Miksi tasa-arvoisista opiskelijoista tulee kotiäitejä?

Meillä ei tosin mennyt aivan noin. Minä menin töihin, kun lapsi oli 8 kk. Mies otti täyden vastuun kodista ja voin sanoa, että siinä voittivat sekä minä, mies että parisuhde - puhumattakaan lapsesta, jolla on yhtä läheinen ja tasa-arvoinen suhde molempiin vanhempiin.



Mutta kun katson ystäviä, niin voi jessus! En ymmärrä, mistä rouvakulttuuri oikein nousee.

pistää jollain tapaa elämän arvot järjestykseen - onko joillekin naisille tärkeämpää olla perheen kodinhengetär kuin juosta uraohjuksena maailmalla ? musta molemmat on ihan ok, miten kukin haluaa.

Kun tajuaa, ettei kuitenkaan ole samoja mahdollisuuksia palkkakehitykseen ja etenemiseen uralla, ja aina joku tytöttelee tai kyseenalaistaa asiantuntemuksesi, niin mieluummin on kotona, jossa on mahdollista olla oman itsensä ja perheen pomo, kokea itsensä tarpeelliseksi ja hyväksytyksi.

Ihanko oiekasti se on ihan hirveää ja kamalaa, jos korkeasti koulutetu äidit (tai isät) viettää sen muutaman hassun vuoden kotona lasten kanssa? Siinäkö on koko tulevaisuus sitten pilalla ja leima ottassa ikuisesti?

Tämä korkeasti koulutettu rouvashenkilö vaan tykkää ihan oikeasti olla kotona muksujensa kanssa. Mies on yrittäjä, joten hän ei kovin helposti voisi kotona lapsia hoitaa, joten tämä järjestely toimii meillä. Mulla ei ole mitään hillittömiä ura-ambitioita ainakaan vielä,ja laskeskelin tuossa, että vaikka olisin vielä kymmenen vuotta kotona, ehdin paiskia töitä reilut parikymmentä vuotta... Toisaalta ymmärrän kyllä niitäkin, jotka haluavat palata nopeasti työelämään. Mutta en menisi tuomitsemaan kenenkään valintoja. Se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle!

Siis jos ei puhuta sellaisesta, että heitetään koko koulutus roskakoriin ja antaudutaan täysillä loppuelämä kotona olemiselle. Lapset on ihan älyttömän vähän aikaa pieniä -onneksi yleensä edes jompi kumpi (lue: yleensä nainen) vanhemmista sen älyää =)

jälkeen on käsittämättömän vaikea tajuta, että nyky-Suomessa naisen pitäisi edelleen valita jompi kumpi, ura tai perhe, sen sijaan, että perheet olisivat yksikköjä, joissa MOLEMMAT vanhemmat panisivat huikeimmat uratavoitteet jäihin jälkikasvun lyhyen lapsuuden ajaksi ja MOLEMMILLA olisi toisaalta samanlaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään työelämässä.



Nyt joku kirjoittaa, että ehtii niitä töitä vielä tehdä, no niin ehtiikin, mutta vastuullisempiin tehtäviin pääseminen ja asiantuntijuuden ylläpitäminen ja kartuttaminen on kyllä vaikeampaa sillä, joka on aina välillä pari vuotta pois kun sillä, joka porskuttaa eteenpäin yhtä mittaa (varsinkin jos yhtä mittaa eteenpäin menevällä miehellä pikkuvaimo samalla hoitaa lapset, tekee ruuat ja silittää paidat,kun taas nainen hoitaa sekä työn että lapset).

äitiyden myytistä.

Vierailija:

perheen kodinhengetär

vs

juosta uraohjuksena maailmalla

Vierailija:

jos korkeasti koulutetu äidit (tai isät) viettää sen muutaman hassun vuoden kotona lasten kanssa?

alkaa toteuttaa äitiyttä ja isyyttä perinteisten kaavojen mukaan, verraten epätasa-arvoisesti. Ainakin näin tämän ymmärsin?

Kyllähän emo tahtoo olla poikastensa kanssa ne alkuvuodet; iskä hoitaa sillä aikaa sen eväspuolen.

Mutta kyllähän kotona pitkään olevista suuremmalla osalla ei ole kovin korkeaa koulutusta. Korkeastikoulutetut harvemmin jäävät vuosikausiksi kotiin.



Ja tuohon epätasa-arvoon on monia syitä. Osin ihan biologisia eli naiset kokevat kotonaolon mielekkäämmäksi ja enemmän omaksi jutukseen. Lisäksi varmasti vaikuttavat työelämän asenteet eli naisia joka tapauksessa varmuuden vuoksi kohdellaan huonommin siltä varalta, että he jäävät kotiin, joten naiset kokevat kotonaolon oikeutetuksi. Ja kun miehet yleensä tienaavat enemmän, lankeaa hoitovapaa useammin naiselle.

Ja miehiä olis pilvin pimein. Pauli Hanhiniemi laulaa niin osuvasti " Ei tiennyt tyttö kuinka vaihtuu rytmi ..."



Mä en syytä ketään, en miehiä naisia yhteiskuntaa Jumalaa, mutta mä vaan ihmettelen meitä, itseäni, kaikkia tyyppejä.



Miten me tultiin tähän haalareista sekoilemasta essupäälle vauva-lehden nettisivuille, hei haloo!

Wanha pilkunviilaaja on yhä tallella kotiäitivuosien jälkeenkin.. :)

ENHÄN mä edes muista musiikista mitään kun en oo aikoihin mitään kuunnellu saati uusia levyjä ostanu. Eli joo.