Kipeä, kipeä irtaantuminen hengellisestä yhteisöstä

Vierailija kirjoitti:

AP vastaa: minulla on terapeutti monen vuoden ajalta, psykiatrisuhde kesti about 7 vuotta. Olen psyykkisesti hauras, ollut aina. Senpä vuoksi ilkeät vastaukset, ja vielä näin kipeässä asiassa, saavat vatsan pyörimään.

Tunnistan kyllä tuon ylimielisen ajattelun, vain tuommoisen vastauksen antaja kokee tietävänsä totuuden just eikä melkein. Itse asiassa vähän tulee myötähäpeä, tuommoisesta ylimielisyydestä. Inhontunnetta myös.

"Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin jotka eivät lyö,

kuin tuuli joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö.

Särkyneitä on kuunneltava hiljaa ei mielin kovin, ankarin,

vaan katsein vastaanottavaisin ja kasvoin hellin, avoimin.

Särkyneille on olemassa suoja, jonka varaan kaikki kannetaan.

Ja vierellä on avun tuoja, Hän murtui eestä kaiken maan.

Särkyneelle soi Jumalamme tuuli niin hellin, herkin sävelin.

Hän kaikki huokaukset kuuli. Hän hoitaa käsin siunaavin."

Anna-Mari Kaskinen

Tämän laulun särkynyt on minä ja kaltaiseni, sen olen tiennyt ja tuntenut monen monta vuotta.

Tuo oli jotain todella kaunista. Jo ilman sisältöä, kauniisti muotoiltu, kuin musiikkia. Plus sitten se ajatus siinä.

Pidetään me särkyneet toistemme puolia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa hakea terapiaan siinä vaiheessa, kun koet pystyväsi työskentelemään vaikeiden ajatustesi kanssa. Ensin keskity siihen, että saat KONKREETTISTA apua, esim. ottamalla yhteyttä Uskontojen Uhrit Ry-järjestöön. Äläkä missään nimessä hurahda toiseen uskontoon/ ryhmään, se on monesti riskinä.

Olet vahva!

Mielestäni ap on tuonut esiin, ettei ole luopumassa uskostaan? Korjaa jos olen väärässä, ap.

Eli ap saa päättää ihan itse sen mihin uskoo. Nuo uskontojen uhrit tuskin on hyvä valinta, jos haluaa vielä uskoa.

Olet oikeassa, uskon yhä. Ehkäpä se uskonkohde on kirkastunut tässä vuosien ajatustyön aikana; yksin Vapahtaja, Kristus, on uskoni alku ja loppu. Ei ihmisten säännöt ja taakat, joita päälle lastataan.

Aamen! ❤️

Siunausta elämääsi ap, olet oikealla tiellä.

PS. Joku muu foorumi olisi varmasti parempi paikka keskustella syvällisistä asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa hakea terapiaan siinä vaiheessa, kun koet pystyväsi työskentelemään vaikeiden ajatustesi kanssa. Ensin keskity siihen, että saat KONKREETTISTA apua, esim. ottamalla yhteyttä Uskontojen Uhrit Ry-järjestöön. Äläkä missään nimessä hurahda toiseen uskontoon/ ryhmään, se on monesti riskinä.

Olet vahva!

Mielestäni ap on tuonut esiin, ettei ole luopumassa uskostaan? Korjaa jos olen väärässä, ap.

Eli ap saa päättää ihan itse sen mihin uskoo. Nuo uskontojen uhrit tuskin on hyvä valinta, jos haluaa vielä uskoa.

Kuulostaa kovin huolestuttavalta, jos yhdestä vahingollisesta porukasta eroon päässyt haksahtaa johonkin toiseen hihhulisakkiin. Siinä tekee itselleen karhunpalveluksen ja päätyy ojasta allikkoon.

Ei ole sinun asiasi arvostella toisen uskoa.

Toivoisin vaan, että jokainen oppisi virheistään eikä tekisi niitä uudelleen.

Asetat itsesi asemaan, joka ei sulle kuulu. Olet ylimielinen. Jokainen saa päättää itse mihin uskoo.

