Yö meni vähillä unilla. Pitääkö tässä oikeasti erota vain omien aavistusten takia?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti minusta alkaa tuntua, että Ap on kuin onkin Porvoosta :/ Toteuttaa sitä kaavaa, että kun ensin on lukijoiden luottamus saavutettu kertomalla muutama suhteellisen uskottava viesti, niin sitten kierroksia lisätään, tulee piilopullot ja riistakamerat ja salilla asustelut, ilman että Ap:n puolelleen voittamat lukijat osaavat tai haluavat epäillä. Jos kerran salilla hengailu oli tiedossa, miksei Ap kertonut siitä heti? Sehän olisi tarjonnut jonkinlaista selitystä sille, että salikäynti voi venähtää.

Tässähän pohditaan sitä muuttunutta käytöstäja sitä että onko se normaalia viettää salilla näin usein ja kauan aikaa. Kuka sen tietää hengaileeko se mies oikeasti siellä salilla vai eikö? Ja miksi on kiukkuinen jos salireissu onkin vain tunnin juttu.

Jos mies on salilla 4-5h, niin kyllähän se kielii siitä, että hänellä ei ole hyvä olla itsensä kanssa ainakaan kotona. Pahaa oloa sisällä, ehkä johtuen masennuksesta, urakriisiä, ikäkriisiä? Perhe tuo pintaan käsittelemättömiä asioita, kenties omasta lapsuudesta?

Tämä on ihan normaalia, mutta sitä vyyhtiä pitäisi ruveta selvittämään. Moni mies on kykenemätön sanoittamaan ahdistustaan, ja purkaa sitä sit vaikka olemalla poissa kotona ja ähkimällä salilla ja turinoimalla muiden äijien kanssa. 

Vaimona koittaisi pureutua tähän, selvittäisin, MIKSI mies ei viihdy kotona rakkaan vaimon ja lapsensa kanssa. Joku syyhän siihen on. Ja apuakin saatavilla, kunhan saa langanpäästä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä pitää sanoa selvästi ja kovasti toiselle että mitä voi tehdä ja mitä ei. Ei meillä ainakaan auta jos alkaa lässyttää omista tuntemuksistaan toiselle. Mies ei kuuntelisi alkuunkaan sellaista. Ei ainakaan mitään menisi perille asti.

Mistä te näitä ongelmaisia tunne/kommikaatio-vammaisia löydätte? Ei voi tajuta... 

Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että tuollainen käytös ja pettäminen (plus alkoholin liikakäyttö, porno, Tinder jne.) eivät tule yhteiseen suhteeseen tavatessa, eli heti kun aletaan olemaan kimpassa?

Joillain alkaa melkein heti "papin aamenen jälkeen" tai on ollut kaksoiselämää jo pitempään minkä on pystynyt salaamaan hienosti kaikilta ja joillain menee useita vuosiakin, kun avioliittoa tai suhdetta on kestänyt pitkään, on saatu ne lapset ja kaikki on siihen asti mennyt hienosti.

Tätä ennen on mies kuitenkin tehnyt vaikutuksen hyvällä ja herrasmiesmäisell käytöksellä, kukkakimpuilla, huomioon ottamisella ja vaikka ihanilla illallisislla jne. Ei ne heti näytä todellista luonnettaan ja ala perseilemään. Tässähän nytkin ihmetellään mitä on tapahtunut, kun mies on muuttunut.

Eikö voi tajuta?....

No joo, paremmin voi tajuta. Tosin ihanat illalliset ja huomionosoitukset, varsinkin jos on elokuvamaisissa mittakaavoissa, luulisi soittavan kelloja. 

Silti pahaa pelkään, että moni menee naimisiin tietämättä toisen arvoja. Paljon tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät selvitä syviä kysymyksiä ennen kuin sitoutuvat. Et mikä on elämässä oikeasti tärkeää, mitä arvostaa, mihin pyrkii henkisessä mielessä jnpp. 

En siis halua syyllistää, totean vain.

Näin se valitettavasti taitaa olla. Itse uskovaisena on selvää, että ollaan menty saman tien syvään päätyyn, puhuttu kaikki mahdolliset arvoihin liittyvät asiat. Ennen kuin on menty sänkyyn, siinä ehtii puhua ennen avioliittoa ;) Kaikki suhteet pornoon, Tinderiin ja muihin. 

Itse kummastelen, kun on tuttuja, jotka eivät ole miettineet edes suhdettaan kuolemaan. Yksikin kaverini ahdistuu valtavasti, vaikkei siis sekoiteta mitään hengellistä asiaan, ihan vain kuolema asiana ahdistaa niin ettei hän pysty puhumaan. Aikuinen ihminen, sanonut ettei halua miettiä asiaa. 

Ehkä näille ihmisille riittää, että puhutaan kumppanin kanssa omakotitalon sisustamisesta ja lainasummien lyhentämisestä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä pitää sanoa selvästi ja kovasti toiselle että mitä voi tehdä ja mitä ei. Ei meillä ainakaan auta jos alkaa lässyttää omista tuntemuksistaan toiselle. Mies ei kuuntelisi alkuunkaan sellaista. Ei ainakaan mitään menisi perille asti.

Mistä te näitä ongelmaisia tunne/kommikaatio-vammaisia löydätte? Ei voi tajuta... 

Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että tuollainen käytös ja pettäminen (plus alkoholin liikakäyttö, porno, Tinder jne.) eivät tule yhteiseen suhteeseen tavatessa, eli heti kun aletaan olemaan kimpassa?

Joillain alkaa melkein heti "papin aamenen jälkeen" tai on ollut kaksoiselämää jo pitempään minkä on pystynyt salaamaan hienosti kaikilta ja joillain menee useita vuosiakin, kun avioliittoa tai suhdetta on kestänyt pitkään, on saatu ne lapset ja kaikki on siihen asti mennyt hienosti.

