Tulin vaihdetuksi toiseen naiseen, en pääse yli
Viime kesänä mies ilmoitti haluavansa tauon, meillä oli siinä vähän vaikeampi ajanjakso takana. Antoi ymmärtää, että mahdollisesti suhde voi vielä jatkua kunhan saa miettiä asioita. Muutti pois minun ja kahden yhteisen lapsen luota. Selvisi kuitenkin, että alkoi saman tien heilastella toista naista joka melko nopeasti muuttikin miehen luo. Minulta tosin yritti piilotella asiaa pitkään. Olen ollut täysin surun murtama tuon jälkeen enkä tunnu pääsevän jaloilleen. Lasten asioissa pidän asialliset mutta etäiset välit. Sydän on vaan ihan hajalla edelleen. Kohtalotovereita?
Kommentit (60)
Ei tarvi olla selkärangaton jos haluaa erota ja alkaa seurustelemaan toisen kanssa. Meillä on vaan yksi elämä, miksi elää se onnettomana?
Reilua erota sen sijaan että alkaa käymään vieraissa.
Aika usein on noin mutta otat uuden miehen mitä niitä murehtii maksaahan mies elatusmaksut.
Kyllä nainen voi olla myös hirviö kuin laatanoita. Näin pääsiäinen kohta noidat lentää Juudas iskariot.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi olla selkärangaton jos haluaa erota ja alkaa seurustelemaan toisen kanssa. Meillä on vaan yksi elämä, miksi elää se onnettomana?
Reilua erota sen sijaan että alkaa käymään vieraissa.
Aika todennäköistä on, että tässäkin on pelejä pelattu jo suhteen aikana. Ja miksi puhua toiselle suhteen mahdollisesta jatkumisesta jos on jo toinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi olla selkärangaton jos haluaa erota ja alkaa seurustelemaan toisen kanssa. Meillä on vaan yksi elämä, miksi elää se onnettomana?
Reilua erota sen sijaan että alkaa käymään vieraissa.
Aika todennäköistä on, että tässäkin on pelejä pelattu jo suhteen aikana. Ja miksi puhua toiselle suhteen mahdollisesta jatkumisesta jos on jo toinen?
Itse erosin avomiehestäni juuri noin. En ollut tavannut uutta, mutta kun suhde ,vaikka oli hyvä, ei johtanut eteenpäin.
Nyt on vuosikymmenet aikaa .Olemme hyviä ystäviä. Elämme kumpikin yksin. Hänellä ero takana. MInulla kaksi pitkää hyvää suhdetta.
En ole katunut , olen tavannut ihania ihmisiä elämän aikana, mutta en ole koskaan halunnut avioon.
Tämä nainen ei onneksi ole lapsen asioihin sekaantunut vaan miehen kanssa olemme saaneet keskenään hoitaa. Mies on tosin heittäytynyt ajoittain melko hankalaksi, osaa olla luonteeltaan aika joustamaton. Nainen oli entuudestaan tuttu, hänellä on saman ikäinen lapsi kun meidän toinen ja ovat olleet samassa hoitopaikassa. Jotain erikoista huomasin jo aiemmin, mutta mies laittoi mielikuvituksen piikkiin kuten itsekin.
Deittailua olen yrittänyt, ei tullut mitään. Onpa tullut ammattilaisen pakeillakin käytyä. Mutta kovin syvä haava jäi. ap.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nainen ei onneksi ole lapsen asioihin sekaantunut vaan miehen kanssa olemme saaneet keskenään hoitaa. Mies on tosin heittäytynyt ajoittain melko hankalaksi, osaa olla luonteeltaan aika joustamaton. Nainen oli entuudestaan tuttu, hänellä on saman ikäinen lapsi kun meidän toinen ja ovat olleet samassa hoitopaikassa. Jotain erikoista huomasin jo aiemmin, mutta mies laittoi mielikuvituksen piikkiin kuten itsekin.
Deittailua olen yrittänyt, ei tullut mitään. Onpa tullut ammattilaisen pakeillakin käytyä. Mutta kovin syvä haava jäi. ap.
Toivon sinulle rakkautta tänä kesänä ikuisesti.
