Vanhempi: Miten odotit lasten parantavan elämääsi? Kävikö niin?

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:51"]

Olin toki lukenut kaikki mahdolliset kauhujutut, miten lapsi pilaa elämän, synnytys on kauheaa, parisuhde loppuu siihen. Olin jo kolmikymppinen nainen, joten puhuimme miehen kanssa paljon siitä, että yritämme silti kestää, kun joka tuutista lukee, kuinka lapsi pilaa avioliiton ja naisen kropan ja tuo kaikenlaisia vaikeuksia elämään. Mutta silti halusimme lapsen.

[/quote]Etkö siis todella odottanut lapsen lisäävän mitään myönteistä elämääsi, ainoastaan kielteisiä asioita? -ap

En odottanut mitään vaan suhtauduin asiaan suurella uteliaisuudella, valmiina vastaanottamaan kaikki mitä tulee. Negatiiviset puolet olivat hallitsevia ekan vuoden, sen jälkeen positiiviset on voittaneet negatiiviset. Nyt harkitsen toista lasta vaikka mulla on parempi käsitys siitä mitä on odotettavissa :)

Odotin hauskuutta, menoa ja meininkiä. Odotin sitä, että saan nähdä ja kokea paljon iloa, onnea ja naurua.

Sain kolme lasta enkä osannut ennen heitä ymmärtää, miten paljon paremmaksi elämä muuttui, kun sitä ei enää elänyt itselleen.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:33"]En odottanut lapsieni tuovan elämääni mitään varsinaisesti parempaa, koska olen aina ollut sitä mieltä, että lapsia ei saa tehdä tähän maailmaan hoitamaan vanhempiaan tai olemaan näiden onnen lähde. Se on moraalisesti väärin. Lapset tehdään elämäntilanteeseen, joka on niin hyvä että siihen ei välttämättä lapsia ns. edes tarvitsisi.

Minä koin että olin ennen lapsia jo saanut elämältä sen, mitä lapsettomana voin saada. Tuntui luonnolliselta siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen, siihen että voin käyttää sen hoivaavan ja elämää suojelevan energian, mitä silloin käytin muihin ihmisiin, omiin lapsiini. Odotin lasten olevan elämässä jotain sellaista, jonka kasvua tukea ja ruokkia ja jonka kasvun seuraamisesta saa iloa. 
[/quote]
Hyvin kirjoitettu. Tällainen ajatusmaailma minullakin oli. Elämässä tuntui olevan aikaa ja tilaa lapselle, joten sellainen hankittiin. Meni 4v ennen kuin tuntui seuraavan kerran sille että nyt olemme valmiita hankkimaan vielä toisenkin ja että jotain menee hukkaan jos en toista hanki. Samanlainen olo toki ensimmäisenkin kohdalla; että tässä meidän kahden ihmisen perheessä olisi nyt niin rakkautta ja tukea ja turvaa jaettavaksi muillekin. Elämäni oli siihen mennessä antanut mitä annettavissa on ilman lapsia, lapsi tuntui luonnolliselle jatkumolle ja elämässä alkoi uusi vaihe.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:55"]

Sinulle ei nyt kelpaa muu kuin oma käsityksesi tästä asiasta, joten annetaan olla, jos sopii.

[/quote]Minulla ei ole mitään ennakkokäsitystä siitä, mitä myönteistä sinä odotit lapsen myötä elämääsi saavasi. Toivoisin kuitenkin, että vastaat siihen kysymykseen, jonka esitin, etkä ala tahallaan ymmärtää sitä väärin. Se on vain kohteliasta kysymyksen esittäjää kohtaan. Tarkoitukseni ei ole olla hyökkäävä, mutta varmaan ymmärrät, ettei vastausta "En odottanut saavani lapsista mitään myönteistä" hyväksytä ilman tarkentavia lisäkysymyksiä. -ap

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:52"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:49"]

Elämä on paljon muutakin kuin projekteja :D

[/quote]Voit korvata projekti-sanan jollakin muulla, mielestäsi lasten hankintaa paremmin kuvaavalla ilmauksella. Minusta on joka tapauksessa uskomatonta, että joku on valmis sitomaan yhteen asiaan noin paljon resursseja ilman mitään odotusta siitä, että vastineeksi saa jotakin hyvää. 

Asia on tietenkin eri, jos lapsi on vahinko. -ap

[/quote]

Resursseja ja projekteja... onko siviili- ja työelämälläsi mitään eroa? 

Voi ap. Millaiseen henkiseen köyhyyteen oletkaan vajonnut, kun yrität kaiken euroissa mitata :) 

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:55"]

Sinulle ei nyt kelpaa muu kuin oma käsityksesi tästä asiasta, joten annetaan olla, jos sopii.

