Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

🥺💔

Mistä ilo elämään?

Sattuu

Lumi sulaa,

kevään ihmeet

pyrkivät esiin.

Sitä ei voi takatalvi estää.

Lämpö tulee ja taittaa

surun pois sinä päivänä,

jona lumikello avaa nuppunsa.

Voimia sinulle!

Lumi sulaa,

Sen alta paljastuu

Pupuille heittämäni

Kaalin lehdet

Eivät ehtineet löytää

Jäljettömyydestä päätellen.

Koetin olla ekologinen:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petra on selkeesti salanimi. Johdettu kahdesta nimestä. Ja arvaan kyllä mistä kahdesta.

Ei. Petra on Petra. Tietoa hänestä löytyy jos etsii.

Ratkaistu! Pet- ra(pu) eli lemmikkirapu. Joku kaipaa lemmikkirapuaan.

Veikkaan Pekka-traktoria.

Pahus kun ei ollut Pa-si. Parahin Sisukas.

Vierailija kirjoitti:

Yritän tänään olla ärsyyntymättä mistään ärsyttävistä äänistä. Oo sä vaan oma hurmaava itsesi :)

Ei ärsyyntynyt se entinen mieskään vuodelta 19, joka nukkui kiltisti yön vieressäni. Rohkealla miehellä oli ilta ja yö kanssani, ei mikään raflasta isketty mies. Aikuisten sovittu juttu. Oli kiva vaihtaa ajatuksia kaikesta mahdollisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

🥺💔

Mistä ilo elämään?

Sattuu

Lumi sulaa,

kevään ihmeet

pyrkivät esiin.

Sitä ei voi takatalvi estää.

Lämpö tulee ja taittaa

surun pois sinä päivänä,

jona lumikello avaa nuppunsa.

Voimia sinulle!

Kiitos. Kevät lannistaa enemmän vaan kun tajuaa toisten onnen ja ilon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet kirjoittaa mollaamisesta, kerronpa nyt aivan päinvastaisen kokemuksen mitä muilla naisilla on ollut. Koronapandemian edetessä jouduin osittaisiin etätöihin ja sosiaalinen kanssakäyminen väheni roimasti. Aloin selailla somea ja palstoja tauoilla. Eksyin tännekin ja silloin tällöin selailin. Sitten kerran tuli yhteensattuma, yksi kiinnostava mies jonka kanssa olin viikottain tekemisissä sanoi jotain ehkä ohimennen ja heti sen tilanteen perään tällä palstalla kaipaamisketjussa joku mies lähetti terkkuja, jotka sopivat kuvaan. Tuntui heti että ne olivat mulle. Aloin seurata ketjua ja samantapaisia viestejä oli usein, ne tuntuivat sopivan muhun ja aloin pilalla miettiä josko ne olisivat oikeasti mulle. Ensin se oli leikkiä omassa mielessä, mutta sitten aloin uskomaan siihen. Päätin kuitenkin olla varuiksi kuin ei mitään. Kun sitten taas nähtiin tämän miehen kanssa, hän hymyili ja kommentoi asuani. En itsekään pystynyt olemaan pokkana, vaikka olin päättänyt ja näin ikkunan heijastuksesta, että kasvoillani oli leveä hymy. Miehen käytös taas vahvisti luuloani lisää. Mietin kuitenkin edelleen välistä, että eihän tämä ole todennäköistä ja terkkujen lähettäjä voi olla kuka tahansa. Menin niin pitkälle, että keksin ystävättärelle tarinan missä muka jollekin muulle oli käynyt näin ja kysyin voiko hänen mielestä olla totta. Ystävättären mielestä oli mahdollista hyvinkin ja siitä sain lisää vettä myllyyni. Päätin silti pitää järjen päässä ja hoin itselleni, etten voi olla varma. Huomaamattani aloin kuitenkin innostua ja laittautua enemmän, kun tiesin että taas nähdään irl miehen kanssa. Laitoin hiuksia ja meikkasin, valitsitsin pukevat vaatteet yms. Maskit haittasivat jonkin verran tilanteiden tulkintaa. Selitin itselleni, että piristykseksi kun on pandemia ja kaikkea. Aloin hymyillä enemmän, joku jo huomauttikin siitä yhdessä etäkokouksessa ja sitten toinenkin muualla. Tilanne siitä jotenkin eskaloitui ja alkoi tuntua, että melkein kaikki posiviestit täällä on mulle, olivatpa sitten ulkonäöstä tai luonteesta. Järjellä tiesin koko ajan, ettei ne kaikki mulle voi olla mitenkään mutta en saanut enää pois sitä tunnetta. Tätä vahvisti miehen käytös aina kun nähtiin etänä tai kasvokkain, vaikka ei suoraan mitään puhuttukaan tästä. 

