Yhtä asiaa en ymmärrä näistä parisuhdekeskusteluista

Osa ihmisistä pystyy tekemään valintoja järjellä silloinkin kun sydän sanoo toista. Minä olen esimerkiksi luopunut muuten hyvästä suhteesta siksi, että toinen halusi lapsia ja minä en. Jossain vaiheessa jompikumpi olisi kuitenkin joutunut joustamaan ja elämään sellaista elämää, jota ei alun perin halunnut, tässä asiassa kun ei voi tehdä kompromisseja. Ensihuuman haihduttua suhteen tulee perustua yhteisiin arvoihin. En usko, että olisin onnellinen miehen kanssa, joka unelmoi maatilasta, haluaa olla mukana seurakuntatoiminnassa aktiivisesti tai vaikka kannattaa perinteisiä sukupuolirooleja. Miksi hukata kummankaan aikaa, kun maailma on täynnä kummallekin paremmin sopivia kumppaneita?

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 09:49"][quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 09:12"][quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 09:06"]

Jotkut ihmiset ovat niin mustavalkoisia ja oikeastaan tyhmiäkin lausunnoissaan. Ei minustakaan päälle päin kukaan tietäisi ja näkisi luottotiedottomuutta, mutta sellainen tilanne on, mitä sitten? Yksikään ystäväni joka asiasta tietää, ei ole minua jättänyt ja asiasta tietäviä on. Mitäs tuosta, hoidan raha-asiani nyt niin hyvin kuin pystyn, teen töitä pitkiä päiviä ja elän velatonta hyvää elämää. Velkaa on nykyään siis 0 e, mutta tiedot säilyvät vielä tiedoissa. Jos joku minut asian kuullessaan jättää niin se on hänen oma asia, pärjään hyvin ilman tällaista ihmistäkin. :)

[/quote]

minä itse olen naimisissa miehen kanssa, jolla on neljän miljoonan velat. Hän kertoi asiasta ensi treffeillä. Ei se miestä pahenna, mutta asuntoahan emme voi ostaa. 

Ap
[/quote]

Joku toinen olisi tuossa tilanteessa päättänyt olla treffaamatta miestä enää niiden ekojen treffien jälkeen. Olisi siis päättänyt olla ryhtymättä suhteeseen velkaisen miehen kanssa. Samoin olettaisin esineitä. lapsiasian tulevan ilmi jo tapailuvaiheessa, jolloin ihminen, jolle se on kynnyskysymys, voi päättää olla ryhtymättä suhteeseen toisen kanssa. Ei ne ihastumisen tunteet kaikkia niin kovalla intensiteetillä vie, että omat periaatteensa niiden alle hukkaisi.
[/quote]

Olettaisin siis esim. lapsiasian tulevan ilmi tapailuvaiheessa... Mistä helkkarista tuo esineitä-sana tonne edes tupsahti??

Mun mies kertoi myös aika alussa että hänellä ei ole luottotietoja, no ei se haitannut koska meillä piti olla pelkkä seksisuhde. Mua myös ärsytti hänessä monet asiat, mutta seksi oli mahtavaa. Jossain kohtaa vaan tajusin, että olen korviani myöten rakastunut, no niin oli hänkin :) asuntoja ei paljon ostella ei, mutta sille ei sitten mahda mitään, häneen olen sitoutunut, hänen kanssa haluan olla loppuelämäni.

Ok, nyt ymmärrän. Näissä keskusteluissa on aina kyse kynnyskysymyksistä. 

Ehkä osaatte ratkaista toisenkin ymmärtämättömyysongelmani. Toinen asia, mikä minua parisuhdekeskusteluissa aina ihmetyttää on nämä ero keskustelut. Ääripäitä on kaksi:

- muuten hyvä mies, mutta jättää kaapin ovet auki - eroanko?

- mieheni on haukkunut ja pahoinpidellyt minua 10 vuotta - eroanko?

kumpi näistä tyypeistä on hullumpi?

ap

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 09:32"]

Itse en ole joutunut asiaa koskaan sen kummemmin pohtimaan, koska olen aina voinut valita miehen niiden fiksujen ja muutenkin elämänsä mallikkaasti hoitaneiden joukosta - tällöin pj voinut rauhassa valita juuri sen miehen, joka on herättänyt eniten tunteita joten "ihan kiva" mieheen en ole koskaan tyytynyt.