Huomaa, että aluksi täällä toivoteltiin voimia, rohkeutta ja kaikkea fantsua ja ihanaa ap:lle, mutta kun selvisi, että hän uskoo kuitenkin, kaikki loppui kuin seinään.

Sitähän tuo uskontojen uhrit ym. tekevät käsittääkseni myös: pyrkivät demonisoimaan uskonnot ja uskonelämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa hakea terapiaan siinä vaiheessa, kun koet pystyväsi työskentelemään vaikeiden ajatustesi kanssa. Ensin keskity siihen, että saat KONKREETTISTA apua, esim. ottamalla yhteyttä Uskontojen Uhrit Ry-järjestöön. Äläkä missään nimessä hurahda toiseen uskontoon/ ryhmään, se on monesti riskinä.

Olet vahva!

Mielestäni ap on tuonut esiin, ettei ole luopumassa uskostaan? Korjaa jos olen väärässä, ap.

Eli ap saa päättää ihan itse sen mihin uskoo. Nuo uskontojen uhrit tuskin on hyvä valinta, jos haluaa vielä uskoa.

Kuulostaa kovin huolestuttavalta, jos yhdestä vahingollisesta porukasta eroon päässyt haksahtaa johonkin toiseen hihhulisakkiin. Siinä tekee itselleen karhunpalveluksen ja päätyy ojasta allikkoon.

Ei ole sinun asiasi arvostella toisen uskoa.

Toivoisin vaan, että jokainen oppisi virheistään eikä tekisi niitä uudelleen.

Asetat itsesi asemaan, joka ei sulle kuulu. Olet ylimielinen. Jokainen saa päättää itse mihin uskoo.

Huomaa, että aluksi täällä toivoteltiin voimia, rohkeutta ja kaikkea fantsua ja ihanaa ap:lle, mutta kun selvisi, että hän uskoo kuitenkin, kaikki loppui kuin seinään.

Sitähän tuo uskontojen uhrit ym. tekevät käsittääkseni myös: pyrkivät demonisoimaan uskonnot ja uskonelämän.

Höpö höpö.

Sitä paitsi, jos ateisteista puhut, he eivät demonisoi mitään. Korkeintaan druideilevat.

Hei ap,

Voimia tielläsi. Uskon, että ajan myötä löydät hakemasi kultaisen keskitien.

Minua kohdeltiin äärimmäisen törkeästi karismaattisessa uskonyhteisössä. Lopulta lähdin sieltä ja kyllähän se otti koville. Varsinkin se, kun ns. ystävät (joita oli auttanut ja palvellut) käänsivät täysin selkänsä. Terapia auttaa, mutta kaikki eivät kykene ymmärtämään hengellisen ja henkisen väkivallan eroa.

Itse koin Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnan aika painostavaksi, mutta löysin luterilaisten puolelta apua eli Vertaistukiryhmän hengellistä väkivaltaa kokeneille, se on auttanut eteenpäin. En itsekään halunnut kääntää selkääni Jumalalle, koska kykenen erottamaan Jumalan, ja ihmisten huonon käytöksen toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Hei,

Tämmöistä irtaantumisen matkaa teen ja olo on kuin suuressa kriisissä; helpottunut, pelokas, sekava, turtunut.

Kerrotko minulle, milloin selkiää?

Entä kun jatkuvien sääntöjen jälkeen olenkin yksilönä itse päättämässä oikean ja väärän, sydämelläni. Milloin navigoin oikein, toistaiseksi olo on tämänkin asian suhteen hullu. Että tässä saa oman moraalinsa jälkeen toimia, minä syyllisyydentuntoinen pilkunviilaaja.

Aivan samanlaiset fiilikset oli kun aikanaan lopetin verkostomarkkinoinnin.

Vertaistuki. Toimivinta apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa hakea terapiaan siinä vaiheessa, kun koet pystyväsi työskentelemään vaikeiden ajatustesi kanssa. Ensin keskity siihen, että saat KONKREETTISTA apua, esim. ottamalla yhteyttä Uskontojen Uhrit Ry-järjestöön. Äläkä missään nimessä hurahda toiseen uskontoon/ ryhmään, se on monesti riskinä.