Tätä ennen on mies kuitenkin tehnyt vaikutuksen hyvällä ja herrasmiesmäisell käytöksellä, kukkakimpuilla, huomioon ottamisella ja vaikka ihanilla illallisislla jne. Ei ne heti näytä todellista luonnettaan ja ala perseilemään. Tässähän nytkin ihmetellään mitä on tapahtunut, kun mies on muuttunut.

Eikö voi tajuta?....

No joo, paremmin voi tajuta. Tosin ihanat illalliset ja huomionosoitukset, varsinkin jos on elokuvamaisissa mittakaavoissa, luulisi soittavan kelloja. 

Silti pahaa pelkään, että moni menee naimisiin tietämättä toisen arvoja. Paljon tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät selvitä syviä kysymyksiä ennen kuin sitoutuvat. Et mikä on elämässä oikeasti tärkeää, mitä arvostaa, mihin pyrkii henkisessä mielessä jnpp. 

En siis halua syyllistää, totean vain.

En mä mistään Hollywoodglamourista puhunut, vaan läsnäolosta, suukoista, yhteisestä ajasta, keskusteluista, harrastuksista eli siitä millaista on alkuhuuma ja tunne, että nyt on se oikea ehkä löytynyt. Onhan sanontakin, että "miehet kosiskelee" aikansa. Homma laantuu tietenkin, mutta ei se kerro automaatilla siitä, että mies kusipääksi muuttuu ja pitäisi olla varuillaan, jos kukkia ei tulekaan joka viikko.

Arvot tulevat aika hyvin selväksi kun jutellaan vaikka että missä tullaan asumaan, millainen talo ois haaveissa, tai kuinka monta lasta olisi sopiva määrä jne. Ihan hyvin minusta siihen voi todeta, jos ei arvot ole itselle samat, että en mä lapsia halua, enkä taloa, enkä halua muuttaa maalle, en tykkää koirista enkä kissoista yms. Lisäksi voi kertoa itsestään kaikenlaista; en halua pitkiä suhteita, mulle ei riitä yksi ja sama seksikumppani, tykkään bilettää joka ilta jne.

Ihan normaalia minusta että yhdessä kun ollaan, jompikumpi varaa pöydän ja mennään illastamaan tai yhteiselle matkalle. Ei se mitään ylisiirappista ole. Vai onko joillekin, pelkkää panoa vain pitäis olla??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsin omituista että parisuhteessa saa petkuttaa ja valehdella mutta puhelimen tai läppärin tsekkaaminen on monen mielestä väärin. Jos mies ei halua keskustella niin ihan oma vika, silloin kyllä ap ei tarvitse olla mikään marttyyri ja kunnioittaa miehen yksityisyyttä kun mies selkeästi harjoittaa henkistä väkivaltaa ja kenties pettää. Se että vaikenee ja ei suostu puhumaan on täysin epäkunnioittavaa käytöstä. Miten voi jatkaa suhdetta jos toinen osapuoli ei suostu puhumaan? Luottamus luo turvallisuutta ja miehen tehtävä on juuri luoda naiselle turvallisuuden tunteen.

Mustasukkaisten hullujen oikeutus laittomuuksille. EI! Toisen omaan ei kajota ilman lupaa. Piste.

Ainahan vainoharhainen halutessaan syyn keksii

Näin sanovat aina ne, jotka eivät ole itse joutuneet elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa ei ole muita vaihtoehtoja. Itselleni pettäminen on täysin ei, ja mies heittäytyi kirjaimellisesti hankalaksi kun asuntoomme muutti tyypit ei kukaan, ei mikään ja näjymätön painostava tunnelma. Hän ei suostunut puhumaan, valehteli kaikesta, mutta myös syyllisti jäämään. Vaikka kaikki tapahtui aivan silmieni edessä, hän silti teki mustasta valkoisen ja valkoisesta mustan. Hän ei myöskään vaivautunut käyttäytymäään, joten oleminen oli todella vaikeaa. Tuollaisen idi tin yksityisyys ei paljoa painanut vaakakupissa, koska samaan aikaan kun hän suunnitteli kanssani tulevaisuutta, niin hän piti minua halpamaisesti pilkkanaan. Siellähän se kaikki sitten oli, ihan suoraan Facebookin viesteissä eikä kaduta muuten tippaakaan että luin. Mieshän ei edelleenkään myöntänyt mitään, mutta itse korjasin luuni ja muutuin immuuniksi miehen paskamaisuudelle. 592

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli haluat pitää miehesi, niin ole viisas ja älä näytä että harmittaa.

Sen sijaan ala panostaa itseesi , että kiinnostuu viettämään sinun kanssasi yhteistä aikaa.

Jos alat kyttäämään tai tenttamaan, niin pitkän suhteesi ajat karille.

Ole itsevarma ja panosta itseesi näkyvästi vaikka tilanne ottaisi päähän.

Laskelmoivat ohjeet laitoit. Kuinka hyvä miehen tulee olla, että tällainen teatteri kannattaa?

Liittykö tämä ylläpitoon, miksi näin kannattaisi tehdä, en ymmärrä?

Sellaiset ei ymmärrä jotka eivät koskaan ole kokeneet syvää kiintymystä kumppaniinsa.

On ihan ookoo taistella oman liittonsa puolesta, sillä kaiken se kestää , kaiken se kärsii, mutta ei koskaan kuole jos on aitoa kamaa.

Ei kande hajottaa omaa perhettään jonku satunnaisen flingin takia.