Tilanne on edelleen meneillään, enkä vieläkään tiedä alkoiko se miehen terkuista täällä vai mun hymyilystä. Mulla on kieltämättä hyvä itsetunto muutenkin, mutta en arvannut että menisin tällaiseen mukaan.

Ihan ymmärrettävää, että tuollaisessa tilanteessa voi käydä noin.

Jos on ihastunut työkaveriin tai muuhun tuttavaan, niin täällähän riittää viestejä joita omia.

Erikoisemmissa tilanteissa sitten vaikeampaa löytää itselle sopivia viestejä, vaikka kyllä niitäkin ihastuneen aivot onnistuu löytämään.

Niitä löytyy täältä vaikka kuinka, hullua miten alkaa omia kaikkia posiviestejä vaikka järki sanoo, ettei ne voi millään olla kaikki samalle. Sattumalta joku osuu kirjoittamaan aina itseen sopivaa ja ne käy silmiin täältä. Työpaikaltahan tämäkin stoori on.

Niin, järkihän sanoisi ettei täällä kannattaisi ylipäätään käydä, mutta silti olen tuhlannut tänne ihan liikaa aikaa :D

Toki näin ei kaikkien kohdalla ole ja joillekin täällä käyminen voi sopia, mutta itselläni näin..

En itsekään omi mollausviestejä, ne on muutenkin usein jotain yksinäisen katkeron yrityksiä saada huomiota, eli ilkeämielistä trollausta.

Vierailija kirjoitti:

🥺💔

Mistä ilo elämään?

Sattuu

Miksi sua sattuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea elämä olisi niin paljon helpompaa kun ei ikinä ihastuisi. Kaikki harvalukuiset ihastukseni ovat olleet yksipuolisia. 🙁

-mies sivusta.

Ps. Terveiset ystävälle, menneelle, entiselle.

Kyllä sinäkin löydät vielä sen uniikin yksisarvisen joskus 💗 älä huoli ☺️

Tai sitten ei löydä. Ei missään ole luvattu, että jokaiselle on olemassa joku.

T. Realismin tuulahdus

Ei niin. Ja mitä erilaisempi itse on, sitä epätodennäköisempää on löytää joku.

Olen nainen, jonka koulutus ja älykkyys ovat käyrällä sellaisessa kohdin, että siitä on netissä turha mainitakaan, koska kukaan ei koskaan uskoisi.

Mutta kokemukseni ihmissuhteista on se, että minä eläydyn helposti muihin ihmisiin ja löydän heidän kanssaan yhteisiä kiinnostuksenkohteita, puheenaiheita. Minulla on laaja tuttavapiiri ja monet ihmiset viihtyvät seurassani, koska osaan sekä tehdä heidän olonsa mukavaksi että saada heidät tuntemaan itsensä kohdatuksi. Ongelma on se, että en ole koskaan löytänyt ihmistä, joka pystyisi kohtaamaan minut. Keskustelemaan kanssani niistä minulle tärkeistä asioista, omalla tasollani.

En usko koskaan löytäväni omaa ihmistäni, koska jos sellainen olisikin olemassa, todennäköisyys tapaamisellemme on äärettömän pieni.

Halusin viettää sun kanssa aikaa monestakin syystä.

-mies

Entistä kollegaa jäi ikävä, oli sittenkin kiva riidellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ollut näin sinnikäs yhdenkään miehen takia 🤔 En vain suostu tai halua luovuttaa.

Kun asiaa ajattelee järjellä niin liian sinnikäs ei kannata olla. Jos toisen houkutteluun tarvitaan sinnikkyyttä niin sen toisen tunteet eivät ole sinua kohtaan tarpeeksi voimakkaat. Pääset ehkä hetken huviksi, ehkä pidemmäksikin aikaa, mutta tarpeeksi suuret tunteet  toisen puolelta puuttuu ja lopulta suhteesta tulee surullinen. Tai sitten toinen vain tyytyy siihen mitä saa. 

Itse en ala itseäni satuttaa sinnittelemällä saavuttamatonta ja yrittämällä väkisin saada häntä itselleni. En voisi olla ihmisen kanssa, joka ei olisi jo alkujaan ihastunut minuun ja haluaisi olla kanssani. Eikä kyse ole luovuttamisesta vaan tosiasioiden hyväksymisestä. Vaikka toinen tuntuisi itsestä kuinka ihanalle niin minäkin tahtoisi olla toiselle yhtä ihana enkä yhtään sen vähempää. 

