Mitä on vaikeinta päästä yliopistoon lukemaan? Entä helpoin?

Lääkiksen ohella hammaslääkis, proviisorin koulutusohjelma, ravitsemustiede vaikeahkoja - soveltava fysiikka, peruskemia (en tarkoita biokemiaa), tietojen käsittelytiede helpohkoja.

Psykologia

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 13:31"]

Tietojenkäsittelytiede taitaa olla melko helposti saavutettavissa. Ja vuosi-pari sitten oli juttua teologisen tdk:n pääsykokeista joka oli lähinnä aineistotehtävä ja läpi saattoi päästä ja opinto-oikeuden saada yhtään pääsykoekirjaa lukematta.

[/quote]

Jep, tietojenkäsittelytieteen pääsykoe mittaa pääasiassa loogista päättelykykyä. Mitään pääsykoekirjoja ei edes ole.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 13:31"]

Tietojenkäsittelytiede taitaa olla melko helposti saavutettavissa. Ja vuosi-pari sitten oli juttua teologisen tdk:n pääsykokeista joka oli lähinnä aineistotehtävä ja läpi saattoi päästä ja opinto-oikeuden saada yhtään pääsykoekirjaa lukematta.

[/quote]

Tietojenkäsittelytiede on aika keskivertoa, eli pisteet jotain 50/110 mitä pitää saada, sen sijaan esimerkiksi kone- ja prosessitekniikkaa pääsee opiskelemaan ilman mitään panostusta. Vaikka et edes osaisi matematiikka. Pisteiski riittää jotain 5/70 luokkaa esim. konetekniikassa.  Toki yliopistokohtaisia eroja on, mutta samaa linjaa ne noudattavat suurinpiirtein.

Matemaattisiin aineisiin on tosiaan helppo päästä sisään. Syy on se että sisäänottomäärät on hyvin isoja - noiden alojen osaajille on paljon kysyntää eri työnantajilla. Silti niihin ei pääse kaikki halukkaat, tietenkään.

En nyt silti lähtisi markkinoimaan helppona tapana hankkia korkeakoulutus, koska kaikilla matemaattisilla aloilla vaaditaan analyyttista ajattelutapaa ja aika monelta loppuu paukut siinä kesken. Jos omaa ongelmanratkaisukykyä ei löydy, noista ei ole toivoa päästä tutkinnon kanssa ulos. Kova työ ja ulkoa opettelu eivät yksin riitä. 

Sitten taas esim. oikikseen on vaikea päästä pienen sisäänoton ja suuren halukkaiden määrän takia, mutta siellä ollessa tutkinnon saa kyllä jos istumalihakset kestää.

Vähän niillä linjoilla, että kannattaa hakuja miettiessä ihan oikeasti katsoa niitä omia vahvuuksia enemmän kuin sisäänpääsyprosentteja.

Ravitsemustiede.

Matemaattisille aloille on helpoin päästä sisään, mutta ulospääsy tutkinnon kanssa vaatiikin vähän enemmän hoksottimia. Valtiotieteelliseen taas on ainakin Helsingissä aika pienet sisäänpääsyprosentit, mutta itse opiskelu ei ole taas kovin vaikeaa kunhan vaan jaksaa lukea.

Ellei oteta lukuun taidekouluja niin psykologia, lääkis, oikkis. Lääkikseen ei kannata edes haaveilla ellet ymmärrä fysiikkaa.

Vaikka tietojenkäsittelytiedettä on 'helppo' päästä lukemaan, niin valmistuminen on toinen juttu. Luulin olevani matetaattisesti lahjakas, mutta joistakin pakollisista algebran kursseista pääsin rimaa hipoen läpi vasta uusintatentissä. Jotkut ei päässeet ikinä.

Miettikääs vähän, lääketiede on aina ollut humpuukia, pitkät perinteet: aluksi porattiin kalloa, vuodettiin "pahaa" verta, ja nakuutettiin vasaralla järki pihalle potilailta. Fiksut parantajat taas käyttivät yrttejä ja muita. 1700-1800-luvulla luonnontieteet ja fysiikka olivat taas kukoistusvaiheessaan, varmaan kehittyneempiä tieteitä mitä oli olemassa sinä aikana. Sen jälkeen 1900-luvun alussa rikas eliitti rupesi tukemaan lääketiedettä, ja sai valtiot mukaan, kun huomasi bisneksen lääketeollisuudessa. Nykyäänkin lääketiede on pseudotieteellistä hölynpölyä, ja sisäänpääsykokeissa kysytään fysiikan/kemian osaamista - joilla myöhemmin ei keskivertolääkäri tee yhtään mitään. Mitään tietoa sen sijaan ei jaeta mikrobiologiasta, eli mitkä mikrobit aiheuttavat mitkäkin sairaudet, esim. mitkä infektiot aiheuttavat vaikka reumaa, nivelrikkoa, tai skitsofreniaa tai syöpää. Onhan se selvää että esim. fysiikan/matematiikan/tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille voisi tehdä niin vaikeita pääsykokeita etteivät kokelaat muista edes nimeänsä sen jälkeen kun astuvat ulos pääsykoesalista - mutta näitä aloja ei tueta kalliisti verovaroihin että opiskelijat saisivat varmaa työtä. Sen vuoksi esim. mat/fys/kem eivät ole suosittuja opiskeluohjelmia, ja pääsykokeet eivät niin vaikeita.Tiede luonnontieteellisillä aloilla sen sijaan on solidia, versus humpuukilääketiede, jossa lisäksi nyysitty luonnontieteellistä tietoa, ilman että niitä tietoja osaisi käyttää muussa kuin rahastusmielessä.