Tiedän monta ukkoa jotka itkee entisen vaimonsa perään ja salassa vaimokin kaipaa mutta ylpeys pakotti laittamaan petturin pihalle, kun rakaus ei riittänyt anteeksi antamaan.

Ylpeys vaan ei paljoo lämmitä yksinäisinä öinä.

Eli kannattaa oikeasti miettiä kuinka toimii tossa tilanteessa.

Ylpeys ei ehkä lämmitä, mutta terve itsekunnioitus, ah, se se saa kyllä veren kiertämään. Kaikista tärkein rakkaus ihmisellä on aina omaan itseen: Minä olen arvokas eikä minua saa kohdella väärin.

Ei ole naisen velvollisuus hoitaa, ymmärtää eikä antaa anteeksi miehen omasta huonosta itsetuntemuksesta (ja ehkä itsetunnosta) johtuvia lapsuksia, ei syrjähyppyjä eikä mitään muutakaan huonoa kohtelua.

Aito anteeksianto voi tulla vain aidon anteeksipyynnön jälkeen, jos tulee. (Anteeksianto ei ole milään velvollisuus.) Ja todellinen anteeksipyyntö on sellainen, että 1. tosiasiat tunnustetaan sellaisina kuin ne ovat, ja että 2. käytös muuttuu pysyvästi. Kaikki muu on manipulaatiota.

Lopuksi: Pitkä parisuhde, vaikka nyt se maaginen loppuelämän kestänyt, ei tarkoita sitä, että suhde olisi ollut onnellinen.

Tässä on erinomainen näkemys. Kannattaa lukea tarkkaan ja pohtia asiaa. Omalla kohdalla tuo kohta 1 on se, mikä ei toteutunut ja se kaivelee vielä vuosienkin päästä ja näkyy suhteessa, vaikka suhde jatkuukin. Sivusta.

Sanompahan vain että kyllä ihminen kasvaa ja muuttuu yli 20 vuoden aikana. Ihan turha väittää että se jonka tunsit nuorena olisi enää myöhemmin sama ihminen! Ei kukaan meistä tiedä mitä ongelmia elämä tuo tullessaan. Ne sopimukset ja yhteiset arvot mitä joskus oli voivat mennä romukoppaan tuosta noin vain hupsista hei ja se on moi ja ovi sulkeutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko etsivän palkkaaminen maksaa?

Tässä yksi hinta:

”Tuntiveloitus alkaen 60€ / etsivä

Hintaan lisätään matka- ja majoituskulut tarvittaessa. Pidempikestoisten toimeksiantojen hinta soviteltavissa. Yhteydenotoista ja puheluista emme ota maksua. Palvelun hinta riippuu toimeksiannosta ja sen laajuudesta.”

Ei nyt mitenkään extra kallista, mutta tuohon hintaan voi itsekin käydä tsekkaamassa onko ukko salilla, kuten väittää.

Olen miettinyt monta kertaa että tähän asiaan voisi olla järkevämpikin tapa. Joku naisten oma ketju, jossa eri kaupungeista olevat naiset tekisi tätä tarkistamista toistensa puolesta silloin kun on akuutti tilanne päällä.

Ai vitsit että mä haluaisin kuulua tuollaiseen "rinkiin" :D Oma ukko on kyllä uskollista sorttia, mutta syyhyttäisi päästä varjostamaan ja paljastamaan törkypesäkkeitä :D

Joku wa-ryhmä? Epäilijä voisi laittaa kaupungin, ja halukas voisi tarjoutua "tarkistamaan"? Voisi olal vaikka ihan nimettä siellä, numerohan tulisi kyllä ilmi, ja kun sovittaisiin "varjostelutreffit", niin siinä sitten kahdenvälisesti paljastettaisiin kenestä kyse.

Täällä mukana heti! On hiukan jo kokemusta, pari törkymunaa käräytetty, kun yrittivät nämä ” kiltit perheenisukit” saada seksiin ym. paskaan. Yes, nyt naiset toimintaa!

Mukana myös! Vinkkejä miten toiminta organisoidaan?

Oisko joku salattu faceryhmä "Virkkausvinkit" -nimellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdota, että lähdet ensi kerralla mukaan ja katso mikä miehen reaktio on. Se kertoo aika paljon.

En tekisi noin. Enkä myös kysyisi tiukkaan sävyyn, kuten joku ehdotti.

Aina on mahdollisuus, ettei todellakaan ole mitään salasuhteita. Jos noin sitten lähestyy "hyökkäämällä", "syyllistämällä turhasta" tai jopa totaalisesti "nolaamalla"" mukaan menemisellä, niin silloin todellakin ihan itse suorastaan työntää ukkoaan toisen syliin.

Jos ukko ei ole himobodari eikä treeni näy missään, niin on se tietysti kumma, että noin kauan menee salilla.

Syy voi olla ihan sama kuin usein noihin sivusuhteisiinkin, eli siellä on parempaa ajankulua kuin kotona.

Aloittaisin ihan itse miettimällä, mitä kotona tapahtuu. Onko teillä koskaan perheenä hauskaa ? Teettekö koskaan mitään mukavaa yhdessä? Onko mies kotona ulkopuolinen, kuten saattaa käydä (kaikki eivät löydä - tai vaimo "dominoi" hommaa - omaa roolia perheessä).

Oletan, että olet jo tivaamista kysynyt ihan normaalisti miten hän jaksaa treenata 4 tuntia. Siis ilman syyttelyä. Yritä muistella mitä sanoi. Ehkä avoimin mielin vastausta tarkastellen huomaatkin siellä ihan järkeenkäyvän syyn.