[/quote]Hmm.. Ajan hyvällä autolla, asun isossa velattomassa hyvällä alueella, matkustelen ja elän mukavaa elämää, mutta parin vuoden takaa löytyy luottotietojen menetys. En sitä huutele kun asia ei vaikuta millään tavoin arkeeni. Sinulla on aika naiivi suhtautuminen asiaan, sellainen lapsellisen ihmisen suhtautuminen, mutta eipä se minua häiritse, naurattaa vain. :)

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 10:06"]

Ok, nyt ymmärrän. Näissä keskusteluissa on aina kyse kynnyskysymyksistä. 

Ehkä osaatte ratkaista toisenkin ymmärtämättömyysongelmani. Toinen asia, mikä minua parisuhdekeskusteluissa aina ihmetyttää on nämä ero keskustelut. Ääripäitä on kaksi:

- muuten hyvä mies, mutta jättää kaapin ovet auki - eroanko?

- mieheni on haukkunut ja pahoinpidellyt minua 10 vuotta - eroanko?

kumpi näistä tyypeistä on hullumpi?

ap

[/quote]

Toistuvaa pahoipitelyä sietävä on hullu. Toki asiaa voi yrittää ymmärtää läheisriippuvuuden ja lapsuuden kautta, mutta aikuinen ihminen on jossain määrin itsekin vastuussa elämästään ja lähteminen on se, minkä voi tehdä, jos tilanne niin vaatii.Jossain toisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa voi olla, että lähteminen ei onnistu, mutta Suomessa kenenkään ei tarvitse alistua pahoinpitelyyn.

Pieniä ärsyttäviä asioita on jokaisessa meissä, itsekin tunnistan itsessäni ne asiat, jotka mua ärsyttäisi, jos olisi itseni puoliso. Kenenkään kanssa ei voi jakaa elämäänsä, jos ei ole valmis sietämään jotain pientä erilaisuutta (kaapin ovi auki, sukat lattialla tai pöntön kansi ylhäällä -tyyppisiä juttuja).

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 10:08"]

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 09:32"]

Itse en ole joutunut asiaa koskaan sen kummemmin pohtimaan, koska olen aina voinut valita miehen niiden fiksujen ja muutenkin elämänsä mallikkaasti hoitaneiden joukosta - tällöin pj voinut rauhassa valita juuri sen miehen, joka on herättänyt eniten tunteita joten "ihan kiva" mieheen en ole koskaan tyytynyt.

[/quote]Hmm.. Ajan hyvällä autolla, asun isossa velattomassa hyvällä alueella, matkustelen ja elän mukavaa elämää, mutta parin vuoden takaa löytyy luottotietojen menetys. En sitä huutele kun asia ei vaikuta millään tavoin arkeeni. Sinulla on aika naiivi suhtautuminen asiaan, sellainen lapsellisen ihmisen suhtautuminen, mutta eipä se minua häiritse, naurattaa vain. :)

[/quote]

minä lisäisin vielä, että ylläolevalla on naiivin ylimielinen suhtautuminen...

En ymmärrä sitä, että seurustellaan miehen kanssa,jolle odotetaan lasta ja mies ei le päivääkään tehnyt töitä sitten viimeiseen 5 vuoteen eikä edes yritä hakeutua töihin/kursseille.. Kiva elää yhteiskunnan elättinä..Kaveri maksaa omat menot, miehen ja tämän lapsen menot sekä on irtisanoutumassa vielä töistään kun jää äitiyslomalle... Sossun tukien varaan. Älytöntä!

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 10:06"]

Ok, nyt ymmärrän. Näissä keskusteluissa on aina kyse kynnyskysymyksistä. 

Ehkä osaatte ratkaista toisenkin ymmärtämättömyysongelmani. Toinen asia, mikä minua parisuhdekeskusteluissa aina ihmetyttää on nämä ero keskustelut. Ääripäitä on kaksi:

- muuten hyvä mies, mutta jättää kaapin ovet auki - eroanko?

- mieheni on haukkunut ja pahoinpidellyt minua 10 vuotta - eroanko?

kumpi näistä tyypeistä on hullumpi?

ap

[/quote]

Tämä:

- mieheni on haukkunut ja pahoinpidellyt minua 10 vuotta - eroanko?