Vaihtamalla paranee.
Mies sai paremman naisen. Miksi et osaa olla iloinen miehen puolesta? Tai miehen uuden naisen?
Olet tyypillinen nainen: minä, minä, minä...
N23
Sua on petetty. Vähintään henkisesti. Ukko ei kuulosta kovin hyvältä saaliilta, ole onnellinen kun pääsit hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nainen ei onneksi ole lapsen asioihin sekaantunut vaan miehen kanssa olemme saaneet keskenään hoitaa. Mies on tosin heittäytynyt ajoittain melko hankalaksi, osaa olla luonteeltaan aika joustamaton. Nainen oli entuudestaan tuttu, hänellä on saman ikäinen lapsi kun meidän toinen ja ovat olleet samassa hoitopaikassa. Jotain erikoista huomasin jo aiemmin, mutta mies laittoi mielikuvituksen piikkiin kuten itsekin.
Deittailua olen yrittänyt, ei tullut mitään. Onpa tullut ammattilaisen pakeillakin käytyä. Mutta kovin syvä haava jäi. ap.
Mä oon se joka vastasi sulle ekana. Mulla tuollaisesta erosta aikaa lähes 9vuotta ja edelleen yksi kipeimmistä asioista elämässäni, päätin vain että en anna tuolle ihmiselle sitä voimaa (tuskin hän todellisuudessa sellaista edes haluaa) että jäisin murehtimaan sitä mikä meillä loppui. Hankalinta ehkä kuitenkin on ollut selitellä lapselle, kun hän kuitenkin jo sen ikäinen että ymmärtää asioita. En halua valehdelle, mutta en myöskään halua maalata kauheaa kuvaa isästään lapselle, joten koitan tasapainotella noiden asioiden järkeistämisen kanssa.
Ja jollekin, joka sanoi että vain yksi elämä ja siksi täytyy erota; itselleni lastensaanti on lähes pyhä asia ja en ihan kevytkenkäisesti niitä tee kenen tahansa kanssa ja eroa yhtä kevytkenkäisesti, vanhempien ero huolimatta yhteis- tai yksinhuoltajuudesta vaikuttaa todella monella tavalla lapsen elämään ja omakuvaan, kaikki asiat ei vain pyöri sen oman navan ympärillä. Omalla kohdallani miesvalinta oli täysin väärä vaikka hän hyvä ihminen onkin monella mittapuulla, mutta arvomaailmamme juurikin sen suhteen milloin lähdetään ja milloin jäädään on erilainen ja en tätä ymmärtänyt tuolloin 10 vuotta sitten.
Jos mies hylkää pienen vaikean vaiheen takia, ei sellaisesta miehestä ole kumppaniksi. Ajattele, että parempi kun selvisi nyt, kuin vaikka silloin jos/kun sairastuu vakavasti.
Enpä tiedä yhtäkään suhdetta joka olisi kestänyt noista lähtökohdista.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla paranee.
Mies sai paremman naisen. Miksi et osaa olla iloinen miehen puolesta? Tai miehen uuden naisen?
Olet tyypillinen nainen: minä, minä, minä...
N23
Heheh joo tosiaan N23. Et ole naista nähnyt etkä sen puoleen kyllä miestäkään
Miksi naiset suree tällaisten miesten perään? Täyttä huttua ajatella että muka tässä olisi kiltisti erottu ensin ja vasta sitten aloitettu suhde. Ilmeisesti vielä haluttu pitää ovi auki kotiin jos alkaa tuntumaan ettei uusi elämä tunnukaan kivalta. Peruskuvio, varmistettu uusi nainen valmiiksi ja sitten erottu, ettei vaan missään tapauksessa tarvitse hetkeäkään olla yksin. Ei jatkoon!
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla paranee.
Mies sai paremman naisen. Miksi et osaa olla iloinen miehen puolesta? Tai miehen uuden naisen?
Olet tyypillinen nainen: minä, minä, minä...
