Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tulin vaihdetuksi toiseen naiseen, en pääse yli
20.03.2022 |
Viime kesänä mies ilmoitti haluavansa tauon, meillä oli siinä vähän vaikeampi ajanjakso takana. Antoi ymmärtää, että mahdollisesti suhde voi vielä jatkua kunhan saa miettiä asioita. Muutti pois minun ja kahden yhteisen lapsen luota. Selvisi kuitenkin, että alkoi saman tien heilastella toista naista joka melko nopeasti muuttikin miehen luo. Minulta tosin yritti piilotella asiaa pitkään. Olen ollut täysin surun murtama tuon jälkeen enkä tunnu pääsevän jaloilleen. Lasten asioissa pidän asialliset mutta etäiset välit. Sydän on vaan ihan hajalla edelleen. Kohtalotovereita?
Kommentit (60)
Toinen nainen löytää tilanteen vielä kohdallaan. Tällaiset miehet tiedetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä asioissa tunteet ei aina seuraa järkeä, suru voi olla suuri vaikka järki sanoo ettei tuossa ole menettänyt mitään.
No hyvänen aika, onhan hän menettänyt ydinperheen ja normaalin perhe-elämän!
Jatkossa kaikki on hankalampaa ja monimutkaisempaa, vaikka uusi kumppani löytyisikin. Eikä välttämättä löydy sopivaa joten tiedossa myös yksinäinen vanhuus.
Kyllä tuota kannattaa surrakin. Yksipuolinen eroaja ja pettäjä riistävät viattomalta nykyisen onnen ja tulevaisuuden.
Mutta ei se ole mitään oikeaa onnea pettäjän kanssa, se on valheellista. Moni käytännön asia tietenkin vaikeutuu eron myötä kun on lapsia, mutta on parempi olla yksin kuin ihmisen kanssa joka ei arvosta. Silloin saa tilaisuuden löytää jotain parempaa.
Aika ahdistavan kuulosita, että yrität takertua mieheen niin, että lasten arkiasioita (?) ei voi hoitaa uuden naisystävän kanssa. Sinun pitää saada hoitaa miehen kanssa niitä, sinä sinä sinä...
Ei ihme, että meni akka vaihtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä asioissa tunteet ei aina seuraa järkeä, suru voi olla suuri vaikka järki sanoo ettei tuossa ole menettänyt mitään.
No hyvänen aika, onhan hän menettänyt ydinperheen ja normaalin perhe-elämän!
Jatkossa kaikki on hankalampaa ja monimutkaisempaa, vaikka uusi kumppani löytyisikin. Eikä välttämättä löydy sopivaa joten tiedossa myös yksinäinen vanhuus.
Kyllä tuota kannattaa surrakin. Yksipuolinen eroaja ja pettäjä riistävät viattomalta nykyisen onnen ja tulevaisuuden.
Siis aikuisen ihmisen kanssa pitäisi väkisin olla, jos ei halua? Muuten häneltä on riistetty tulevaisuus? Totta kai pitää surra, mutta ei kukaan ole vastuussa toisesta aikuisesta ihmisestä, ainoastaan lapsista jos heitä on. Kumppanit ovat vapaaehtoisesti elämänkumppaneita, eivätkä aikuisten ihmisten huoltajia ja vanhempia.
Sellaista se elämä on. Tervetuloa miesten maailmaan. Länsimaissa avioeron hakija on 70 prosentissa nainen. Tästäkään ei paljoa puhuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se elämä on. Tervetuloa miesten maailmaan. Länsimaissa avioeron hakija on 70 prosentissa nainen. Tästäkään ei paljoa puhuta.
Niin, miksiköhän olisi näin...
Nämä miehet toistaa samaa kaavaa aina, aikanaan tulee tuon uudenkin vuoro. Sinä löydät vielä paremman onnen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se elämä on. Tervetuloa miesten maailmaan. Länsimaissa avioeron hakija on 70 prosentissa nainen. Tästäkään ei paljoa puhuta.
