Lue keskustelun säännöt.
Oletko jollekin maailman tärkein ihminen?
Kommentit (32)
Varmaankin omille lapsilleni olen ja he mulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, meidän kissoille ole se tärkein ihminen.
Vierastan hieman ilmaisua maailman tärkein, mutta oletan olevani puolisolleni hänenlle tärkein tai läheisin ihminen. Aikuisille lapsilleni olen tärkeä, mutten haluaisikaan olla heille maailman tärkein. Puolisoni on minulle hyvin tärkeä ja ne omat lapset.
Olin joskus enkä halua sitä olla enää koskaan. Siihen alkoi liittymään omistushalua ja sairaalloista mustasukkaisuutta. Haluan olla jollekulle tärkeä jolla muitakin tärkeitä enkä se tärkein johon ei muita mahdu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, meidän kissoille ole se tärkein ihminen.
Niin mutta sä et ole niille tärkein, joku muu voi hoitaa sen asian, antaa ruokaa ja suojaa j ahellyyttä.
ELi väärin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En.
Vastasin samoin, mutta meni sensuuriin 😆
En. En ole koskaan ollut. No, nykyisin itselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vammaiselle lapselleni olen tärkein, ja surullista, mutta totta, myös lähes ainoa ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koiralleni ainakin, lapsesta en ole ihan varma.
Lapseni on minulle kaikkein tärkein
Itse olen itselleni maailman tärkein <3.
Samoin lapselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko olevani. Puolisolleni lapset ovat tärkeämpiä kuin minä, kuten minullekin. Lapsille taas he itse ovat tärkeimpiä ihmisiä, kuten kuuluu ollakin.
Olen hyvin tärkeä ihminen monelle läheiselleni. Esim. miehelleni, lapsilleni, vanhemmilleni, siskolleni, anopille ja kahdelle ystävälleni. Miehelleni ja lapsilleni olen varmasti se läheisin. Elämässäni on hyvin paljon muitakin ihmisiä, joille olen tärkeä ja olen kaikista onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, meidän kissoille ole se tärkein ihminen.
Niin mutta sä et ole niille tärkein, joku muu voi hoitaa sen asian, antaa ruokaa ja suojaa j ahellyyttä.
ELi väärin!
Et voi sanoa tuon olevan väärin. Minulla on kokemusta koirasta (ja varmasti on muissakin eläinlajeissa), joka oli minusta riippuvainen. Ei tokikaan mikään terve piirre, mutta silti fakta. Se ei antanut muiden hoitaa itseään, siihen ei voinut koskea kun en ollut paikalla. Ruokaa toki pystyivät muutkin antamaan, mutta esim taluttimeen ei saanut kytkettyä, saati että sitä olisi saanut kiinni muutoin kuin nurkkaan ahdistamalla (ja silloin olisi tullut päälle). Nämä keissit ovat onneksi marginaalitapauksia, mutta niitäkin eläimiä on - valitettavasti.
Olen erittäinkin tärkeä, mutta vain silloin, kun minua tarvitaan. Muina aikoina minun olisi suotavaa olla näkymätön, kuulumaton, tilaa viemätön, hajuton jne. Parempi, kun en olisi lainkaan olemassa silloin, kun minua ei tarvita, ja ilmestyisin pelkän ajatuksen voimalla paikalle aina, kun minua tarvitaan. Ja sitten taas katoaisin.
En ole kenellekään edes vähäisessä määrin tärkeä ja hyvä niin! 👍
Lapsen lapselleni, ainakin heistä yhdelle ja kantaa.Puolisoa ei ole , 22 vuoden suhteeni kuoli, pian tulee sitäkin jo 1 vuotta ja olin hänelle tärkeä, kuten hän minulle.
En.