Lue keskustelun säännöt.
Anopin pilaantuneet tarjottavat ja hienotunteisuus
20.03.2022 |
Anoppini on ihana ihminen monin tavoin, mutta ei huomaa itse ruokien pilaantumista vaan syö hymyssä suin homeista ja hapantunutta ja tarjoilee sitä muillekin. Rahasta ei ole puutetta, mutta asenne rahan kuluttamiseen on sellainen, että mitään ei makseta mistään.
Harmittaa monella tavalla: ällöttää itse syödä hänen tarjoilujaan, nolottaa hänen puolestaan, kun hän tarjoilee niitä vielä vieraammille, ja lisäksi ihmetyttää, kenelle hän oikein rahojaan säästelee: meillekö, jotka vain tuhlaamme ostelemalla tuoretta ruokaa?
Vaikka kuinka hienotunteisesti tuosta sanoisi, niin loukkaahan se, ja lisäksi saa itse tuhlarin maineen - kyllähän sitä nyt syötäväksi kelpaa vähän vanhempikin pulla, ja homepilkut voi vain noukkia pois mehun päältä. Yli seitsemänkymppisen päätä ei varmasti saa kääntymään. Jos niihin ei ole tähän mennessä kuollut, ei niihin kuole nytkään - tyhmää nirppanokkaisuutta uskotella että on terveysriskejä.
Onko muilla kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (78)
Ettei vaan olisi taas kyse siitä ettei punalaputetut tuotteet kelpaa herrasväelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
u
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista itsellä omien vanhempien kanssa. Noinhan se on ennen ollut. Leivästä leikattu vain homehtunut kohta pois, hillon päältä vain kaavittu home pois. Kun kaikesta on ollut pulaa, niin ei ole raaskittu heittää ruokaa pois. Kun tuohon on pienestä pitäen kasvanut, ei siitä enää opi pois. Itse jätän vain syömättä. Jotenkin vaikuttaa, että kun ovat tottuneet syömään pilaantunutta ruokaa, ei siitä saa edes mitään ruokamyrkytystä kuten itse saa.
Vanhempani ovat syntyneet 1941 ja vaikka he ovatkin säästäväistä ja tarkkoja, niin eivät he nyt typeriä ole. He tajuavat ilman lasten sanomisiakin, että homeiset ruuat ovat syömäkelvottomia ja raaskivat oikein hyvin heittää kompostiin pilaantuneet ruuat.
Älkää nyt alkako ymmärtämään tyhmyyttä ja keksikö sille selityksiä.
Homeiset ruuat pistävät pois, mutta aina kauhean loukkaantuneina. "Miten tämä nyt voi olla jo homeessa, vasta viimeksi kaupasta ostin". Ei se ole mitään keksittyä, että heillä on erilaiset standardit. Esim. pulla on aina itse leivottua tietysti. Kaupan pullaa ei mummo kehtaa vieraille tarjota. Hyvää pullaa hän leipookin, mutta jos vieraat tulevat huomenna, hän leipoo tänään. Mummon standardin mukaan pulla on tuoretta. Nykykäsityksen mukaisesti se on jo vanhaa.
Vierailija kirjoitti:
Ettei vaan olisi taas kyse siitä ettei punalaputetut tuotteet kelpaa herrasväelle?
Ei ne punalaputetut ole homeisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
u
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista itsellä omien vanhempien kanssa. Noinhan se on ennen ollut. Leivästä leikattu vain homehtunut kohta pois, hillon päältä vain kaavittu home pois. Kun kaikesta on ollut pulaa, niin ei ole raaskittu heittää ruokaa pois. Kun tuohon on pienestä pitäen kasvanut, ei siitä enää opi pois. Itse jätän vain syömättä. Jotenkin vaikuttaa, että kun ovat tottuneet syömään pilaantunutta ruokaa, ei siitä saa edes mitään ruokamyrkytystä kuten itse saa.
Vanhempani ovat syntyneet 1941 ja vaikka he ovatkin säästäväistä ja tarkkoja, niin eivät he nyt typeriä ole. He tajuavat ilman lasten sanomisiakin, että homeiset ruuat ovat syömäkelvottomia ja raaskivat oikein hyvin heittää kompostiin pilaantuneet ruuat.
Älkää nyt alkako ymmärtämään tyhmyyttä ja keksikö sille selityksiä.
Homeiset ruuat pistävät pois, mutta aina kauhean loukkaantuneina. "Miten tämä nyt voi olla jo homeessa, vasta viimeksi kaupasta ostin". Ei se ole mitään keksittyä, että heillä on erilaiset standardit. Esim. pulla on aina itse leivottua tietysti. Kaupan pullaa ei mummo kehtaa vieraille tarjota. Hyvää pullaa hän leipookin, mutta jos vieraat tulevat huomenna, hän leipoo tänään. Mummon standardin mukaan pulla on tuoretta. Nykykäsityksen mukaisesti se on jo vanhaa.
