Kysymys mielenterveyskuntoutujille, joilla myös alkoholiongelma

Te, joilla on säännöllinen hoitokontakti psykiatrisessa avohoidossa - kun juomisenne on paljastunut, miten teihin on suhtauduttu? Asiallisesti, ymmärtävästi, syyttävästi? Onko yritetty kiristää suostumaan Antabuslääkitykseen tai muuten vaadittu täysraittiutta? Pitääkö ravata labrakokeissa jatkuvasti, puhallutetaanko? Yritetäänkö pakottaa AA:han tai muihin ryhmiin?

Pelottaa, koska tajuan narahtavani pian. Tähän asti olen onnistunut salaamaan juomiseni täysin. Pelottaa siis etenkin siitä syystä, koska osa käyttämistäni lääkkeistä on sellaisia, joiden käytön aikana alkoholia tulisi välttää (eivät ole kolmiolääkkeitä, mutta joka tapauksessa) ja epäilen, että lääkäri yrittää tällä verukkeella pakottaa täysrauttiuteen ja toisaalta vetoaa psykoosisairauteeni ja sen mahdolliseen pahenemiseen juomisen vuoksi.

Ymmärrän toki, että vähentää pitäisi, kenenkään ei tarvitse erikseen tulla kertomaan sitä minulle. Toivon asiallisia, ei-tuomitsevia ja informatiivisiä vastauksia.