Ja turha kenenkään pillastua ja lähettää sitä vakiokommenttia "miksi naisen pitää aina miettiä ...miksi naisen pitää aina keksiä yhteistä tekemistä" ym typerää.  Ei todellakaan tarvitse aina. Mutta joskus se vaan ihan hyödyllistä, jos aikoo saada parisuhteen tai minkä muun suhteen tahansa toimimaan.  Harvempi haluaa tulla epillyksi syyttä tai että häntä vastaan hyökätään ilman syytä, ja sen voi välttää etukäteen mietiskelemällä.

Ei, naisen ei tarvitse siis keksiä, mitä perhe voisi tehdä yhdessä. Sen voi teitysti keksiä vaikka yhdessä, jos se on hauskaa ja hyödyllistä.

Sä rölli ihan oikeesti meinaat ettei se mies saa suutaan auki ja naisen pitää miljoonan kommervenkin kautta nämä asiat selvittää? Kerrotko vielä miksi kukaan nainen olisi tällaisen "miehen" kanssa? Lapsi ja koira oppii kun kouluttaa, miestä ei tarvitse tai pidä.

Yks puolituttu rouva huomasi, että miehellä oli jotain mielen päällä. Tiesi ukkonsa, että ei puhu vaikka kuinka rutistaisi. Mutta... sanoi että ensin juottaa sille pullon kossua ja sitten jutellaan. Että jollain miehellä saattaa kielenkannat irrota vaikka näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan kyllä mielenkiinnolla mitenkä kamera-asia ratkeaa. Mitä mies väittää kun otan asian puheeksi. Eikös tämä ole jo rikollistakin? Myös juomista saa selittää. Kyllähän mies on välillä juonut mutta en ole tiennyt kuinka paljon kun omassa huoneessaan on sitä tehnyt. En minä valvo häntä yön aikana. Ja kun tekee vuorotyötä niin aikaisia aamuja ei ole montaa kuukaudessa. Mies on sitä sorttia että ei kärsi krapuloista. Siksi kait tuo juominenkin on helppoa.

Näistä salijutuista vielä. Kun mies aloitti siellä ravaamisen niin tuloksia kylläkin tuli. Lihakset ja voimat kasvoivat. Alussa heitti herjaa kuinka salilla muutama nainen oli muka kiinnostunut hänestä tai jotain. Jouduin siitä huomauttaakin sille kun alkoi ärsyttää ne jutut. Ihan kuin olisi tarkoituksella niitä minulle selostanut monta kertaa viikossa. Sanoi että kyllä hän saa mennä vaikka kahville jonkun salityypin, naisen kanssa, ei siinä ole mitään pahaa taikka väärin. Tai vaikka reissuun lähteä jonkun mukaan. Siihen totesin että jos se on minun ns. vapaa-ajasta pois taikka lapsen niin ei todellakaan vietä muiden kanssa mitään ylimääräisiä aikoja vielä salireissujen päälle. Suuttui ja intti kuinka häntä ei määräillä. Tuo vaihe sitten lopulta laantui eikä enää naisista puhunut mitään.

Tämän jälkeen alkoi puhua muutamasta miehestä joiden kanssa oli tutustunut. Heillä kuulema synkkaa hyvin jutut yhteen. Ja sen takia reissut venyvät. Salilla on keitin ja mikro ja mukavat sohvat. Syövät ja juovat siellä kahvia treenien jälkeen ja vain juttelevat keskenään. Siis, näkevät toisiaan 3-5 kertaa viikossa ja tähän menee se 3-4 tuntia kerrallaan aikaa ja matkat päälle. Siis 30-50 vuotiaat miehet tekevät näin? Tapahtuuko muka tämmöistä jossain saleilla? ap

Kuulostaa aikamoiselta kommunikaatio-ongelmalta nyt. Oikeastiko määräsit, että "ei todellakaan vietä muiden kanssa mitään ylimääräisiä aikoja"?  Noinko teillä puhutaan? En tykkäisi minäkään jos mieheni puhuisi mulle noin käskyttävästi.

Minä-viesti: "Minusta tuntuu kurjalta, jos joudun olemaan kotona kaksi/viisi/ kymmenen kertaa enemmän kuin sinä, haluaisin minäkin vapaata aikaa. Koetko sinä, että tämä menee nyt reilusti? Jos ei, niin mitä voisimme sopia, miten jakaa lapsen kanssa oltu aika tasapuolisemmin? ". Mies käyttäytyy lapsellisen itsekkäästi, mutta nyt rupeaa kellot soimaan myös sinun osaltasi. Käskyttävä kommunikaatio ei toimi, koskaan.

Suksi suolle, en ole ap, mutta kun on yhteisiä lapsia hankittu, niin kyllä molemmilla pitää olla ihan saman verran sitä omaa aikaa, se ei ole mikään toisen osapuolen yksinoikeus. Kukaan lasta tekevä ei ole suostunut toiselle miksikään orjatyövoimaksi. Yhdessä tehty, yhdessä hoidetaan.

Vierailija kirjoitti:

Sanompahan vain että kyllä ihminen kasvaa ja muuttuu yli 20 vuoden aikana. Ihan turha väittää että se jonka tunsit nuorena olisi enää myöhemmin sama ihminen! Ei kukaan meistä tiedä mitä ongelmia elämä tuo tullessaan. Ne sopimukset ja yhteiset arvot mitä joskus oli voivat mennä romukoppaan tuosta noin vain hupsista hei ja se on moi ja ovi sulkeutuu.