Mä olen nuori, mutta en kyllä pidä eilen leivottua pullaa vanhana. Onhan se tietty kaikkein parasta ihan tuoreena, mutta hyvää vielä seuraavanakin päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Aika raakaa kommenttia.. Itse jättäisin vaan tarjoilut koskematta ja sillä selvä. Toisten puolesta en jaksaisi nolostella.
Juuri näin, on kyllä tyly ja puhetaidoton meininki, jolle osaa nätisti sanoa, vaan jättää kyläilyt sikseen.
Voihan sitä sanoa, ja jos suuttuu, niin ehkä kyläilyt ainakin hetkeksi vähemmälle.
Yksi vaihtoehto on viedä omattuliaiset mukaan :) semmoiset, mitä ei voi tunkea jääkaappiin, vaan laittaa heti pöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
u
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista itsellä omien vanhempien kanssa. Noinhan se on ennen ollut. Leivästä leikattu vain homehtunut kohta pois, hillon päältä vain kaavittu home pois. Kun kaikesta on ollut pulaa, niin ei ole raaskittu heittää ruokaa pois. Kun tuohon on pienestä pitäen kasvanut, ei siitä enää opi pois. Itse jätän vain syömättä. Jotenkin vaikuttaa, että kun ovat tottuneet syömään pilaantunutta ruokaa, ei siitä saa edes mitään ruokamyrkytystä kuten itse saa.
Vanhempani ovat syntyneet 1941 ja vaikka he ovatkin säästäväistä ja tarkkoja, niin eivät he nyt typeriä ole. He tajuavat ilman lasten sanomisiakin, että homeiset ruuat ovat syömäkelvottomia ja raaskivat oikein hyvin heittää kompostiin pilaantuneet ruuat.
Älkää nyt alkako ymmärtämään tyhmyyttä ja keksikö sille selityksiä.
Homeiset ruuat pistävät pois, mutta aina kauhean loukkaantuneina. "Miten tämä nyt voi olla jo homeessa, vasta viimeksi kaupasta ostin". Ei se ole mitään keksittyä, että heillä on erilaiset standardit. Esim. pulla on aina itse leivottua tietysti. Kaupan pullaa ei mummo kehtaa vieraille tarjota. Hyvää pullaa hän leipookin, mutta jos vieraat tulevat huomenna, hän leipoo tänään. Mummon standardin mukaan pulla on tuoretta. Nykykäsityksen mukaisesti se on jo vanhaa.
Tämä ei kyllä totta, toki uunituoreena parasta, mutta on tietenkin täysin syötävää seuraavana päivänä. Ota vähän vähemmän, jollei houkuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo edesmenneet, kaksi sotaa ja pulakauden eläneet sukulaiset syöttivät homeiset hillot, mehut ja kaakut pikkulapsille ja muille vieraille surutta. Hillopurkista vain kaavittiin päältä homekerros pois. Vai maistuu homeelle? Syö pois vaan muuta ei tule. Jos ei syönyt sai sapiskaa. Elivät kaiken kaikkiaan terveinä koko pitkän elämänsä (osa päälle 100v, osa lähes 100v), suurin osa skarppeina ja toimintakykyisenä omissa kodeissaan loppuun asti. Tästä huolimatta en itse syö mitään homeista tai vanhentunutta. Enkä epäröi sanoa ääneen jos joku sellaista tarjoaa, varsinkin kun se on toistuvaa.
Mikä tässä ihmetyttää on tietenkin se, ettei ap:n ukkoa tunnu haittaavan myrkkyjen syöminen.
Samantapainen ongelma meillä. Anoppi tekee aina ison satsin ruokaa ja säilyttää sitä monta päivää joko hellalla kattilassa tai uunissa, jos on uuniruoka. Lämmittää koko satsin monta kertaa ja antaa taas jäähtyä siinä hellalla /uunissa. Monta kertaa olen tästä puhunut, hänen vastauksensa on ettei hän tiedä ketään kenelle olisi mitään ongelmia tästä tullut. No ehkä ei tunne, mutta inhottaa syödä niitä monta päivää lämpimässä muhineita ruokia. Onneksi ei usein jouduta siihen tilanteeseen, että hänen kotonaan pitäisi asettua ruokapöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun anoppi myös. Ihan hyvää on kaikki vielä, vaikka on isoja homepilkkuja. Tyttärensä kanssa otti oikein kunnolla yhteen asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi myös. Ihan hyvää on kaikki vielä, vaikka on isoja homepilkkuja. Tyttärensä kanssa otti oikein kunnolla yhteen asiasta.