Saksaa pääsi opiskelemaan yli 50% hakijoista (Itä-Suomen yliopisto).

Fysioterapiaa vain aniharva (Jyväskylän yliopisto).

-Mies 29v + 1v-

Helppo päästä jos sulla on hyvä matikkapää ja ymmärrät vielä fysiikkaa ja kemiaa. Otaniemeen dippainsiksi helposti suoraan papereilla, ainoastaan tuotantotalouteen menevät komealla ällärivillä.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 14:35"][quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 14:27"]

Tämäkin NIIN riippuu ihmisestä ja omasta tilanteesta.

Lukion jälkeen ainakin itse olin ihan hukassa ja tosissaan halusin opiskelemaan ammattikorkeakouluun terveydenhoitajaksi ja en päässyt sisälle vaikka pari kertaa pyrin. Sain kyllä kutsut aina haastatteluun ja pääsykokeeseen mutta haastattelussa tuli ilmi, etten sovellu alalle.

Sitten keksin, että alan lukemaan lääkiksen pääsykokeisiin ja pääsin sisään Kuopion lääkikseen ihan ensiyrittämällä.

Kertooko tämä nyt että terveydenhoitajaksi opiskelu olis ollut vaativampaa kuin lääkis?

[/quote]

Oho! Mulla siintää haaveissa lääkisopinnot (olen kyllä jo 30v, että pitäisi alkaa kiirehtiä....), mutta epäilen, etten millään pääsis sisälle. Eteenkin, koska olen täysluuseri matikassa, fysiikassa ja kemiassa. Mukava lukea tällaisia onnistumistarinoita vaihteeksi eikä vaan ainaisia pelotteluja sisäänpääsyn vaikeudesta :)
[/quote]
Mikä onnistumistarina on kuin kirjoittaja ei edes pääsyt haluamaansa opiskelupaikkaan ja päätyi opiskelemaan samaa alaa opintoihin ei ole haastatteluja.

Kuka väitti että eläinlääkikseen on vaikeampi päästä kuin yleiselle tai hampaalle? Asia ei tosiaan ole näin. Yleiselle vaikein, sitten hammas ja sitten vasta elukka. Tosin kaupunkikohtaisia eroja löytyy. Esimerkiksi Turun hampaalle oli tänä vuonna vaikeampi päästä kuin esimerkiksi Oulun yleiselle.

Joitain kieliä, esimerkiksi latviaa ja liettuaa, on todella helppo päästä lukemaan. Tosin, tuskinpa noiden kielten lukeminen takaa hyvää työllisyyttäkään.

Vaikeinta on varmaan Teatterikorkeakoulun ja Taikin eri linjat,varsinkin sellaiset joihin tyyliin otetaan 2 opiskelijaa vuosittain/ jokatoinen vuosi. Helpoin taitaa olla teologinen ja jotkut kielilinjat... Niin ja kemia/fysiikka jos on lukenut pitkän matematiikan (joihinkin yliopistoihin taitaa päästä ilman pääsykoettakin, jos on pitkästä matematiikasta yli c:n arvosana). 

Turun yliopistossa eniten hakijoita yhtä opiskelupaikkaa kohtaan on tänä vuonna ollut psykassa, toiseksi eniten OKL.

Pitää kuitenkin muistaa että lääkikseen (ja myös oikikseen) pyrkii se huomattavasti parempi aines.Näille aloille EI pääse ilman vähintään puolen vuoden täysi-aikaista panostusta ja jos se ei ole vaikeaa, niin en tiedä mikä on.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 13:22"]?
[/quote]mitä on vaikeinta? Ei taida yliopisto aueta noilla taidoilla...

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 17:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 13:22"]? [/quote]mitä on vaikeinta? Ei taida yliopisto aueta noilla taidoilla...

[/quote]

No mikä olisi ollut oikea ilmaisutapa? Ps. en ainakaan äidinkieltä aiokkaan lähteä lukemaan. Ap