Tottakai näin se voi mennä. Mielestäni on huolestuttavaa, ettei pyrkimyksenä ole kasvaa yhdessä henkisesti. Onko vain meidän uskovaisten juttu ajatella, että ihmisen pitää pyrkiä parempaan? Kun ei onnistuta, niin pyydetään ja annetaan anteeksi, päivittäin, mutta se ei oikeuta tekemään tahallaan väärin. Rakastamisen kuuluisi kasvaa, ei vähetä... Kyse ei ole tunteesta vaan teoista, pitää olla kiltti toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan kyllä mielenkiinnolla mitenkä kamera-asia ratkeaa. Mitä mies väittää kun otan asian puheeksi. Eikös tämä ole jo rikollistakin? Myös juomista saa selittää. Kyllähän mies on välillä juonut mutta en ole tiennyt kuinka paljon kun omassa huoneessaan on sitä tehnyt. En minä valvo häntä yön aikana. Ja kun tekee vuorotyötä niin aikaisia aamuja ei ole montaa kuukaudessa. Mies on sitä sorttia että ei kärsi krapuloista. Siksi kait tuo juominenkin on helppoa.

Näistä salijutuista vielä. Kun mies aloitti siellä ravaamisen niin tuloksia kylläkin tuli. Lihakset ja voimat kasvoivat. Alussa heitti herjaa kuinka salilla muutama nainen oli muka kiinnostunut hänestä tai jotain. Jouduin siitä huomauttaakin sille kun alkoi ärsyttää ne jutut. Ihan kuin olisi tarkoituksella niitä minulle selostanut monta kertaa viikossa. Sanoi että kyllä hän saa mennä vaikka kahville jonkun salityypin, naisen kanssa, ei siinä ole mitään pahaa taikka väärin. Tai vaikka reissuun lähteä jonkun mukaan. Siihen totesin että jos se on minun ns. vapaa-ajasta pois taikka lapsen niin ei todellakaan vietä muiden kanssa mitään ylimääräisiä aikoja vielä salireissujen päälle. Suuttui ja intti kuinka häntä ei määräillä. Tuo vaihe sitten lopulta laantui eikä enää naisista puhunut mitään.

Tämän jälkeen alkoi puhua muutamasta miehestä joiden kanssa oli tutustunut. Heillä kuulema synkkaa hyvin jutut yhteen. Ja sen takia reissut venyvät. Salilla on keitin ja mikro ja mukavat sohvat. Syövät ja juovat siellä kahvia treenien jälkeen ja vain juttelevat keskenään. Siis, näkevät toisiaan 3-5 kertaa viikossa ja tähän menee se 3-4 tuntia kerrallaan aikaa ja matkat päälle. Siis 30-50 vuotiaat miehet tekevät näin? Tapahtuuko muka tämmöistä jossain saleilla? ap

Kuulostaa aikamoiselta kommunikaatio-ongelmalta nyt. Oikeastiko määräsit, että "ei todellakaan vietä muiden kanssa mitään ylimääräisiä aikoja"?  Noinko teillä puhutaan? En tykkäisi minäkään jos mieheni puhuisi mulle noin käskyttävästi.

Minä-viesti: "Minusta tuntuu kurjalta, jos joudun olemaan kotona kaksi/viisi/ kymmenen kertaa enemmän kuin sinä, haluaisin minäkin vapaata aikaa. Koetko sinä, että tämä menee nyt reilusti? Jos ei, niin mitä voisimme sopia, miten jakaa lapsen kanssa oltu aika tasapuolisemmin? ". Mies käyttäytyy lapsellisen itsekkäästi, mutta nyt rupeaa kellot soimaan myös sinun osaltasi. Käskyttävä kommunikaatio ei toimi, koskaan.

Suksi suolle, en ole ap, mutta kun on yhteisiä lapsia hankittu, niin kyllä molemmilla pitää olla ihan saman verran sitä omaa aikaa, se ei ole mikään toisen osapuolen yksinoikeus. Kukaan lasta tekevä ei ole suostunut toiselle miksikään orjatyövoimaksi. Yhdessä tehty, yhdessä hoidetaan.

Nimenomaan, näin. Mutta asiasta pitää keskustella, jos ja kun se ei ole toiselle itsestäänselvää. 

Voisi palkata yksityisetsivän selvittämään asiaa,mutta lienee kallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä onkin tullut paljon vastauksia, kiitos vielä niistä. Luen niitä ajatuksen kanssa ja rauhassa. Yö meni jotenkin. Mies tuli kotiin myöhään, oli hiljainen, kuten päivällä.

Olen tässä jatkanut asunnon "ratsaamista" ja löysin jotain mikä sai oloni entistä ahdistuneemmaksi. Tiesin että meillä on riistakamera ollut joskus käytössä tuolla pihalla mutta sitä en tiennyt että se on ollut muutaman kerran myös täällä sisällä ja millaisina ajankohtina päällä! Kortti oli sisällä ja uteliaisuuttani katsoin kuvat läpi. Tuttu kuristava tunne kurkussa iski päälle, pelkokin. Se kaikki sonta mitä me käytiin läpi vuosia sitten miehen mustasukkaisuuden takia palasi päähäni takaisin. Oikeesti, mies on pitänyt sitä päällä enimmäkseen sellaisina hetkinä kun hän itse ei ole ollut kotona. Vaan siiloin kun minä olen ollut yksin taikka lapsen kanssa kotona. Mitä vettua???????????????????????????? Onko mies kytännyt minua, kuvitteleeko se taas että minä petän vaiko mitä tämä on?! Tämä on Niin sairasta, niin hirveetä. Ihan kuin mut Olisi "raiskattu" omassa kodissani. Tätä tunnetta ja mun ajatuksia ei ehkä kukaan muu voi nyt tajuta kuin sellainen jonka puoliso on ollut taikka on mustasukkainen. Sellainenkin vaihtoehto kyllä käväsi mielessäni että josko mies yrittää omia töppäyksiään saada siloteltua sillä että minä jäisinkin kiinni? En tiedä, eri teorioita vilisee mielessäni. Niinkin hulluja että jospa mies ei olekaan ollut aina salilla/"salilla" vaan onkin ollut jossain lähistöllä pyörimässä?! Ei, en sitä en halua uskoa, nyt karkaa jo minultakin mopo käsistä. Otin nyt kameran ja kortin joka tapauksessa itselleni. Miten tästä etenen onkin iso kysymysmerkki.   ap