[/quote]Minulla ei ole mitään ennakkokäsitystä siitä, mitä myönteistä sinä odotit lapsen myötä elämääsi saavasi. Toivoisin kuitenkin, että vastaat siihen kysymykseen, jonka esitin, etkä ala tahallaan ymmärtää sitä väärin. Se on vain kohteliasta kysymyksen esittäjää kohtaan. Tarkoitukseni ei ole olla hyökkäävä, mutta varmaan ymmärrät, ettei vastausta "En odottanut saavani lapsista mitään myönteistä" hyväksytä ilman tarkentavia lisäkysymyksiä. -ap

[/quote] Okei, jatketaan sitten. Minä en sanonut, etten odottanut saavani lapsista mitään myönteistä. Voit tarkistaa sen sieltä vastauksestani. Sanoin, etten odottanut lasten parantavan elämääni ja tarkensin sitä myöhemmin sillä, etten asettanut heille taakkaa olla minun elämäni kohentajia. Aivan kuin en odota puolisonkaan olevan minun onnellisuuteni lähde tai tae, on hienoa, että olemme onnellisia yhdessä ja meillä on hieno perhe, mutta kukaan muu ei ole olemassa minua varten tässä maailmassa. Olemme kukin itseämme varten, jos sitäkään, kunhan olemme. 

Ja kyllä, sinä olet hyökkäävä, vaikket ehkä tarkoitakaan olla sitä.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:03"]

Minä en sanonut, etten odottanut saavani lapsista mitään myönteistä. Voit tarkistaa sen sieltä vastauksestani. Sanoin, etten odottanut lasten parantavan elämääni ja tarkensin sitä myöhemmin sillä, etten asettanut heille taakkaa olla minun elämäni kohentajia.

[/quote]Siispä: Mitä myönteistä odotit saavasi elämääsi lasten hankinnan myötä? Saitko näitä asioita (vai kenties jotakin muuta)? -ap

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:58"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:33"]En odottanut lapsieni tuovan elämääni mitään varsinaisesti parempaa, koska olen aina ollut sitä mieltä, että lapsia ei saa tehdä tähän maailmaan hoitamaan vanhempiaan tai olemaan näiden onnen lähde. Se on moraalisesti väärin. Lapset tehdään elämäntilanteeseen, joka on niin hyvä että siihen ei välttämättä lapsia ns. edes tarvitsisi. Minä koin että olin ennen lapsia jo saanut elämältä sen, mitä lapsettomana voin saada. Tuntui luonnolliselta siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen, siihen että voin käyttää sen hoivaavan ja elämää suojelevan energian, mitä silloin käytin muihin ihmisiin, omiin lapsiini. Odotin lasten olevan elämässä jotain sellaista, jonka kasvua tukea ja ruokkia ja jonka kasvun seuraamisesta saa iloa.  [/quote] Hyvin kirjoitettu. Tällainen ajatusmaailma minullakin oli. Elämässä tuntui olevan aikaa ja tilaa lapselle, joten sellainen hankittiin. Meni 4v ennen kuin tuntui seuraavan kerran sille että nyt olemme valmiita hankkimaan vielä toisenkin ja että jotain menee hukkaan jos en toista hanki. Samanlainen olo toki ensimmäisenkin kohdalla; että tässä meidän kahden ihmisen perheessä olisi nyt niin rakkautta ja tukea ja turvaa jaettavaksi muillekin. Elämäni oli siihen mennessä antanut mitä annettavissa on ilman lapsia, lapsi tuntui luonnolliselle jatkumolle ja elämässä alkoi uusi vaihe.

[/quote]Näiden kahden kirjoittajan ajatusmaailma on lähellä minunkin ajatusmaailmaani.

7

Et voi mennä vapaasti, jatkuvasti pitää ostaa kaikkee tavaraa, et saa nukkua vapaasti, et voi tehdä mitä huvittaa...

En lukenut muuta kuin otsikoin, tunnustan. Mutta pakko sanoa, että juuri äsken ruokapöydässä kun olimme koko perhe koolla, kuuntelimme hyvää musiikkia ja juttelimme ja nauroimme, sanoin: "Voikohan ihminen ikinä olla onnellisempi kuin mitä olen nyt.." Se tiivistää mun mielestä kaiken oleellisen. Perhe ja rakkaus on tärkeintä tässä maailmassa. Niin se on!

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:03"]

Minä en sanonut, etten odottanut saavani lapsista mitään myönteistä. Voit tarkistaa sen sieltä vastauksestani. Sanoin, etten odottanut lasten parantavan elämääni ja tarkensin sitä myöhemmin sillä, etten asettanut heille taakkaa olla minun elämäni kohentajia.

[/quote]Siispä: Mitä myönteistä odotit saavasi elämääsi lasten hankinnan myötä? Saitko näitä asioita (vai kenties jotakin muuta)? -ap

[/quote]Tämähän on täysin eri kysymys, kuin se miten odotin lasten parantavan elämääni. Sama kuin jos kysyisi, että miten odotit tietyn työpaikan parantavan elämääsi, verrattuna siihen, miten työelämään pääseminen vaikutti elämääsi. 