Olet vahva!

Mielestäni ap on tuonut esiin, ettei ole luopumassa uskostaan? Korjaa jos olen väärässä, ap.

Eli ap saa päättää ihan itse sen mihin uskoo. Nuo uskontojen uhrit tuskin on hyvä valinta, jos haluaa vielä uskoa.

Olet oikeassa, uskon yhä. Ehkäpä se uskonkohde on kirkastunut tässä vuosien ajatustyön aikana; yksin Vapahtaja, Kristus, on uskoni alku ja loppu. Ei ihmisten säännöt ja taakat, joita päälle lastataan.

-ap

Aamen, juuri näin! Usko on sydämessäsi ja se on henkilökohtainen. Älä anna kenenkään ihmisen määritellä sinua ja miten sinun pitäisi toimia.

Hyvä Ap! Hieno kuulla että uskosi Jeesukseen on vahva.

Vain Raamattu on totuus, ei mikään muu. Jehovan todistajat ja Mormonit eivät lasketa kristityiksi, ovat lisänneet ja muuttaneet paljon asioita.

Löytyy hienoja seurakuntia missä saa olla ihan oma itsensä ja joissa on rakastava ilmapiiri. Evl seurakunnat kritisoidaan usein.

Vielä löytyy kuiteinkin Raamatullisia ja perinteitä kunnioittavia evl seurakuntia.

Toivon sinulle kaikkea hyvää elämääsi Ap!

T. uskovainen kristitty

Pieni joukko in celeitä pilaa palstan, asia kuin asia. Mitä herkempi ja tärkeämpi, se keskustelu tullaan paskomaan ja kiusaamaan. Hengellisyydestähän nämä eivät osaa keskustella, se on heille vieras. Muuta kuin laiska kommentti "uskovaiset tyhmiä" ja ehkä jotain muuta saastaa tai Jumalan haukkumista..

Olipa palsta, jossa saisi keskustella ilman heitä.

Selkiää varmasti siinä vaiheessa kun tunnet olevasi riittävän vahva selviytymaan ilman taakasi muodostuneitta yhteisönsääntöjä..

Täällä taaperramme, jokaisella on omanlaisensa taakka kannettavana. Toiset sohii matkasauvoillaan toisia, koska siten he unohtavat ovat vaikeutensa. Kukaan ei selviä tästä matkasta ilman hankaluuksia, vaikkei sitä toisille näyttäisikään.

Kun on jättänyt taakseen väärän ihmissuhteen, siihenkin jotenkin jää kaipuu. Voi ajatella, että olihan sekin sentään jotain, vaikkei toiminutkaan. Samoin yhteisöstä irrotessa, jotain hyvääkin on ollut ja sitä jää kaipaamaan. Mutta muuta ajateltavaa on keksittävä ja sanottava itselleen tiukasti, että paluuta sinne ei enää ole. Ja on opeteltava niin omillaan pärjääväksi, että vaikka tukea ei heruisikaan mistään, menen eteenpäin päivä kerrallaan. Täydellistä uskonyhteisöä ei täältä epätäydellisten maaailmasta kannata etsiä, sen paremmin kuin muutakaan täydellistä yhteisöä. Pitää suostua olemaan yksi epätäydellinen muiden epätäydellisten joukossa. Nimim. Yli 70v.

Vierailija kirjoitti:

Uskonto sopii mainiosti kaikille vajaaälyisille luusereille, jotka eivät kykene ajattelemaan loogisesti ja rationaalisesti.

Jeesus oli sekopäinen kansankiihottaja, joka nakutettiin ristille rauhoittumaan. Vuosi siellä kuiviin, otettiin alas, haudattiin, mätäni ja maatui paskaksi. Ei koskaan "noussut ylös" hahahahahahaa! :-)

Kyseinen kansankiihottaja kuvitteli harhoissaan "tulevansa takaisin" siten, että hänen aikalaisensa vielä olisivat silloin elossa. Kuolemasta on nyt noin 2000 vuotta aikaa, hah hah!