Olen niin pahoillani puolestasi. Tuo on tyypillistä pettäjän käyttäytymistä. Kun itse pettää, alkaa kuvittelemaan, että kaikki muutkin pettävät. Kuulostaa lisäksi pahasti vainoharhaiselta virittää jotain kameroita kuvaamaan omaa kumppania omassa kodissaan, kun kerran hänellä ei pitäisi olla mitään syytä epäilyksiin, vaan asia on juuri päinvastoin.

Sulla on jäänyt varmaan yksi ap:n viesti lukematta. Siinä hän kertoo vuosia aiemmin miehellä olleesta mustasukkaisuudesta, johon epäilee tämän kamerankin (ja siitä löytyneiden vanhojen kuvien) liittyminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä pitää sanoa selvästi ja kovasti toiselle että mitä voi tehdä ja mitä ei. Ei meillä ainakaan auta jos alkaa lässyttää omista tuntemuksistaan toiselle. Mies ei kuuntelisi alkuunkaan sellaista. Ei ainakaan mitään menisi perille asti.

Mistä te näitä ongelmaisia tunne/kommikaatio-vammaisia löydätte? Ei voi tajuta... 

Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että tuollainen käytös ja pettäminen (plus alkoholin liikakäyttö, porno, Tinder jne.) eivät tule yhteiseen suhteeseen tavatessa, eli heti kun aletaan olemaan kimpassa?

Joillain alkaa melkein heti "papin aamenen jälkeen" tai on ollut kaksoiselämää jo pitempään minkä on pystynyt salaamaan hienosti kaikilta ja joillain menee useita vuosiakin, kun avioliittoa tai suhdetta on kestänyt pitkään, on saatu ne lapset ja kaikki on siihen asti mennyt hienosti.

Tätä ennen on mies kuitenkin tehnyt vaikutuksen hyvällä ja herrasmiesmäisell käytöksellä, kukkakimpuilla, huomioon ottamisella ja vaikka ihanilla illallisislla jne. Ei ne heti näytä todellista luonnettaan ja ala perseilemään. Tässähän nytkin ihmetellään mitä on tapahtunut, kun mies on muuttunut.

Eikö voi tajuta?....

No joo, paremmin voi tajuta. Tosin ihanat illalliset ja huomionosoitukset, varsinkin jos on elokuvamaisissa mittakaavoissa, luulisi soittavan kelloja. 

Silti pahaa pelkään, että moni menee naimisiin tietämättä toisen arvoja. Paljon tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät selvitä syviä kysymyksiä ennen kuin sitoutuvat. Et mikä on elämässä oikeasti tärkeää, mitä arvostaa, mihin pyrkii henkisessä mielessä jnpp. 

En siis halua syyllistää, totean vain.

Jos ainoa keino selvittää ne on puhua toisen kanssa ja toinen vaan valehtelee, niin minkäs teet?

Ex sanoi kerran että oli "kiire naimisiin, ennen kuin tajuat minkälainen oikeasti olen". Muuten ei sitten juuri rehellinen ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti minusta alkaa tuntua, että Ap on kuin onkin Porvoosta :/ Toteuttaa sitä kaavaa, että kun ensin on lukijoiden luottamus saavutettu kertomalla muutama suhteellisen uskottava viesti, niin sitten kierroksia lisätään, tulee piilopullot ja riistakamerat ja salilla asustelut, ilman että Ap:n puolelleen voittamat lukijat osaavat tai haluavat epäillä. Jos kerran salilla hengailu oli tiedossa, miksei Ap kertonut siitä heti? Sehän olisi tarjonnut jonkinlaista selitystä sille, että salikäynti voi venähtää.

Tässähän pohditaan sitä muuttunutta käytöstäja sitä että onko se normaalia viettää salilla näin usein ja kauan aikaa. Kuka sen tietää hengaileeko se mies oikeasti siellä salilla vai eikö? Ja miksi on kiukkuinen jos salireissu onkin vain tunnin juttu.

Jos mies on salilla 4-5h, niin kyllähän se kielii siitä, että hänellä ei ole hyvä olla itsensä kanssa ainakaan kotona. Pahaa oloa sisällä, ehkä johtuen masennuksesta, urakriisiä, ikäkriisiä? Perhe tuo pintaan käsittelemättömiä asioita, kenties omasta lapsuudesta?

Tämä on ihan normaalia, mutta sitä vyyhtiä pitäisi ruveta selvittämään. Moni mies on kykenemätön sanoittamaan ahdistustaan, ja purkaa sitä sit vaikka olemalla poissa kotona ja ähkimällä salilla ja turinoimalla muiden äijien kanssa. 

Vaimona koittaisi pureutua tähän, selvittäisin, MIKSI mies ei viihdy kotona rakkaan vaimon ja lapsensa kanssa. Joku syyhän siihen on. Ja apuakin saatavilla, kunhan saa langanpäästä kiinni.

Ap:n vuoksi toivon että olisit oikeassa, ikävä kyllä en usko että olet.