Siksi en mene koskaan naimisiin, vaikka suhde olisi kestänyt kymmeniä vuosia.
Jos olisi "se oikea" tai oikeasti fiksu mies, ei kai ihan noin tee. Piilottelu varmaan pahentaa vielä lisää asiaa ja tauko sana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä asioissa tunteet ei aina seuraa järkeä, suru voi olla suuri vaikka järki sanoo ettei tuossa ole menettänyt mitään.
No hyvänen aika, onhan hän menettänyt ydinperheen ja normaalin perhe-elämän!
Jatkossa kaikki on hankalampaa ja monimutkaisempaa, vaikka uusi kumppani löytyisikin. Eikä välttämättä löydy sopivaa joten tiedossa myös yksinäinen vanhuus.
Kyllä tuota kannattaa surrakin. Yksipuolinen eroaja ja pettäjä riistävät viattomalta nykyisen onnen ja tulevaisuuden.Siis aikuisen ihmisen kanssa pitäisi väkisin olla, jos ei halua? Muuten häneltä on riistetty tulevaisuus? Totta kai pitää surra, mutta ei kukaan ole vastuussa toisesta aikuisesta ihmisestä, ainoastaan lapsista jos heitä on. Kumppanit ovat vapaaehtoisesti elämänkumppaneita, eivätkä aikuisten ihmisten huoltajia ja vanhempia.
Aivan, vapaaehtoisesti ja omasta halustaan mies on mennyt naimisiin, "kunnes kuolema meidät erottaa." Sitä kutsutaan sitoutumiseksi ja aikuisuudeksi. Lapsiperhettä ei hajoteta jonkun hetkellisen mielihalun ja tilapäsisen tyytymättömyyden takia.
Jossain vaiheessa puolisosta voi tosiaan tulla vielä huoltajakin, omaishoitaja.
Sitä on elämänkumppanuus.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se elämä on. Tervetuloa miesten maailmaan. Länsimaissa avioeron hakija on 70 prosentissa nainen. Tästäkään ei paljoa puhuta.
Naisen pitää hakea ero, vaikka mies on se "eronnut" eli muuttunutnrakkaudettomaksi ja itsekkääksi mulkuksi. Mies ei vaivaudu edes eroamaan, ellei kiikarissa ole uusi suhde. Siinähän voi joutua maksamaan tasinkoa. Parempi vain pitää salarakkaita.
Siksi nainen hakee eroa 70% tapauksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteella on oma elinkaarensa. Toinen voi elää jo suhteensa elinkaaren loppua, kun toinen elää vielä tunnesuhteensa elinkaaren huippua tai keskikohtaa. Jätetylle jää tunteita, unelmia ja tulevaisuuden suunnitelmia, jotka on tavalla tai toisella kulutettava pois. Tässä auttaa aika ja se, että hankki tai saa uutta ajateltavaa, uusia tunteita ja suhteita.
Ylen määrin ja vuositolkulla ei kannata ruokkia vanhaa suhdetta mielessään muistelemalla ja haikailemalla menetettyä.
Pitkissä suhteissa ihmiset elävät jotakuinkin tasatahtiin suhteensa elinkaarta ja ylläpitävät sitä niin, että se ei pääse loppumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kohtalontoveri. Tosin asiasta on jo kymmenen vuotta aikaa. Meillä exä alkoi muutaman vuoden päästä lämmitellä uudestaan välejä minuun kun oli sanojensa mukaan tehnyt virheen hylätessään meidän suhteen. Arvatkaa otinko takaisin? Tuntuu vielä olevan hämmästyttävän yleistä tuo, että aletaan myöhemmin haikailla sen jätetyn perään kun tajutaan ettei se vaihtamalla sittenkään parantunut, tiedän useamman tapauksen.
Mä olen nainen ja tein noin. Oikeast haikailin exää vain siksi, että se uusi suhde meni poikki enkä löytänyt enää ketään muutakaan. Eli olisin palannut tähteille vain siksi, ettei muutakaan ole. Aika kultasi muistot, sillä muistan että olin pähkäillyt lähtöä exän luota pitkään ja hartaasti (jopa tarjonnut häntä yhdelle naispuoliselle ystävälleni, joka kieltäytyi ).
