Kokeeko sosiaalituilla elävä
mitään kiitollisuutta yhteiskuntaa kohtaan? Muut kuitenkin elättää ja itse ei anna yhteiskunnalle mitään.
Kommentit (54)
Enpä juuri. Ihan hullu meno tässä maassa pilasi vakityöpaikkani, milläs teet töitä kun ei työpaikka menee nurin. Uhriksi tässä enemmän itsensä tuntee kun menestyvä työpaikka menee päin persettä kun tässä maassa ryssitään hitto kaikki. Haen kouluun keväällä, mutta edes avoimessa en voi opiskella sitä odotellessa kun työkkäri ei sitäkään perhana salli, on parempi istua kotona ja tuijotella seiniä kun sopivia työpaikkojakin tulee niin harvoin hakuun ja niihin on kolmesataa hakijaa ja minulla aivan erilainen työkokemus. Luen nyt sitten odotellessa kaikki mahdolliset pääsykoekirjat, ellei sitäkin kohta kielletä, ja kuntoilen.
Mä juttelin vähän aikaa sitten kaverin kaverin kanssa joka oli into pinkeenä menossa tukien leikkausta vastustavaan mielenosoitukseen.. korkeasti koulutettu 35v joka on ollut masennuksen takia pois työelämästä varmaan 10v. Eläkettä hakenut mut ei senyään saanut. Asustelee helsingissä kivalla alueella kaksiossa koiean kanssa. Kun kysyin että mitä sitten pitös tehä kun rahat on suomella loppu niin vastaus oli että hänellä on oikeus tukiin ja että niillä ei elä.hän ei kyllä ole kiitollinen vaan lisää pitäs saada. Oli myös menossa meillä on unelma- mielenosoitukseen joten kai sitä rahaa pitäs lapioida jokaiselle mamullekkin. Ei selkeesti mitään ajatusta että mistä se raha siihen lapioon tulee. Ja kai nää on aina eniten vaatimassa jotka kaiken ilmaisella saavat. Hän muuten just postasi lovakuvia Berliinistä. .
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 09:10"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 09:09"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 09:02"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 08:29"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 07:35"]
Lue aloitukseni yh-äidin taloudellinen romahdus. Et ainakaan kadehdi meitä.
[/quote]
Kukaan työssäkäyvä tuskin on erityisen kateellinen tuista. Lähinnä monet ovat aika loppuunpalaneita, kun työelämä (ainakin yksityisellä) on nykyään ihan äärimmäisen hektistä, resurssit ovat minimissä ja työtä ei ole aikaa tehdä laadukkaasti. Jatkuva yt-pelko leijuu yllä. Siihen päälle sitten kuunnellaan vinkumista, että lisää rahaa pitäisi saada tekemättä mitään, niin kyllä se oikeasti ärsyttää.
Nykyinen tukijärjestelmä on ajalta, jossa elättäjiä oli aika paljon isompi prosentti kuin tänä päivänä. Lisää yt-uutisia tulee joka tuutista. Systeemi kaatuu omaan mahdottomuuteensa joten oikeasti nyt kannattaa olla kiitollinen siitä mitä saa, kovemmat ajat ovat edessä valitettavasti itse kullekin.
Itse olen jo lähellä eläkeikää ja kiitollinen siitä, että olen saanut kokea erilaisen Suomen, kuin mitä tulossa on. Ajan jolloin ihmisillä oli työmoraali, työylpeys ja ilo työstä (enkä väitä että näiden menetys olisi pelkästään työntekijöiden tai työnantajien syytä - kyllä syitä on moninaisia).
[/quote]
Lisään loppuunpalamisen lisäksi myös sen, että aika monesta työstä jää käteen vain vähän enemmän kuin tukia nostamalla. Siitä vähästä maksetaan sitten kulkeminen töihin, lasten päivähoito ja työkelpoiset vaatteet. Tämä jos mikä aiheuttaa tiettyä katkeruutta kyllä.
[/quote]
Ottamatta sen kummemmin kantaa ammatinvalintakysymyksiin, kysyisin vain että onko ne pienet palkat niiden tuilla elävien työttömien syytä? Heillekö niistä pitää olla vihainen?
[/quote]
Ei tietenkään ole.
Vihaisuus tuilla eläviä kohtaan tulee siinä vaiheessa, kun kieltäydytään matalapalkkaisesta työstä vedoten siihen, että tuilla tienaa lähes saman/paremmin. En nyt tarkoita mitään järjettömiä nollasoppareita, vaan oikeaa täyspäiväistä työtä oikealla palkalla.
