Kadun että lapseni sai jostain huonot geenit ja adhd:n.
Miten erilaista hänen elämänsä olisikaan jos ei tarvitsisi tuntea itseään erilaiseksi :(
Kommentit (14)
Rakasta, kuuntele, halaa ja vietä aikaa lapsen kanssa. Käykää uimassa ja metsässä keräämässä marjoja. Ja kas kummaa, ADHD on tipotiessään. Lapsesi on vain täynnä energiaa ja sinä kuvittelet sen ADHD:ksi.
Tottakai yritän, mutta aina ei onnistu siltikään.
Nuoremmalla ei onneksi ole ko. diagnoosia, hänellä kaikki tuntuu olevan helpompaa kun isoveljellään
Kysy kunnastasi neuropsykiatrista valmennusta.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:19"]
Rakasta, kuuntele, halaa ja vietä aikaa lapsen kanssa. Käykää uimassa ja metsässä keräämässä marjoja. Ja kas kummaa, ADHD on tipotiessään. Lapsesi on vain täynnä energiaa ja sinä kuvittelet sen ADHD:ksi.
[/quote]
Voi on kuule harrastettu sen puitteissa mihin kykenee. Tottakai sitä energiaa puretaankin, mutta eipä se keskittymiskyvyttömyyttä pois vie.
Muutapa suhtautumistasi. Ystäväni lapsella on vaikea adhd. Sopivila tukitoimilla ja järkähtämättömällä rakkaudella tämä lapsi elää hyvää elmää, ihana poika.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:19"]
Rakasta, kuuntele, halaa ja vietä aikaa lapsen kanssa. Käykää uimassa ja metsässä keräämässä marjoja. Ja kas kummaa, ADHD on tipotiessään. Lapsesi on vain täynnä energiaa ja sinä kuvittelet sen ADHD:ksi.
[/quote]
Ja sinä kuvittelet ylienergisyyden pelkästään ADHDksi. Pikemminkin se on energian puutetta, niin ei jaksa keskittyä, jota kompensoidaan sitten lietsomalla itsensä sellaiseen hypersählinkitilaan. Ja erilainenhan tuo on vielä sukupuolestakin riippuen, tytöillä hyvinkin erilainen kuin se perus huliviliadhd mitä pojilla on.
Hitsi kun itsekin urheilee, marjastaa, harrastaa, touhuaa, hoitaa kotia ja ties mitä muuta, mutta adhd ja ainainen väsymys sen kun ei vain lähde kuin lääkkeillä hetkeksi aikaa kerrallaan aina.
Adhd:sta voi olla hyötyäkin - spontaanius, idearikkaus.
Puhutte siitä, miten lapselle pitäisi tarjota se paras mahdollinen elämä. Silti vanhempana, kun näkee ne jokapäiväiset vaikeudet ja pettymykset, kiusaamisen ja ulkopuolelle jäämisen, ajattelen että normilapsilla on paljon helpompaa. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvää, ei vaikeuksia. Jokainen päivä sydämmeni särkee hänen puolestaan. T. adhd ja asperger tytön äiti.
Mitä kaduttavaa sinulla on? Et sinä ole geenivalintaa tehnyt.
- kahden adhd-lapsen äiti
[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:45"]
Puhutte siitä, miten lapselle pitäisi tarjota se paras mahdollinen elämä. Silti vanhempana, kun näkee ne jokapäiväiset vaikeudet ja pettymykset, kiusaamisen ja ulkopuolelle jäämisen, ajattelen että normilapsilla on paljon helpompaa. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvää, ei vaikeuksia. Jokainen päivä sydämmeni särkee hänen puolestaan. T. adhd ja asperger tytön äiti.
Järjestä lapsesi kaltaistensa seuraan. Se voi auttaa. Älä odota samoja asioita kuin ns. normaalilta.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:38"]
Muutapa suhtautumistasi. Ystäväni lapsella on vaikea adhd. Sopivila tukitoimilla ja järkähtämättömällä rakkaudella tämä lapsi elää hyvää elmää, ihana poika.
[/quote]
Löytyy tukitoimia ja rakkautta ja osallistumista. Enkä tietysti lasta ääneen säälittele. Mutta mustana hetkenä joskus täytyy aikuisenkin päästää niitä väsyneitä ajatuksia pois.. Missä olisi helpompaa kun netissä nimettömänä.
Samaa mun äitini miettii ja mä olen jo "aikuinen" :)
Ihan hyvin mä olen elämässä pärjännyt, paremmin olis varmaan mennyt jos olisin ollut tietoinen ominaisuuksistani jo lapsena. Sain siis vasta yli kolmekymppisenä diagnoosin :)
Rakasta, rajoita, iloitse ja kuuntele <3
Auta häntä tekemään elämästään paras mahdollinen. Jokainen vanhempi on sen velkaa lapsilleen.