Ottanut 10 vuotta turpaan eikä ymmärrä omaa etuaan.

Kaapin ovista voi toisaan vähän harkitakin, onko se eron arvoinen vika miehessä.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 09:49"]

Joku toinen olisi tuossa tilanteessa päättänyt olla treffaamatta miestä enää niiden ekojen treffien jälkeen. Olisi siis päättänyt olla ryhtymättä suhteeseen velkaisen miehen kanssa. Samoin olettaisin esineitä. lapsiasian tulevan ilmi jo tapailuvaiheessa, jolloin ihminen, jolle se on kynnyskysymys, voi päättää olla ryhtymättä suhteeseen toisen kanssa. Ei ne ihastumisen tunteet kaikkia niin kovalla intensiteetillä vie, että omat periaatteensa niiden alle hukkaisi.

[/quote]Juuri näin. Jos oleellisilta osin ei olla yhteensopivia, on suhde lopulta tuhoon tuomittu. Minä tunnen itseni ja omat puutteeni, mitä en voi toisessa sietää ja minkä kanssa en voi elää. -8

Ihan sama minkälainen charmantti hurmuri mies on muuten, jos raha-asiat on viturallaan ja/tai pelkkä peruskoulu käytynä niin kyllä siinä kiinnostus lopahtaa. Sellainen mies ei vaan ole sitä mitä haluan. Samoin minulle on ylitsepääsemätön ongelma uskonnollisuus, kun itse en ole uskonnollinen. Mä en tajua juuri päinvastaista kuin ap, miten voi mukamas vahingossa ihastua ja alkaa seurustella jonkun kanssa jolla on itseä häiritseviä ongelmia. 

Mutta mitä se rahaongelma kertoo ihmisestä?

Toisilla on luottotiedot menneet ihan muusta syystä kuin itsestä johtuvista syistä.

Itseni mukaan lukien.

Mutta mitä se kertoo? Luottotiedot ovat menneet, mutta ne tulevat takaisin.

Kysymyshän on siitä mitä ihminen tekee asioiden eteen.

Mäkin olen vuoden päästä yksi rikkaimmista ihmisistä kun laitoin uuden yrityksen pystyyn. Elän erittäin hyvin palkallani, mutta luottotiedot ovat menneet kahdeksi vuodeksi. Mitä se minusta kertoo? Sitä, että olen yrittäjä ja epäonnistuin. Mutta nousin takaisin ja onnistuin. 

Rakkaus on kyllä jotain ihan muuta kuin ulkoisten seikkojen tuijottamista. Se on rakastumista, yhteisen tulevaisuuden luomista, saamaan suuntaan menemistä ja elämän elämistä yhdessä. Toisesta aidosti välittämistä. Ihan sama on luottotiedoton tai vaikka alkoholisti.

Kaikki voi muuttua.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 11:07"]

Rakkaus on kyllä jotain ihan muuta kuin ulkoisten seikkojen tuijottamista. Se on rakastumista, yhteisen tulevaisuuden luomista, saamaan suuntaan menemistä ja elämän elämistä yhdessä. Toisesta aidosti välittämistä. Ihan sama on luottotiedoton tai vaikka alkoholisti.

[/quote]Tämän vuoksi sanotaankin, ettei rakkaus yksin riitä. Toista voi rakastaa, vaikkä hän haluaa elämältä aivan eri asioita tai vaikka hän käyttäytyisi väkivaltaisesti.

Siinä, ettei halua seurustella ihmisen kanssa, jonka elämänarvot, tavoitteet ja luonne eivät sovi yhteen omien kanssa, ei ole mitään ulkokohtaista. -8

Olen aika varma, että jos on vähänkään järkeä mukana siinä parinvalinnassa, niin lopputulos on kyllä paljon parempi. Etenkin jos ihan oikeasti on niitä asioita, jotka olisivat este suhteelle tai yhteiselle tulevaisuudelle.

Samat höpönlöpön lässyttäjät täällä varmaan sitten ihmettelevättuossa "avioliitto velan ja lapsia haluavan kesken" keskustelussa sitä, miten tuollaiseen tilanteeseen on edes päädytty.