Ja siinä vaiheessa, kun puhutaan työssäkäyvistä riistäjinä, ruikutetaan että lisää pitäisi sossun rahaa saada (milloin rippijuhliin, sisustukseen, tuettuun lomaan... eli muuhun kuin peruselämiseen).
Vihaisuutta herättää myös se, että kyseessä eivät ole mitkään kaikista pienimmät palkat, missä yllä kuvattu tilanne tapahtuu, vaan puhutaan jo ihan järkevistä palkoista (esim. 2500-3000e/kk bruttona).
Kaikki työttömät eivät toki tällaisia ole, ei edes valtaosa, mutta valitettavasti nämä elämäntapasossuttajat hieman leimaavat niitä muitakin.
[/quote]
Niitä töitä ei ole, usko jo.
[/quote]
Töitä on vaikka kuinka paljon, kun toimit kuten aina ennen on toimittu. Suomi oli aina ennen työvoimaa vievä maa. Lähde siirtolaiseksi sen leipäsi hakuun, kuten monet sukupolvet ennen sinua.
En erityisemmin koe, tai ehkä vähän. Olen kuitenkin ollut töissä aikaisemmin ja maksanut itsekin veroja. Nyt saan niitä takaisin päin. Lisäksi en ole toimettomana, vaan hoidan pientä lastani.
Elän väliaikaisesti sosiaalituilla (opinnot, äitiyslomat, hoitovapaat jne...) ja tottakai tunnen kiitollisuutta. Tämä että pystyn esim opiskelemaan vaikka mulla on lapsi elätettävänä ja vuokrat maksettavana on ihan mahtavaa ja mahdollistaa sen että tulevaisuudessa mulla on hyvä ja varma ammatti. Jos näihin etuuksiin ei olisi mahdollisuutta, olisin nyt varmaan töissä jossain kaupan kassalla tai kebab-ravintolassa ja sieltä en pääsisi enää pois. Maksan hyvin mielelläni verot kunhan pääsen töihin :) Luulen että usein sellaiset jotka on niitä "sossupummeja" ja etuuksien laskeskelijoita, ei ole kiitollisia. Ainakaan oman kokemuksen mukaan. Nuorena olin kesätöissä mansikan myynnissä sellaisella alueella jossa näitä asui paljonkin. Niin usein sain kuulla valitusta että "kuinka meidän voi olettaa elävän näillä rahoilla? Ei ole edes mansikoihin varaa", "kyllä vituttaa kun tukia vaan pienennetään kokoajan"
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 06:48"]
mitään kiitollisuutta yhteiskuntaa kohtaan? Muut kuitenkin elättää ja itse ei anna yhteiskunnalle mitään.
[/quote]Huomenta! joo kyllä mä tavallaan olen kiitollinen että ei kadulla tarvitse asua ja ryöstellä ihmisiä saadakseni ruokaa :) ei se ole mun vika että suomen talous on pyllystä ja kaikille ei riitä palkkatöitä. Välillä on tylsää kun ei ole tekemistä, tuntuu että pää ei kestä ja mietin jos sitä jatkuu monta vuotta, kestäisitkö itse? tosiaan ja sitä rahaa ei edes saa niin paljoa.
Mut ei hätää, en ole enää kauaa teidän elättinä vaan menen sukulaisen firmaan töihin ruotsiin kun heillä on vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa vaikka maahan muuttaa ulkomaalaisia pirun paljon... mitäpä mä suomessa roikkumaan pienen sosiaalituen varassa ja mielenterveyttäni pilaamaan kun voin saada palkallista duunia vieläpä ulkomailta.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 10:26"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 06:48"]
mitään kiitollisuutta yhteiskuntaa kohtaan? Muut kuitenkin elättää ja itse ei anna yhteiskunnalle mitään.
[/quote]Huomenta! joo kyllä mä tavallaan olen kiitollinen että ei kadulla tarvitse asua ja ryöstellä ihmisiä saadakseni ruokaa :) ei se ole mun vika että suomen talous on pyllystä ja kaikille ei riitä palkkatöitä. Välillä on tylsää kun ei ole tekemistä, tuntuu että pää ei kestä ja mietin jos sitä jatkuu monta vuotta, kestäisitkö itse? tosiaan ja sitä rahaa ei edes saa niin paljoa.