Tämä ei slti tarkoita, ettenkö olisi halunnut vilpittömästi yrittää uudestaan. Ajattelen, että olin kehittynyt, kasvanut, ja ymmärtäisin nyt suhtautua meidän skismoihin eri tavalla. Tähän en saanut mahdollisuutta. Exäkin oli siis edelleen sinkku, en olisi rikkonut toisen suhdetta.Olisi kiva tietää, MITÄ ASIAA olette alapeukuttaneet.
Onko kyse vain katkeruudesta, että teille on tehty näin, vai jostain muusta - mistä?
Kiinnostaa oikeasti.
-Kommentin kirjoittaja
Minäkin haluaisin tietää. Ethän sinä mitään "väärää" tuossa ole tehnyt. Vai onko jengi alapeukuttanut kommenttisi eka lauseen perusteella, lukematta sen kummoisemmi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä asioissa tunteet ei aina seuraa järkeä, suru voi olla suuri vaikka järki sanoo ettei tuossa ole menettänyt mitään.
No hyvänen aika, onhan hän menettänyt ydinperheen ja normaalin perhe-elämän!
Jatkossa kaikki on hankalampaa ja monimutkaisempaa, vaikka uusi kumppani löytyisikin. Eikä välttämättä löydy sopivaa joten tiedossa myös yksinäinen vanhuus.
Kyllä tuota kannattaa surrakin. Yksipuolinen eroaja ja pettäjä riistävät viattomalta nykyisen onnen ja tulevaisuuden.Siis aikuisen ihmisen kanssa pitäisi väkisin olla, jos ei halua? Muuten häneltä on riistetty tulevaisuus? Totta kai pitää surra, mutta ei kukaan ole vastuussa toisesta aikuisesta ihmisestä, ainoastaan lapsista jos heitä on. Kumppanit ovat vapaaehtoisesti elämänkumppaneita, eivätkä aikuisten ihmisten huoltajia ja vanhempia.
Ei kukaan olekaan toisesta vastuussa, mutta elämänkumppanilta voisi toivoa suoraselkäisyyttä ja sitä ettei jokaisen mielihalun perässä tai ongelman tullen laiteta parisuhdetta palasiksi.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa aina, että maailman kauniinpia, rikkaimpia ja menestykkäitä naisiakin on kumppanit pettäneet. Se on ihan sama mitä SINÄ olisit tehnyt tai ollut, pettäjä pettää aina. Koska se pettäminen ja suhteesta toiseen hyppiminen johtuu sen pettäjän persoonallisuudesta, ei sinusta. He, joilla tuollainen persoonallisuus on tulevat aina tekemään tätä. Joten vaikka se sattuu niin et sinä menettänyt mitään muuta, kuin henkilön joka ajattelee vain itseäänsä.
Tämä. Aina sanotaan, että kun suhde ja puoliso on huonoja niin siksi petetään tai hypitään suhteesta toiseen. Joskus toki näinkin, mutta aika usein se ongelma on kyllä enemmän siinä pettäjän luonteessa.
Kyllähän tuollainen voi jättää todella syvät haavat ja pitkäksi aikaa. Voimia kovasti!
Balkuttamalla ja valittamallako aiheutit sen "vaikeamman ajanjakson"?
Se vaan jaksaa ihmetyttää miksi naiset itkevät näiden pellejen perään...
Alue: Aihe vapaa
No hyvänen aika, onhan hän menettänyt ydinperheen ja normaalin perhe-elämän!
Jatkossa kaikki on hankalampaa ja monimutkaisempaa, vaikka uusi kumppani löytyisikin. Eikä välttämättä löydy sopivaa joten tiedossa myös yksinäinen vanhuus.
Kyllä tuota kannattaa surrakin. Yksipuolinen eroaja ja pettäjä riistävät viattomalta nykyisen onnen ja tulevaisuuden.