Islam on kyllä vielä typerämpää kuin kristinusko, juu.

Jesaja 45:5-7

"5. Minä olen Herra, eikä toista ole, minun lisäkseni ei ole yhtään Jumalaa. Vyötän sinut, vaikka et minua tunne, 6. jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskuun asti, että minun lisäkseni ei ole yhtään: minä olen Herra, eikä toista ole, 7. minä, joka teen valkeuden ja luon PIMEYDEN, joka tuotan onnen ja luon ONNETTOMUUDEN; minä, Herra, teen kaiken tämän."

Mene pois, paholainen!

Uskonto sopii mainiosti kaikille vajaaälyisille luusereille, jotka eivät kykene ajattelemaan loogisesti ja rationaalisesti.

Jeesus oli sekopäinen kansankiihottaja, joka nakutettiin ristille rauhoittumaan. Vuosi siellä kuiviin, otettiin alas, haudattiin, mätäni ja maatui paskaksi. Ei koskaan "noussut ylös" hahahahahahaa! :-)

Kyseinen kansankiihottaja kuvitteli harhoissaan "tulevansa takaisin" siten, että hänen aikalaisensa vielä olisivat silloin elossa. Kuolemasta on nyt noin 2000 vuotta aikaa, hah hah!

Islam on kyllä vielä typerämpää kuin kristinusko, juu.

Jesaja 45:5-7

"5. Minä olen Herra, eikä toista ole, minun lisäkseni ei ole yhtään Jumalaa. Vyötän sinut, vaikka et minua tunne, 6. jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskuun asti, että minun lisäkseni ei ole yhtään: minä olen Herra, eikä toista ole, 7. minä, joka teen valkeuden ja luon PIMEYDEN, joka tuotan onnen ja luon ONNETTOMUUDEN; minä, Herra, teen kaiken tämän."

Nauru uskovaisille kirjoitti:

Uskonto sopii mainiosti kaikille vajaaälyisille luusereille, jotka eivät kykene ajattelemaan loogisesti ja rationaalisesti.

Jeesus oli sekopäinen kansankiihottaja, joka nakutettiin ristille rauhoittumaan. Vuosi siellä kuiviin, otettiin alas, haudattiin, mätäni ja maatui paskaksi. Ei koskaan "noussut ylös" hahahahahahaa! :-)

Kyseinen kansankiihottaja kuvitteli harhoissaan "tulevansa takaisin" siten, että hänen aikalaisensa vielä olisivat silloin elossa. Kuolemasta on nyt noin 2000 vuotta aikaa, hah hah!

Islam on kyllä vielä typerämpää kuin kristinusko, juu.

Jesaja 45:5-7

"5. Minä olen Herra, eikä toista ole, minun lisäkseni ei ole yhtään Jumalaa. Vyötän sinut, vaikka et minua tunne, 6. jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskuun asti, että minun lisäkseni ei ole yhtään: minä olen Herra, eikä toista ole, 7. minä, joka teen valkeuden ja luon PIMEYDEN, joka tuotan onnen ja luon ONNETTOMUUDEN; minä, Herra, teen kaiken tämän."

Juuri näin, hyvin sanottu! Hah hah hah! :-)))

Sama henkilö ( uskonnonvastainen) kirjoittaa monta viestiä haha! Eikä edes ymmärrä että kaikki huomaa sen. Mene hiekkalaatikkoon takaisin, kakara!

Vierailija kirjoitti:

Sama henkilö ( uskonnonvastainen) kirjoittaa monta viestiä haha! Eikä edes ymmärrä että kaikki huomaa sen. Mene hiekkalaatikkoon takaisin, kakara!

Haiista viiittu idiootti saaatana............hah hah haa...

Aloittajalle tämä viesti.

Hengellisiä kristinuskon yhteisöjä on monia ja jokainen niistä on omanlaisensa sääntöineen, vaikka samaan Jumalaan ja raamattuun halutaan uskoa.

