumiselle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD tai joku muu neuropsykologinen ongelma?
Kenelläkään ketjussa kokemusta miten nämä on ilmennyt esim. vauvana? Aletaanko näitä edes tutkimaan ennen 5 ikävuotta?
Tiedän yhden tapauksen, jolle aloitettiin AdHd-lääkitys jo 3-vuotiaana. Mielestäni kyllä aikaisintaan esikoulussa tai 1.luokalla kannattaa aloittaa että pystyy keskittymään kouluun. En tiedä, onko siitä vielä tarpeeksi tutkimustietoa onko turvallista taaperoille antaa.
Ei kuulosta normaalilta. Seurankipeimmätkin lapset leikkivät hetkittäin itsekseen tuossa iässä tai ainakin tutkivat kirjoja tai leluja itsekseen.
Kannattaa soittaa jo huomenna neuvolaan ja menet sinne juttelemaan haasteistasi. En usko, että vika on äitiydessäsi. Jotain vääränlaisia toimintamalleja voi tietysti olla, mutta nekin selviävät neuvolan kanssa yhteistyössä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta normaalilta. Seurankipeimmätkin lapset leikkivät hetkittäin itsekseen tuossa iässä tai ainakin tutkivat kirjoja tai leluja itsekseen.
Kannattaa soittaa jo huomenna neuvolaan ja menet sinne juttelemaan haasteistasi. En usko, että vika on äitiydessäsi. Jotain vääränlaisia toimintamalleja voi tietysti olla, mutta nekin selviävät neuvolan kanssa yhteistyössä.
Kiitos. Otan yhteyttä neuvolaan ja yritän saada sieltä apua. Ap
Vierailija kirjoitti:
Pidä päiväkodissa 08-17 niin saat levätä. Viikonloppuna palkkaa hoitaja/vie mummolaan/isälle. Pyydä tukiperhettä. Ja kannattaa myös varmaan hakeutua sterilisaatioon.
Osaan kyllä huolehtia ehkäisystä, kiitos vain. Ap
Tutulta kuulostaa. Itse olin ihan hiestä märkä ja verenpaine tapissa aamusta iltaan. Kaikki tavarat meni rikki kun lapsen piti kokeilla kestääkö ne. Nykyään vilkas ja todella ekstrovertti alakoululainen mutta elämä on todella paljon helpompaa (toki rajoja testaa säännöllisesti). Eli tsempit täältä. Tulevaisuudessa todennäköisesti helpottaa eikä lapsi ole ainakaan liian arka ja hiljainen mikä sekin voi olla raskasta.
Kuulostaa aivan normaalilta. Kohta sitten tulee kyselyikä ja pitää olla selittämässä kaikki maan ja taivaan väliltä.
Mene kaikkiin mahdollisiin vanhempikerhoihin, seurakunnan muskariin, ihan kaikkialle, mikä on tarkoitettu pikkulasten vanhemmille, saat aikuisseuraa ja lapsi ihmeteltävää muista lapsista ja tekemisestä. Menkää leikkipuistoon ja hakeutukaa muiden seuraan.
Kyllä se siitä iloksi muuttuu. Omat lapseni ovat olleet juuri tuollaisia ja ovat todella sosiaalisia ja mukavia ja älykkäitä ja ihania ja... ja... Että älä pelkää.
Ota asia puheeksi neuvolassa jos huolestuttaa, äläkä pelkää pyytää lisäapua ja tukea ja neuvoa ja asiantuntijan lausuntoa, jos tuntuu, että oikeasti olisi jotain vikaa. Minusta kuulostaa normaalilta lapselta.
Kuulostaa ihan ADHL:lta. Älä luota vain neuvolatädin puheisiin vaan hakeudu lapsen kanssa lastenlääkärin pakeille. Ei tuolainen ihan jatkuva sählääminen ja mekastaminen ole normaalia.
Kuulostaa vuorovaikutusongelmalta. Lapsi toistaa niin kauan samaa lausetta että vastaat. Jos ei saa tahtoaan läpi niin huutaa tai rikkoo tavaroita pitkään. Miksi annat rikkoa tavaroita? Miksi et vastaa kun lapsi kysyy ensimmäisen tai toisen kerran? Lapsi tekee kaikkensa että saisi sinun huomiosi, janoaa että oikeasti huomaat hänet. Se on pieni ihminen, joka kasvaa joka päivä. Se sinun kamala arkesi on lapsen ainoa lapsuus. Kannattaa tutustua lapsen kasvua käsittelevään kirjallisuuteen, hakea neuvoja ja apua neuvolasta, Mll:n ja Mielenterveystalon nettisivuilta.
Minusta ihan normaalia. Lapset ovat vilkkaita mutta nykyihmiset ärsyyntyy kaikesta, äänistä ja liikkeistä niin herkästi, että pakkohan lapselle jokin diagnoosi on saada ja lääkitä hiljaiseksi.