Tuo mieshän on pahasti häiriintynyt ja henkisesti väkivaltainen ja selvästi pettänyt jo kauan. Ap on jo ollut aikoinaan terapiassa miehen kanssa miehen sairaalloisen mustasukkaisuuden ja ties minkä takia. Nyt olisi aika jättää se painolasti elämästä ja erota. Elämä menee hukkaan sellaisen tyypin kanssa, vointi kohenee heti, kun on saanut aikaiseksi erota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä pitää sanoa selvästi ja kovasti toiselle että mitä voi tehdä ja mitä ei. Ei meillä ainakaan auta jos alkaa lässyttää omista tuntemuksistaan toiselle. Mies ei kuuntelisi alkuunkaan sellaista. Ei ainakaan mitään menisi perille asti.

Mistä te näitä ongelmaisia tunne/kommikaatio-vammaisia löydätte? Ei voi tajuta... 

Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että tuollainen käytös ja pettäminen (plus alkoholin liikakäyttö, porno, Tinder jne.) eivät tule yhteiseen suhteeseen tavatessa, eli heti kun aletaan olemaan kimpassa?

Joillain alkaa melkein heti "papin aamenen jälkeen" tai on ollut kaksoiselämää jo pitempään minkä on pystynyt salaamaan hienosti kaikilta ja joillain menee useita vuosiakin, kun avioliittoa tai suhdetta on kestänyt pitkään, on saatu ne lapset ja kaikki on siihen asti mennyt hienosti.

Tätä ennen on mies kuitenkin tehnyt vaikutuksen hyvällä ja herrasmiesmäisell käytöksellä, kukkakimpuilla, huomioon ottamisella ja vaikka ihanilla illallisislla jne. Ei ne heti näytä todellista luonnettaan ja ala perseilemään. Tässähän nytkin ihmetellään mitä on tapahtunut, kun mies on muuttunut.

Eikö voi tajuta?....

No joo, paremmin voi tajuta. Tosin ihanat illalliset ja huomionosoitukset, varsinkin jos on elokuvamaisissa mittakaavoissa, luulisi soittavan kelloja. 

Silti pahaa pelkään, että moni menee naimisiin tietämättä toisen arvoja. Paljon tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät selvitä syviä kysymyksiä ennen kuin sitoutuvat. Et mikä on elämässä oikeasti tärkeää, mitä arvostaa, mihin pyrkii henkisessä mielessä jnpp. 

En siis halua syyllistää, totean vain.

Näin se valitettavasti taitaa olla. Itse uskovaisena on selvää, että ollaan menty saman tien syvään päätyyn, puhuttu kaikki mahdolliset arvoihin liittyvät asiat. Ennen kuin on menty sänkyyn, siinä ehtii puhua ennen avioliittoa ;) Kaikki suhteet pornoon, Tinderiin ja muihin. 

Itse kummastelen, kun on tuttuja, jotka eivät ole miettineet edes suhdettaan kuolemaan. Yksikin kaverini ahdistuu valtavasti, vaikkei siis sekoiteta mitään hengellistä asiaan, ihan vain kuolema asiana ahdistaa niin ettei hän pysty puhumaan. Aikuinen ihminen, sanonut ettei halua miettiä asiaa. 

Ehkä näille ihmisille riittää, että puhutaan kumppanin kanssa omakotitalon sisustamisesta ja lainasummien lyhentämisestä? 

Taas joku on jeesustelemassa. Kyllä näitä viimeisen päälle uskovaisiakin miehiä näkyy tuolla ravintoloissa pilkun aikaan *illumetällä, että se siitä sitten. Niillä uskovaisilla superpettäjillä vasta onkin iso tarve ja ympäristön paine löytää se uskovainen vastineensa. Mitä yksinkertaisempi sen parempi. Ja kun lahko on valmiiksi aivopessyt, niin voi mennä aika pitkään että totuus menee perille petetylle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää ketju on ihan persiistä; riistakameraa ja kostokroppaa.🤯

Laittakaa naiset hyvää ruokaa miehillenne ja pitäkää peti lämpöisenä. Miestä saa myös kehua ja silittää päätä & partaa. Pusukin tekee hyvää.😘

Näillä eväillä mennään pitkälle.

Nyt ruuan laittoon ja pois täältä tunkiolta. Adios!

Kelle tän palstan naiset ruokaa laittaa ku kaikilt on ukko lähteny lätkimää?? Tääl usutettaa erroomaa ku itekkii ollaan erottu. Mittää muuta ratkasuu ei oo ku mies mäkkeen vaa. Eikä näille Tinder treffeilt ei löyvy kettää. On aikaa kirjotella joutavii... ;)

Mä laitan ruokaa itselleni ja lapsilleni. Ei tähän mitään miestä kaivata, elämä on hyvää näin.

Sinulla on asiat kunnossa jos kerran laitat ruokaa lapsille ja itsellesi etkä miestä kaipaa.

Kas, täällä kun on paljonkin ketjuja joissa valitetaan ettei miestä löydy vaikka miten jahtaisi. Miehet taas ei halua naista jolla on lapsia valmiiksi. Uusperheet kun ovat kuulema yhtä helvataa...

Meikä maalaisäitee tykkää samasta miehestä jonka kanssa aamenet kerran sanottiin. Ihanalta tuntuu köllähtää oman kullan viereen saman peiton alle. Ei se seksi enää niin kiihkeää ole kuin nuorena, mutta ei sen tarviikkaan olla. Liikaa vouhketaan seksistä. Läheisyys ja lämpö riittää ja joskus vaikka muutakin, pakkoa ei ole.

Rasittava ja vastenmielinen olisi ajatuskin alkaa laukkaamaan treffeillä ja käymään läpi tuntemattomia miehiä "sen oikean" toivossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä pitää sanoa selvästi ja kovasti toiselle että mitä voi tehdä ja mitä ei. Ei meillä ainakaan auta jos alkaa lässyttää omista tuntemuksistaan toiselle. Mies ei kuuntelisi alkuunkaan sellaista. Ei ainakaan mitään menisi perille asti.