Yhä vieläkin ja kaikille samalla tavalla, eli, syököön itse murkinansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen viisikymppinen ja monella ikäiselläni on jo tosi huono lähinäkö, ns. ikänäkö. Moni käyttää toki lukulaseja lukiessaan, mutta he eivät ole tajunneet, että lähinäköä tarvitsee ihan kaikkialla. Parilla kaverillani käydessä huomaa ihan selvästi, että eiväthän he koskaan niillä lukulaseilla katso jääkaappiin, vessan peiliin tai vaikka keittiön pintoja ja pinttyneitä astioita. Eikä he myöskään huomaa, jos salaatin seassa tai hedelmän pinnassa on jotain vähän pilaantuneen näköistä. Nyt keväällä ihmettelevät, että ohhoh kun auringonpaisteessa huusholli näyttää likaiselta. Talvella hämärässä sitä ei vaan heikentyneellä näöllä huomaa.
Sama juttu oman äitini kanssa. Muuten on ihan hygieeninen, mutta hänen mielestään, ruoat, pullat ym. Voi huoletta pakastaa ja sulattaa monta kertaa.
Kävimme yleensä hänen luonaan lauantaina tai sunnuntaina. Ihmettelin aina sitä, että miksi minulle ja miehelle piti laittaa tarjolle esim. kuusi pullaa, 7 palaa piirakkaa ja keksejä, vaikka emme kumpikaan kauheasti välitä makeasta ja syömme vain yhden pullan/piurakkapalana. Ajattelin tietenkin, että he varmasti syövät pullat myöhemmin isämme kanssa. Ihmettelin joskus, miten pullat ovat niin kuivia ja marjapiirakan päälinen jotenkin rakeinen.
Kerran taas menimme kylään esikoista odottaessa ja mietin, että miten voikin on ihan samanlainen erikoisen muotoinen pala piirakkaa tarjolla ja miten edellisenäkin viikonloppuna oli ihan samanlainen. Söin kyseisen palan, minkä jälkeen oksensin ja ripulin seuraavan yön ja päivän.
Tämän jälkeen kuulustelun äitiä siitä, että tarjoaako hän meille useaan kertaan sulatettuja pullia. Hän piti koko hygienia-asiaa ihan höpötyksen, eivätkä pullat ja piirakat mene miksikään, jos ne mikrossa sulattaa ja tämän jälkeen saman päivän aikana uudestaan pakastaa.
Tuo kokemus oli niin raju, että en ole uskaltanut tämän jälkeen syödä (enkä syöttää lapsillenikaan) heillä mitään tarjottavia, jotka olisivat voineet käydä pakasteena kautta ja olemmekin alkaneet kutsua vanhempiani meille kahville. Jos menemme heille, niin vien omat pullat mukana. Vieläkin saan kuulla heittoja siitä, että miten on vain liian hygieeninen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämänkään asian takia en osta ikinä mitään itsetehtyä mistään myyjäisistä, koulujen tapahtumista tai muualtakaan. Niiden leipomusten taustoista ei ikinä tiedä, vaan leipomuksia on voitu tehdä vaikka minkälaisissa sontaläjissä pesemättömillä kakkaisilla käsillä ja ikivanhoista raaka-aineista.
Jos siis syön jossakin kodin ulkopuolella, niin aika tarkkaan katson paikan, olisi sitten kaverin luona tai ravintolassa. Jos näyttää vähänkin epäilyttävältä, niin olen ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista itsellä omien vanhempien kanssa. Noinhan se on ennen ollut. Leivästä leikattu vain homehtunut kohta pois, hillon päältä vain kaavittu home pois. Kun kaikesta on ollut pulaa, niin ei ole raaskittu heittää ruokaa pois. Kun tuohon on pienestä pitäen kasvanut, ei siitä enää opi pois. Itse jätän vain syömättä. Jotenkin vaikuttaa, että kun ovat tottuneet syömään pilaantunutta ruokaa, ei siitä saa edes mitään ruokamyrkytystä kuten itse saa.
Vanhempani ovat syntyneet 1941 ja vaikka he ovatkin säästäväistä ja tarkkoja, niin eivät he nyt typeriä ole. He tajuavat ilman lasten sanomisiakin, että homeiset ruuat ovat syömäkelvottomia ja raaskivat oikein hyvin heittää kompostiin pilaantuneet ruuat.
Älkää nyt alkako ymmärtämään tyhmyyttä ja keksikö sille selityksiä.