N23
*M42
Täällä kohtalontoveri. Tosin asiasta on jo kymmenen vuotta aikaa. Meillä exä alkoi muutaman vuoden päästä lämmitellä uudestaan välejä minuun kun oli sanojensa mukaan tehnyt virheen hylätessään meidän suhteen. Arvatkaa otinko takaisin? Tuntuu vielä olevan hämmästyttävän yleistä tuo, että aletaan myöhemmin haikailla sen jätetyn perään kun tajutaan ettei se vaihtamalla sittenkään parantunut, tiedän useamman tapauksen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kohtalontoveri. Tosin asiasta on jo kymmenen vuotta aikaa. Meillä exä alkoi muutaman vuoden päästä lämmitellä uudestaan välejä minuun kun oli sanojensa mukaan tehnyt virheen hylätessään meidän suhteen. Arvatkaa otinko takaisin? Tuntuu vielä olevan hämmästyttävän yleistä tuo, että aletaan myöhemmin haikailla sen jätetyn perään kun tajutaan ettei se vaihtamalla sittenkään parantunut, tiedän useamman tapauksen.
Mä olen nainen ja tein noin. Oikeast haikailin exää vain siksi, että se uusi suhde meni poikki enkä löytänyt enää ketään muutakaan. Eli olisin palannut tähteille vain siksi, ettei muutakaan ole. Aika kultasi muistot, sillä muistan että olin pähkäillyt lähtöä exän luota pitkään ja hartaasti (jopa tarjonnut häntä yhdelle naispuoliselle ystävälleni, joka kieltäytyi ).
Tämä ei slti tarkoita, ettenkö olisi halunnut vilpittömästi yrittää uudestaan. Ajattelen, että olin kehittynyt, kasvanut, ja ymmärtäisin nyt suhtautua meidän skismoihin eri tavalla. Tähän en saanut mahdollisuutta. Exäkin oli siis edelleen sinkku, en olisi rikkonut toisen suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kohtalontoveri. Tosin asiasta on jo kymmenen vuotta aikaa. Meillä exä alkoi muutaman vuoden päästä lämmitellä uudestaan välejä minuun kun oli sanojensa mukaan tehnyt virheen hylätessään meidän suhteen. Arvatkaa otinko takaisin? Tuntuu vielä olevan hämmästyttävän yleistä tuo, että aletaan myöhemmin haikailla sen jätetyn perään kun tajutaan ettei se vaihtamalla sittenkään parantunut, tiedän useamman tapauksen.
Mä olen nainen ja tein noin. Oikeast haikailin exää vain siksi, että se uusi suhde meni poikki enkä löytänyt enää ketään muutakaan. Eli olisin palannut tähteille vain siksi, ettei muutakaan ole. Aika kultasi muistot, sillä muistan että olin pähkäillyt lähtöä exän luota pitkään ja hartaasti (jopa tarjonnut häntä yhdelle naispuoliselle ystävälleni, joka kieltäytyi ).
Tämä ei slti tarkoita, ettenkö olisi halunnut vilpittömästi yrittää uudestaan. Ajattelen, että olin kehittynyt, kasvanut, ja ymmärtäisin nyt suhtautua meidän skismoihin eri tavalla. Tähän en saanut mahdollisuutta. Exäkin oli siis edelleen sinkku, en olisi rikkonut toisen suhdetta.
Mä taas lähdin ja palasin niin monta kertaa, että lopulta exä-nyxä-exä laittoi oven lukkoon. Ehkä tämmöinen soutaminen ja huopaaminen on epävakaan persoonallisuushäiriön oire?
Mulla kävi noin ja tämä uusi nainen kokee oikeudekseen vaatia minun hoitamaan lapsen asioita kanssaan. Ei onnistu. Hoidan lapseen liittyvät asiat miehen kanssa.
Pikku hiljaa aika laittaa asiat oikeaan perspektiiviin. Ala deittailemaan uudestaan ja muista että eksäsi oli aika selkärangaton ja että ihmisellä on oikeus rakastua toiseen.
Hyviä miehiä on olemassa ja eksäsi valinnat ei määritä sinua ihmisenä mitenkään, jonkun terapeutin luono jutustelukaan ei ole välttämättä huono asia. Itselleni suurin järkytys kun oli se että toinen voi niin heppoisin perustein vaan ottaa ja lähteä perheenperustamisen jälkeen.