Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vuosien ajan olen jo ajatellut vain että elän yksin lopun elämäni.
24.08.2015 |
Totuuden koin toisessa suhteessani elämässä jolloin näin miten petollinen nainen on.
Ensimmäinen suhteeni kesti yli 18v jonka jälkeen totesin naisen olevan yksi rahan ahne piru vain.
Toinen tuskin ehti alkaa kun loppu häämötti onneksi tajusin että lopetan itse sen tuhoon tuomitun suhteen 7kk jälkeen.
Vuodet vierivät eikä paljoa tuska ole hellittänyt kumminkin päätin kirjoittaa tänne ja kertoa tunteeni.
En usko onneen, rakkauteen enkä oikeaan. Työni teen ja lapseni kasvatan oikein kumminkaan en voi näyttää että elämässä olisi onnea koska en enää usko siihen. Naiset joihin olen törmännyt eivät ole olleet kuin rahan perässä.
Kommentit (5)
Ruman miehen perässä naiset on rahan perässä vaan. Olisit kauniimpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vitun tyhmä kyllä olet jos ekaa ämmääsi 18v katoit ja sitten vasta tajusit että on gold diggeri harpyija. Jos siis oikeasti oli sellainen, eikä susta vaan tullut pihiä rahanahnetta paskaa joka ei muuta mieti kun €€€.
Ymmärrän hyvin, että huonojen kokemusten valossa on vaikeaa uskoa, että elämä kantaa. Itse useamman vuoden deittailleena ja monta parisuhdeyrityksiä tehneenä, voin allekirjoittaa, että jokainen epäonnistuminen tuntuu entistä pahemmalta. En ole kuitenkaan luovuttanut, enkä edes lakannut etsimästä (se luulemma tulee vastaan, kun ei etsi;). Vaihtoehtonahan on, että sulkeutuu eikä enää uskalla laittaa itseään likoon. Täytyy myöntää, että esim. nettideittailu on kuluttavaa, jopa addiktoivaa. Kunnes eräänä päivänä, lukuisien yhteydenottojen jälkeen nappasi...
Tällä hetkellä tapailen ihmistä, jonka kanssa on hyvä olla joka tasolla.
Eli ei pidä luopua toivosta, eikä katkeroitua:)
Mitäs sitten? Sulla on kuitenkin lapsia ja rahaa, töitäkin?
Ehkä et vaan osaa itse olla onnellinen?
Harvempi täällä ruusun lehdillä käveleskelee aina vaan.
Alue: Aihe vapaa
Olen pahoillani, että olet törmännyt noin surkeisiin tapauksiin. Ymmärrän, että varsinkin vuosien suhteen jälkeen moinen satuttaa sanoin kuvaamattoman paljon. Kuulostat kuitenkin siltä, että suhteissa ja eroissa on vielä paljon käsittelemätöntä, ja olet tehnyt yksinäisyys "julistuksen" katkeruudesta etkä rauhassa itsesi kanssa. Anna asioille aikaa: on parempi sanoa "ei nyt" kuin "ei koskaan". Muista käsitellä mielessäsi kohtaamisesi yksilöinä, koska kokonaista sukupuolta kohtaan katkeroituminen voi alkaa vaikuttaa jo ystävyys- ja työsuhteisiinkin, vaikket parisuhdetta enää haluaisikaan. Toivon sinulle voimia ja jaksamista, ja kenties vielä joskus tulevaisuudessa luottamuksesi arvoista naista, jos satut vielä johonkuhun törmäämään. Mutta ennen kaikkea sisäistä rauhaa, etteivät nuo aiemmat huonot kokemukset pääse myrkyttämään sinua. Elä itseäsi varten, älä "kostoksi" exillesi.