Se osoittaa sinnikkyyttä ja  omaa ajattelukykyä, jos päättää yhteisöstä irtautua. Helppoahan se ei ole.

Ei ollenkaan sama asia kuin muuttaisi asunnosta toiseen tai kaupungista toiseen.

Sillä on hintansa.  Ihmissuhteet, joita on ollut -jäävät pois. Usein tällä tavoin. Sitten voi olla niitä ihmissuhteita, jotka jäävät riippumaan poislähtijän elämään arvostelemalla tuota pois lähtöä vielä pitkän ajan. Yksinäisyyden hetkiä lähtijälle tulee. Mutta niihin täytyy vain jaksaa etsiä muuta ajattelua tilalle, vaikkapa joku maallinen harrastus, jossa voi myös tavata uusia ihmisiä, miten olisi vaikkapa joku työväenopiston kurssi tai vaikkapa joku vapaaehtoistyö,  tarkoitan muualta kuin seurakunnasta.

Sitten on myös ne oman ajattelun synkät yksinäiset hetket: teinkö minä nyt oikein sittenkään, kun lähdin.

Siinä kannattaa yrittää tsempata  itseään: "minäpä pystyin siihen, minulla oli tarpeeksi voimaa tehdä se".

Sitten on ne muistot sieltä yhteisön elämän keskeltä. Kyllä se aika parantaa haavat -ainakin ruvelle asti, jotta eivät enää  suorastaan vuoda.

Katson hetken silmiisi ja halaan sinua ihan nätisti.

Miten paljon hienoja ja viisaita neuvoja olen saanut päivän aikana, vielä jaksaa uskoa ihmisen hyvyyteen tämän jälkeen! Siihen, että itsekin kelpaan ja olen hyvä, vaikka yhteisön sääntöineen olen jättämässä taakseni.

En kertakaikkiaan jaksanut enää "mukasyntien" luetteloa, ilmassa leijuvaa, ei kirjallista. Jotenkin tuntui, että moni suurempi synti jää huomaamatta, ahneus, kateus, itsekkyys, laiskuus jne. kun keskitytään toisen ulkonäköön, huulten väriin, lasten lukumäärään jne. Ahdisti niin paljon!

On tullut tunne, että Kristuksen kuorma olisi kevyempi, ei sääntöjä, vapautta, rauhaa ja armoa. Tätä etsin, minä, helvetinpelkoiseksi kasvatettu.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää nyt itse miettiä onko irtaantuminen sinulle itsellesi hyvä vai huono valinta. Mukaa yhteisöön yleensä pääsee milloin tahansa takaisin.

Mitkä ovat ne kriteerit miten haluat elämää elää. Kirjoitta vaikka päiväkirjaa se helpottaa tunteiden käsittelyä ja asioiden läpikäymistä.

Ai takaisin mukaan, kun on päässyt irti kahleista?

*Hieno* yritys saada  horjutettua uudesta suunnastaan epävarman ihmisen tervettä päätöstä.

Joskus uskonto ja sen tuoma yhteisö on ainoa tukipilari ihmisen elämässä. Tässä maassa ei ole sellaisia palveluita jotka itsestään selvyytenä tukisi ihmisiä eri elämäntilanteissa. Helppoa sanoa mene terapiaan ja muuta mukavaa, mutta ei niihin noin vaan pääse.

Täällä esim helluntaiseurakunta tekee todella hienoa työtä ihmisten parissa, lahjoittaa ruokaa, vaatteita, auttaa kodittomia ja päihdeongelmaisia, järjestää työpaikkoja, tarjoaa sielunhoitoa (tähän liittyy uskonto) tää on oikeastaan sama asia kun kävisi terapiassa, heille Jumala on se kantava voima. Joillekin ihmisille toimii että uskoo johonkin suurempaan voimaan. On ikävää arvostella mikä on kenenkin parhaaksi. Nää asiat ovat yksilön oman arviokyvyn varassa. Ja on syytä muistaa että nää yhteisöt harvoin hylkää (vanhoolliset yhteisöt sitten onkin toinen juttu).