Mistä te näitä ongelmaisia tunne/kommikaatio-vammaisia löydätte? Ei voi tajuta... 

Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että tuollainen käytös ja pettäminen (plus alkoholin liikakäyttö, porno, Tinder jne.) eivät tule yhteiseen suhteeseen tavatessa, eli heti kun aletaan olemaan kimpassa?

Joillain alkaa melkein heti "papin aamenen jälkeen" tai on ollut kaksoiselämää jo pitempään minkä on pystynyt salaamaan hienosti kaikilta ja joillain menee useita vuosiakin, kun avioliittoa tai suhdetta on kestänyt pitkään, on saatu ne lapset ja kaikki on siihen asti mennyt hienosti.

Tätä ennen on mies kuitenkin tehnyt vaikutuksen hyvällä ja herrasmiesmäisell käytöksellä, kukkakimpuilla, huomioon ottamisella ja vaikka ihanilla illallisislla jne. Ei ne heti näytä todellista luonnettaan ja ala perseilemään. Tässähän nytkin ihmetellään mitä on tapahtunut, kun mies on muuttunut.

Eikö voi tajuta?....

No joo, paremmin voi tajuta. Tosin ihanat illalliset ja huomionosoitukset, varsinkin jos on elokuvamaisissa mittakaavoissa, luulisi soittavan kelloja. 

Silti pahaa pelkään, että moni menee naimisiin tietämättä toisen arvoja. Paljon tuntuu olevan ihmisiä, jotka eivät selvitä syviä kysymyksiä ennen kuin sitoutuvat. Et mikä on elämässä oikeasti tärkeää, mitä arvostaa, mihin pyrkii henkisessä mielessä jnpp. 

En siis halua syyllistää, totean vain.

Näin se valitettavasti taitaa olla. Itse uskovaisena on selvää, että ollaan menty saman tien syvään päätyyn, puhuttu kaikki mahdolliset arvoihin liittyvät asiat. Ennen kuin on menty sänkyyn, siinä ehtii puhua ennen avioliittoa ;) Kaikki suhteet pornoon, Tinderiin ja muihin. 

Itse kummastelen, kun on tuttuja, jotka eivät ole miettineet edes suhdettaan kuolemaan. Yksikin kaverini ahdistuu valtavasti, vaikkei siis sekoiteta mitään hengellistä asiaan, ihan vain kuolema asiana ahdistaa niin ettei hän pysty puhumaan. Aikuinen ihminen, sanonut ettei halua miettiä asiaa. 

Ehkä näille ihmisille riittää, että puhutaan kumppanin kanssa omakotitalon sisustamisesta ja lainasummien lyhentämisestä? 

Taas joku on jeesustelemassa. Kyllä näitä viimeisen päälle uskovaisiakin miehiä näkyy tuolla ravintoloissa pilkun aikaan *illumetällä, että se siitä sitten. Niillä uskovaisilla superpettäjillä vasta onkin iso tarve ja ympäristön paine löytää se uskovainen vastineensa. Mitä yksinkertaisempi sen parempi. Ja kun lahko on valmiiksi aivopessyt, niin voi mennä aika pitkään että totuus menee perille petetylle.

Siinäpä oli harvinaisen kateellinen ja katkera vuodatus. Koitahan jaksella. 😁

Mullakin oli hyvä mies, 15 vuotinen parisuhde, yksi hyvin rakastettu lapsi, jo kouluikäinen. Kaikki mitä oltiin suunniteltu vuosia, kaikki minkä eteen oltiin tehty töitä alkoi olla jo kädenmitan päässä. Yhtäkkiä mikään ei kiinnosta, kaikki aikaisemmin yhdessä haaveiltu onkin hänestä arvelluttavaa. Kaikki muuttui "sitten kun" -muodosta "en tiedä, ei vielä" -muotoon. Hän oli tehnyt jo pitkään hurjan paljon töitä. Minun mielestäni ihan liikaakin. Pelkäsin burn outtia ja masennusta, näin että ei olla siitä kaukana jos sama meno jatkuu. Pyysin häntä usein hakeutumaan lääkärille ja terapiaan.

Yhtenä päivänä näin keittiön tasolla kuitteja jotka hän oli tyhjentänyt lompakostaan. Yksi niistä veti mua puoleensa. Kukkakaupan kuitti, aika kallis kasvikin vielä. Sillä hetkellä vaikka sille olisi voinut olla niin monta hyvää selitystä, mun intutio kertoi mulle ihan kaiken tarvittavan. Tunsin hänet niin hyvin.

Hän tiesi miten paljon pidin kotikasveista ja kukista. Ja minä tiesin tasan tarkkaan kuinka monta kertaa olin häneltä näinä 15 vuotena kukkia saanut (yhden kerran). Ja sinä päivänä kun mies ostaa kukkia hän ostaa ne jollekin toiselle.

Pari viikkoa siitä mies halusi jutella ja kertoi rakastuneensa toiseen, töissä tietenkin. Mies kertoi kun ei enää voinut olla kertomattakaan, hän kun oikeasti oli masentunut ja burn outissa eikä enää nähnyt ulospääsyä kaikille vaikeille tunteilleen. Hän ei tiennyt mitä halusi enää. Kuulemma olisi helpompi jos olisin hirveä akka tai olisin tehnyt jotain väärin. Nyt hän joutui vain potemaan syyllisyyttä tunteistaan. Meni sentään terapiaan, nyt vaan tuntuu että tarvitsisin sitä itsekin. Siksi varmaan avaudun täällä. :) Moni asia tässä ketjussa herätti tunteita ja halusin kertoa edes teille.

AP, luota intuitioosi.