Nyt ei ole kyse mistään tuollaisesta sinnikkyydestä, en ole houkutellut ketään. Sinnikkyydellä tarkoitan nyt sitä, että vaikka usein epätoivo ja tilanteen mahdottomuus puskee pintaan, niin silti tiedän vain, että me kuulutaan yhteen. Tämä ajatus ei ole hälvennyt, vaikka pitäisi olla.

miksi ajattelet, että kuulutte yhteen? Mikä teitä yhdistää?

Tiedän vain. Se tunne mikä tulee hänen seurassa on jotain ainutlaatuista. En ole kenenkään seurassa tuntenut samaa, ehkä joskus yhden kanssa jotain samanlaista, mutta en tässä mittakaavassa. Ei meitä taida yhdistää mikään.

mistä tiedät että mies tuntee samoin?

En tiedäkään. Oletan, että hieman on ainakin kiinnostunut.

minkälaisista merkeistä? Olen samassa tilanteessa ja yritän lukea miestä, että onko hän kiinnostunut?

sivusta

Siitä ainakin, että muutaman kerran ollaan oltu aika lähekkäin, eikä ainakaan pois lähde heti tai siirry. Tästä voin päätellä, että hieman kiinnostaa kuitenkin.

Ei tuosta voi kyllä päätellä mitään.

Toivottavasti et tuhlaa aikaa, tuohan on ihan tavallista yksipuolisessa(kin) ihastumisessa, että ihastuja kokee tunteen ainutlaatuiseksi ja ”me kuulutaan yhteen”.

Minuunkin on moni sellainen kokenut noin, joita kohtaan itselläni ei ole ollut tunteita.

Miten niin ei voi mitään päätellä? Jos ei kiinnosta yhtään niin miksi jäädä siihen tilanteeseen? sivusta

Haluaa testata viehätysvoimaansa? - eri

😘🐯, 🧡 🦊

Vierailija kirjoitti:

Huomenta sinä kollega, joka oot "hunajata mulle".

😘🐯

TPS

💙💙💙

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

🥺💔

Mistä ilo elämään?

Sattuu

Miksi sua sattuu?

Koska olen herkkäuskoinen idiootti.

Menen nyt lopulta häiritsemästä ja yritän koota itseni.

Peace & love , pitäkää huolta toisistanne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

🥺💔

Mistä ilo elämään?

Sattuu

Lumi sulaa,

kevään ihmeet

pyrkivät esiin.

Sitä ei voi takatalvi estää.

Lämpö tulee ja taittaa

surun pois sinä päivänä,

jona lumikello avaa nuppunsa.

Voimia sinulle!

Lumi sulaa,

Sen alta paljastuu

Pupuille heittämäni

Kaalin lehdet

Eivät ehtineet löytää

Jäljettömyydestä päätellen.

Koetin olla ekologinen:)

Parodia on aina paikallaan. 😆 Sinäkö, Brutukseni? Olisi hauska uskoa niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomenta sinä kollega, joka oot "hunajata mulle".

😘🐯

TPS

Jep. Turku ja Turun seutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

🥺💔

Mistä ilo elämään?

Sattuu

Lumi sulaa,

kevään ihmeet

pyrkivät esiin.

Sitä ei voi takatalvi estää.

Lämpö tulee ja taittaa

surun pois sinä päivänä,

jona lumikello avaa nuppunsa.

Voimia sinulle!

Kiitos. Kevät lannistaa enemmän vaan kun tajuaa toisten onnen ja ilon

Ei sitä onnea mullakaan varsinaisesti ole. Se on löydettävä sitten vaikka kukkasista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petra on selkeesti salanimi. Johdettu kahdesta nimestä. Ja arvaan kyllä mistä kahdesta.

Ei. Petra on Petra. Tietoa hänestä löytyy jos etsii.

Ratkaistu! Pet- ra(pu) eli lemmikkirapu. Joku kaipaa lemmikkirapuaan.

Veikkaan Pekka-traktoria.

Tämä se on! Niin kauniita ja tunteikkaita viestejä ei voi muulle lähettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petra on selkeesti salanimi. Johdettu kahdesta nimestä. Ja arvaan kyllä mistä kahdesta.

Ei. Petra on Petra. Tietoa hänestä löytyy jos etsii.

Ratkaistu! Pet- ra(pu) eli lemmikkirapu. Joku kaipaa lemmikkirapuaan.

Luulenpa, että tuo kahden nimen risteymä pitää paikkaansa, pienellä etsinnällä näin taitaa ollakkin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti kaikki jatkuu sinulla kuten ennenkin, ja se on tavallaan ollut toiveenikin. 🙏 Vielä kun saisi oman elämän jotenkin raiteilleen. Ne ovat mutkilla joka tapauksessa. 🛤️

Avaatko hieman enemmän?

Kumpaa?