Ap taitaa käyttää nyt sanaa odottaa eri merkityksessä kuin minä. 

7

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:08"]

Tämähän on täysin eri kysymys, kuin se miten odotin lasten parantavan elämääni. Sama kuin jos kysyisi, että miten odotit tietyn työpaikan parantavan elämääsi, verrattuna siihen, miten työelämään pääseminen vaikutti elämääsi. 

[/quote]Parantuminen tarkoittaa ainakin minun kielitajuni mukaan suurin piirtein samaa kuin 'muuttua myönteiseen suuntaan'. Onko kysymys nyt muotoiltu niin, että pystyt siihen vastaamaan? -ap

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:12"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:08"]

Tämähän on täysin eri kysymys, kuin se miten odotin lasten parantavan elämääni. Sama kuin jos kysyisi, että miten odotit tietyn työpaikan parantavan elämääsi, verrattuna siihen, miten työelämään pääseminen vaikutti elämääsi. 

[/quote]Parantuminen tarkoittaa ainakin minun kielitajuni mukaan suurin piirtein samaa kuin 'muuttua myönteiseen suuntaan'. Onko kysymys nyt muotoiltu niin, että pystyt siihen vastaamaan? -ap

[/quote]Okei, ja kun tarkennetaan vielä tuo sana odottaa, niin päästään ehkä yhteisymmärrykseen siitä, mitä kysyttiin:)

Minä otin tuon sanan odottaa samassa merkityksessä kuin edellyttää (tai toivoa) mutta sinä taisit tarkoittaa jotain muuta.

7

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:33"]

En odottanut lapsieni tuovan elämääni mitään varsinaisesti parempaa, koska olen aina ollut sitä mieltä, että lapsia ei saa tehdä tähän maailmaan hoitamaan vanhempiaan tai olemaan näiden onnen lähde. Se on moraalisesti väärin. Lapset tehdään elämäntilanteeseen, joka on niin hyvä että siihen ei välttämättä lapsia ns. edes tarvitsisi.

Minä koin että olin ennen lapsia jo saanut elämältä sen, mitä lapsettomana voin saada. Tuntui luonnolliselta siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen, siihen että voin käyttää sen hoivaavan ja elämää suojelevan energian, mitä silloin käytin muihin ihmisiin, omiin lapsiini. Odotin lasten olevan elämässä jotain sellaista, jonka kasvua tukea ja ruokkia ja jonka kasvun seuraamisesta saa iloa. 

[/quote]

Mä olen tästä vähän eri mieltä.. Mikä on sun mielestä se sallittu syy hankkia lapsia? Ainahan se kumpuaa itsekkyydestä, se, että  haluaa itse saada sen jälkeläisen. Mun mielestä ihminen, joka on onnen lähde jollekin, on todella hyvässä asemassa, edellyttäen ettei siihen asemaan liity mitään vaatimusten tai toiveiden täyttämistä. Riittää että on olemassa. 

Me hankittiin lapset nuorina, joten jonkun mielestä se oli varmaan huutava vääryys ettei kaikki ollut elämäntilanteen kannalta valmiina, (ja mitä se itse kenellekin tarkoittaa), mutta meille kävi enemmän kuin hyvin monenkin asian suhteen. Saimme hoidettua opinnot ja lapset ja ehdittiin viettää paljon aikaa yhdessä perheenä. Sitä on monenlaisia elämäntarinaa. Ei yhtä ainoaa oikeaa.

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:14"]

Minä otin tuon sanan odottaa samassa merkityksessä kuin edellyttää (tai toivoa) mutta sinä taisit tarkoittaa jotain muuta.

[/quote]Tarkoitin odottamisella suurin piirtein samaa kuin 'ennakoida', 'ennustaa', 'toivoa', 'olettaa tulevaisuudelta tiettyjä asioita'. -ap

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:14"]

Minä otin tuon sanan odottaa samassa merkityksessä kuin edellyttää (tai toivoa) mutta sinä taisit tarkoittaa jotain muuta.

[/quote]Tarkoitin odottamisella suurin piirtein samaa kuin 'ennakoida', 'ennustaa', 'toivoa', 'olettaa tulevaisuudelta tiettyjä asioita'. -ap

[/quote]Okei, nyt ymmärrän, mutta ymmärtähän sinäkin, että sen voi käsittää myös edellyttämisenä. :)

[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 13:19"]

Okei, nyt ymmärrän, mutta ymmärtähän sinäkin, että sen voi käsittää myös edellyttämisenä. :)

[/quote]Myönnän, ettei tämä tulkintamahdollisuus tullut edes mieleeni. Mutta eikös se niin ole, että kaikki kommunikaatio epäonnistuu paitsi vahingossa? :) -ap