Mut ei hätää, en ole enää kauaa teidän elättinä vaan menen sukulaisen firmaan töihin ruotsiin kun heillä on vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa vaikka maahan muuttaa ulkomaalaisia pirun paljon... mitäpä mä suomessa roikkumaan pienen sosiaalituen varassa ja mielenterveyttäni pilaamaan kun voin saada palkallista duunia vieläpä ulkomailta.
[/quote]just joo et ilmanen koulutus kyllä kelpaa suomessa mutta ei töiden tekeminen? mikä siinä ruotsissa on parempaa että sinne täytyy muuttaa töitä tekemään? olet häpeä!
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 08:29"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 07:35"]
Lue aloitukseni yh-äidin taloudellinen romahdus. Et ainakaan kadehdi meitä.
[/quote]
Kukaan työssäkäyvä tuskin on erityisen kateellinen tuista. Lähinnä monet ovat aika loppuunpalaneita, kun työelämä (ainakin yksityisellä) on nykyään ihan äärimmäisen hektistä, resurssit ovat minimissä ja työtä ei ole aikaa tehdä laadukkaasti. Jatkuva yt-pelko leijuu yllä. Siihen päälle sitten kuunnellaan vinkumista, että lisää rahaa pitäisi saada tekemättä mitään, niin kyllä se oikeasti ärsyttää.
Nykyinen tukijärjestelmä on ajalta, jossa elättäjiä oli aika paljon isompi prosentti kuin tänä päivänä. Lisää yt-uutisia tulee joka tuutista. Systeemi kaatuu omaan mahdottomuuteensa joten oikeasti nyt kannattaa olla kiitollinen siitä mitä saa, kovemmat ajat ovat edessä valitettavasti itse kullekin.
Itse olen jo lähellä eläkeikää ja kiitollinen siitä, että olen saanut kokea erilaisen Suomen, kuin mitä tulossa on. Ajan jolloin ihmisillä oli työmoraali, työylpeys ja ilo työstä (enkä väitä että näiden menetys olisi pelkästään työntekijöiden tai työnantajien syytä - kyllä syitä on moninaisia).
[/quote]
Lisään loppuunpalamisen lisäksi myös sen, että aika monesta työstä jää käteen vain vähän enemmän kuin tukia nostamalla. Siitä vähästä maksetaan sitten kulkeminen töihin, lasten päivähoito ja työkelpoiset vaatteet. Tämä jos mikä aiheuttaa tiettyä katkeruutta kyllä.
[/quote]
No meillähän on täysin ratkaisematta tämä tilanne, jossa alimmat palkat vaatisivat tukia rinnalle. Siihen on ehdotettu perustuloa tai negatiivista tuloverotusta pienipalkkaisimmille, mutta sossulusmuja vihaavat köyhät työläiset ovat niin oikeistolaistuneet, etteivät ymmärrä millään sen olevan nimenomaan heidän etunsa. Kannustinloukkua kun ei oikein voida purkaa niin päin, että lasketaan tukien taso niin alas, että niiden pitää tehdä suoranaisia rikoksia elääkseen, jotka eivät harmaata leivänjatketta löydä.
Lisäksi asumistuki sotkee asetelmaa. Se nostaa vuokratasoa niin, että köyhien tuet näyttävät korkeilta, vaikka niissä on mukana satasia suoraa tukea omistavalle luokalle.
Ja jos nyt rekrytointityöläiseksi ilmoittautuvaa on uskominen, niin lusmun arkkityyppi ei olekaan se veltto kouluttamaton lusmu, vaan laskutaitoinen keskiluokan koulutettu porukka, joilta ei ole jäänyt huomaamatta ostovoiman lasku ja työssäkäynnin kustannusten nousu. Heillä kun riittää vielä itsetuntoa ilmoittaa, että eivät he nyt ihan omaksi vahingokseen ole valmiita töihin lähtemään ja perhettään repimään. Heillä kun on vielä enemmän menetettävää kuin koko ikänsä minimipalkkaan sopeutuneella ammattiköyhällä, joka on koko elämänsä alun perin järjestänyt sen mukaan, että esim. työmatkakustannuksia ei juuri tule.
Keskiluokka on rakentanut elämänsä auton ja omakotitalon ympärille, ja jos niistä pitää luopua, hajoaa myös perheet, koska molemmille ei taatusti löydy töitä samalta paikkakunnalta, josta he vielä lisäksi löytävät halvemman asumismuodon (ja saavat sen omakotitalonsa myytyä - niin, kenelle?)