Minun vanhempani 1930-luvulla syntyneet, ikinä ei syöty pilaantunutta ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Hankala tilanne kieltämättä. Itselläni on vähän vastaavanlainen, mutta kuitenkin erilainen. Aina kun menemme isäni luo kylään, hänen astiansa ovat likaisia/ihan pesuaineessa. Isä pesee astianpesukoneella, mutta luultavasti huonoilla pesuaineilla tai ohjelmilla, kun astiat eivät puhdistu. Olen huomauttanut asiasta moneen kertaan, mutta isä väittää minun kuvittelevan omiani. Kerrankin sain teemukin, johon oli jäänyt pohjalle iso kerros pesuainetta. Isä kaatoi kuuman teeveden mukiin, eikä edes huomannut, miten vesi muuttui lähes valkoiseksi. En tietenkään juonut teetä, mutta mielessä kävi, että kuinkahan monesti isä on kulauttanut vastaavan kupposen omiin kitusiinsa...
Ehkä isäsi ei enna ohjelman pyöriä loppuun saakka vaan kuvittelee astioiden olevan puhtaita kun astianpesukone hiljenee hetkeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni "yli seitsemänkymppinen" ei ole edes mikään ihan kovin vanha, moni tuon ikäinen on tosi skarppi ja virkeä. Ei siis pitäisi olla mitenkään höperö.
Eli sanoisin kyllä suoraan, asiallisesti.
"Ritva-kulta, nämä pullat oli hyviä, mutta nykytiedon mukaan vanhentunutta/homeista ei saisi syödä. Ei auta vaikka leikkaa homeen pois, homeitiöitä on jo levinnyt. Ethän tarjoa näitä muillekaan. Haetaan kaupasta uudet pullat."Ja tämä joka kerta, nätisti, asiallisesti.
Iästä tuli ihan sama mieleen. Reilusti päälle kahdeksankympin saa yleensä mennä, ennen kuin ikääntyminen alkaa vähän tuntua kognitiivisessa puolessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen viisikymppinen ja monella ikäiselläni on jo tosi huono lähinäkö, ns. ikänäkö. Moni käyttää toki lukulaseja lukiessaan, mutta he eivät ole tajunneet, että lähinäköä tarvitsee ihan kaikkialla. Parilla kaverillani käydessä huomaa ihan selvästi, että eiväthän he koskaan niillä lukulaseilla katso jääkaappiin, vessan peiliin tai vaikka keittiön pintoja ja pinttyneitä astioita. Eikä he myöskään huomaa, jos salaatin seassa tai hedelmän pinnassa on jotain vähän pilaantuneen näköistä. Nyt keväällä ihmettelevät, että ohhoh kun auringonpaisteessa huusholli näyttää likaiselta. Talvella hämärässä sitä ei vaan heikentyneellä näöllä huomaa.
Olen lähes viisikymppinen ja ikäiseni ystävät ovat fiksuja normaaleita ihmisiä, eivätkä mitään avohoitopotilaita niin kuin sinun ystäväpiirisi on sinä mukaan lukien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista itsellä omien vanhempien kanssa. Noinhan se on ennen ollut. Leivästä leikattu vain homehtunut kohta pois, hillon päältä vain kaavittu home pois. Kun kaikesta on ollut pulaa, niin ei ole raaskittu heittää ruokaa pois. Kun tuohon on pienestä pitäen kasvanut, ei siitä enää opi pois. Itse jätän vain syömättä. Jotenkin vaikuttaa, että kun ovat tottuneet syömään pilaantunutta ruokaa, ei siitä saa edes mitään ruokamyrkytystä kuten itse saa.
Vanhempani ovat syntyneet 1941 ja vaikka he ovatkin säästäväistä ja tarkkoja, niin eivät he nyt typeriä ole. He tajuavat ilman lasten sanomisiakin, että homeiset ruuat ovat syömäkelvottomia ja raaskivat oikein hyvin heittää kompostiin pilaantuneet ruuat.
Älkää nyt alkako ymmärtämään tyhmyyttä ja keksikö sille selityksiä.
Sinun vanhempasi ovat todennäköisesti kasvaneet kodeissa, jos ruoasta ei ollut pulaa. Moni muu tuonikäinen on kasvanut kodissa, jossa ruokaa ei ollut tarpeeksi tai se oli ainakin hyvin yksipuolista. Sellaisessa kodissa kasvaneella on jäänyt takaraivoon se, että mitään ruokaa ei heitetä menoksi. Kun tuohon on kasvanut koko lapsuutensa, on asennetta vaikea muuttaa yli 70-vuotiaana. Lisäksi asenteeseen vaikuttaa oma elämänkokemus: kun on koko elämänsä tehnyt näin eikä siitä ole ollut harmia, on vaikeaa sisäistää se, että home voi olla oikeasti vaarallista.
Ei kai tuo ole ohjelmien tai pesuaineen vika, mättää liikaa pesuainetta siihen masiinaan?!