Oletko jollekin maailman tärkein ihminen?
Kommentit (32)
Miehelleni olen tärkein ja hän minulle. Lapsille olemme molemmat yhdessä tärkeitä. Äideillemme myös.
En ole kenellekkään. Luulen että kumppanille on tärkeimpiä kuitenkin omat vanhemmat ja sisarrus.
Ehkä omille lapsille, tosin he ovat jo aikuisuuden kynnyksellä, joten luonnollisesti en ole enää yhtä tärkeä heille kuin aiemmin. Miehelle olen läheisin ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen, minulle itselleni. Pitämällä itseni ykkösenä pysyn kunnossa ja kykenen huolehtimaan muistakin.
Eli ei ole ketään jonka puolesta uhraisit itsesi?
Pelastaisit aina oman henkesi mieluummin?
En. Puolisoa tai lapsia ei ole. Sisaruksia on kolme, enkä varmastikaan ole vanhemmilleni tärkeämpi kuin he tai heidän lapsensa.
Mun miehelle hänen äitinsä tulee ennen minua.
No ei mieskään kyllä ole minulle ykkönen. Lapsi on.
Oletan, että olen veljeni kanssa tärkein vanhemmilleni. Mikäli he joutuisivat jostain syystä valitsemaan puolisonsa/lastensa välillä, niin lapset todennäköisesti voittaisivat.
Itselleni on lapseni tärkein. Tällä hetkellä vielä olen hänelle tärkein, mutta tulee varmasti aika, jolloin hänen puolisonsa on hänelle tärkein. Mikäli saavat lapsia, niin silloin se lapsi on todennäköisesti tärkeämpi kuin puolisonsa.
( Se, että sanon lapsen olevan tärkeämpi kuin puoliso, ei tarkoita sitä, että antaa esim. lasten pompottaa, tai määrätä puolisoiden keskinäisiä asioita.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen, minulle itselleni. Pitämällä itseni ykkösenä pysyn kunnossa ja kykenen huolehtimaan muistakin.
Eli ei ole ketään jonka puolesta uhraisit itsesi?
Pelastaisit aina oman henkesi mieluummin?
Eipä ole tullut vastaan tilannetta, jossa aseella uhaten kysyttäisiin kuka ammutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, meidän kissoille ole se tärkein ihminen.
Niin mutta sä et ole niille tärkein, joku muu voi hoitaa sen asian, antaa ruokaa ja suojaa j ahellyyttä.
ELi väärin!
Et voi sanoa tuon olevan väärin. Minulla on kokemusta koirasta (ja varmasti on muissakin eläinlajeissa), joka oli minusta riippuvainen. Ei tokikaan mikään terve piirre, mutta silti fakta. Se ei antanut muiden hoitaa itseään, siihen ei voinut koskea kun en ollut paikalla. Ruokaa toki pystyivät muutkin antamaan, mutta esim taluttimeen ei saanut kytkettyä, saati että sitä olisi saanut kiinni muutoin kuin nurkkaan ahdistamalla (ja silloin olisi tullut päälle). Nämä keissit ovat onneksi marginaalitapauksia, mutta niitäkin eläimiä on - valitettavasti.
Tuollaisella koiralla on ongelmakäytöstä, koska eläinten omistaminen ei ole eettistä. Koira on laumaeläin ja se kärsii aina yksin jäädessään, ja siksi koirille kehittyy eroahdistusta ja pelkoa muita ihmisiä kohtaan. Koira ei ajattele, että "hän on laumaani, hän on tärkein minulle!". Jos o tuollainen koira se on vaarallinen koska se on niin pelokas. Lopettakaa eläimien humanisoiminen!
Yksi kommentti oli että "Olen kissoilleni se tärkein." Joopa joo, kuka vaan voi hoitaa kissoja ja jos myisit ne, ne sopeutuisivat uuteen paikkaan muutamasta päivästä viikkoon ja unohtaisivat sinut. Kissan- ja koiranpalvojat ovat harhaisia.
Kyllä olen, minulle itselleni. Pitämällä itseni ykkösenä pysyn kunnossa ja kykenen huolehtimaan muistakin.