Oikeasti, jos maassa aletaan ajaa elintasoa alas, meillä on äkkiä valtavasti taloja, joita kenelläkään ei ole varaa omistaa tai edes hoitaa. Työmatkoja, joita ei ole varaa ajaa. Lapsia, joita ei ole varaa hoidattaa eikä kuljettaa erotettujen perheiden toista vanhempaa tapaamaan. Vanhuksia, joita ei pystytä huoltamaan kotiseudulle. Lemmikkejä, joita ei ole varaa eikä aikaa enää hoitaa. Ja työpaikkoja, joihin ei löydy tekijöitä ennen kuin nuo kaikki on menetetty.
Kadehtiminen ei nyt auta. Pitäisi tehdä järkeviä ratkaisuja. Ei käy kateeksi sitä, joka joutuu niitä etsimään.
En tunne kiitollisuutta sillä käyn itsekin töissä, silti eivät rahat riitä ja on käytävä sossuss että saa ylipäätään jotain syötyä. Jokainen täällä vuorollaan veroja maksaa, elämänvaiheet ja -tilanteet ne muuttuvat. Välillä maksetaan, välillä saadaan itse. Verovaroiilla kustannettuja palveluja käyttää lähes jokainen kansalainen, tuskin asiaa sen enempää miettimättä.
En tunne kiitollisuutta sillä käyn itsekin töissä, silti eivät rahat riitä ja on käytävä sossuss että saa ylipäätään jotain syötyä. Jokainen täällä vuorollaan veroja maksaa, elämänvaiheet ja -tilanteet ne muuttuvat. Välillä maksetaan, välillä saadaan itse. Verovaroiilla kustannettuja palveluja käyttää lähes jokainen kansalainen, tuskin asiaa sen enempää miettimättä.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2015 klo 06:48"]
mitään kiitollisuutta yhteiskuntaa kohtaan? Muut kuitenkin elättää ja itse ei anna yhteiskunnalle mitään.
[/quote]
Jos joutuisin elämään tuilla, olisin jäänyt vastoin tahtoani työttömäksi enkä saisi mistään uutta työpaikkaa. En varmaan kokisi erityisempää kiitollisuutta.
Maksanhan minäkin nyt muiden puolesta niiden kuluja jotka eivät pysty elättämään itseään. Sama kuuluu minulle jos huonosti käy. Se myös helpottaa työstressiä ja tekee minusta jopa paremman työntekijän kun ei tarvi olla ahdistunut siitä että joutuisi kadulle jos työpaikka menisi.
Totta kai olen kiitollinen. En ole mitään tehnyt sen eteen, että saan asua turvallisesti omassa rauhassa, astua valmiiseen kauppaan ja ostaa syötäväksi melkein mitä vain. Voin käydä suihkussa milloin vain ja nauttia puhtaudesta. Katsoa telkkaria, pyöriä netissä. Nauttia siis elämästä. Yksinkertaisia asioita, joita kaikki eivät saa, vaikka tekisivät elämisensä eteen paljon enemmän kuin minä.
Joten kyllä, jokainen sentti on enemmän kuin mitä ansaitsen. Ja olen siitä kiitollinen, vaikka naapurilla olisikin vähän enemmän. Toimeentuloki ja asumistuki on yhteensä 800–900 euroa kuussa, mikä riittää minulle mainiosti asumiseen ja elämiseen, ja säästöönkin yleensä jää.
En elämässäni paljon pysty kärsimään, vaikka yrittäisin. Niin hyvin on asiat hoidettu, välillä jopa ärsyttävyyteen asti on apua tarjottu. En tiedä kehen kiitollisuuteni kohdistaisin, kun auttajatkin tekevät "vain työtään", mutta jos en olisi kiitollinen, eihän minulle riittäisi sitten mikään...
Mä käyn kokopäivätyössä ja silti joudun hakemaan tukea. Olen koko ikäni ollut työelämässä. 19v. lähtien.
Ei ole kaikki tuen saajat samanlaisia.
Tästäkin ketjusta paistaa ikävästi se, että on paljon yrittelijäitä fiksuja työttömiä, jotka haluavat työllistyä, etsivät töitä ja opiskelevat jnejne. Näille kaikki varmasti suovat turvaverkon siksi aikaa, että paremmat ajat koittavat.
Toisaalta on elämäntapapummeja, joita halveksuvat kai (lähes) kaikki, paitsi ehkä toinen samanmoinen.