Mulla kans tuollainen 3,5v poika. Enkä koe raskaaksi, siinäpä puhua pälpättää jos asiaa on niin paljon. Huutoa en kuuntele; siitä seuraa heti jotain jos alkaa huutamaan eikä lyödä ketään.
Tosin mulla nukkuu aina päiväunet, vaikkei aina itse haluakaan mutta selvästi se auttaa siihen ettei illat ole aivan ylivillinä. Noin pieni lapsi tarvitsee palautumisaikaa vaikka tämäkään ei enää nykyään trendikästä ole (nukuttaa kolmivuotiasta).
Vielä parikymmentä vuotta sitten oli normaalia että lapset pitivät meteliä mutta ei enää nykyään. Melkoista ääntä lähti sukulaisperheen kuudesta lapsistakin mutta niin ne kaikki vain ovat nykyään aivan normaaleja ja yhteiskuntakelpoisia työssäkäyviä/opiskelevia nuoria aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon ulkoilette päivittäin?
Ulkoilee matkalla päiväkotiin, päiväkodissa ja matkalla päiväkodista kotiin. Ihan hirveästi vuorokaudessa ei tunteja riitä ulkoilulle, kun töissäkin on oltava vähintään 40 tuntia viikossa. Viikonloppuisin ulkoilee myös. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa vuorovaikutusongelmalta. Lapsi toistaa niin kauan samaa lausetta että vastaat. Jos ei saa tahtoaan läpi niin huutaa tai rikkoo tavaroita pitkään. Miksi annat rikkoa tavaroita? Miksi et vastaa kun lapsi kysyy ensimmäisen tai toisen kerran? Lapsi tekee kaikkensa että saisi sinun huomiosi, janoaa että oikeasti huomaat hänet. Se on pieni ihminen, joka kasvaa joka päivä. Se sinun kamala arkesi on lapsen ainoa lapsuus. Kannattaa tutustua lapsen kasvua käsittelevään kirjallisuuteen, hakea neuvoja ja apua neuvolasta, Mll:n ja Mielenterveystalon nettisivuilta.
Koska haluaisin viettää edes pari minuuttia vastaamatta kysymyksiin. En vain pysty keskittymään maksamaan laskuja tai tekemään ruokaa, jos joku esittää 10 sekunnin välein uuden kysymyksen. Eikä aina edes kysy, vaan toteaa jotain kuten "tuo seinä on sininen" ja jos en vastaa siihen "Joo niin on" niin hokee sitä sen 30 kertaa. Tiedän että hakee huomiota, mutta en pysty antamaan sitä joka minuutti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihan normaalia. Lapset ovat vilkkaita mutta nykyihmiset ärsyyntyy kaikesta, äänistä ja liikkeistä niin herkästi, että pakkohan lapselle jokin diagnoosi on saada ja lääkitä hiljaiseksi.
Mulla kans tuollainen 3,5v poika. Enkä koe raskaaksi, siinäpä puhua pälpättää jos asiaa on niin paljon. Huutoa en kuuntele; siitä seuraa heti jotain jos alkaa huutamaan eikä lyödä ketään.
Tosin mulla nukkuu aina päiväunet, vaikkei aina itse haluakaan mutta selvästi se auttaa siihen ettei illat ole aivan ylivillinä. Noin pieni lapsi tarvitsee palautumisaikaa vaikka tämäkään ei enää nykyään trendikästä ole (nukuttaa kolmivuotiasta).
Vielä parikymmentä vuotta sitten oli normaalia että lapset pitivät meteliä mutta ei enää nykyään. Melkoista ääntä lähti sukulaisperheen kuudesta lapsistakin mutta niin ne kaikki vain ovat nykyään aivan normaaleja ja yhteiskuntakelpoisia työssäkäyviä/opiskelevia nuoria aikuisia.
Tämä lapsi lopetti päiväunien nukkumisen 1,5-vuotiaana. Tiedän olevani herkkä äänille ja ärsykkeille, mutta mielestäni se on tullut vasta lapsen syntymän jälkeen. Tai ainakin pahentunut. Pystyn silti työskentelemään kiireessä ja metelissä, mutta ehkä se kun enää ei ole mahdollisuutta palautumiselle on tehnyt minusta heikon. Ap
Snippu kirjoitti:
Siis joudut puhumaan lapselle joka päivä klo 6-21 vaikka hän on päiväkodissa ja sinä töissä?
Kyllä viikonloput ja vapaapäivät ja arkisin kaiken sen muun ajan mitä en ole töissä. Olen kiireisessä asiakaspalvetyössä, jossa joudun myös jatkuvasti puhumaan. Ap
Ei kuulosta normaalilta.