Lapsella aina ”maha kipeä”, kun pitäisi tehdä jotain - miten toimia?

Selvästi sillä lapsella on joku hätä, jos ei mitään halua tehdä tai mihinkään lähteä. Kiusataanko?

Olen oikeasti niin kyllästynyt siihen ”hiha on huonosti, pitää laittaa uudelleen”. ”Nää kengät vaan on HUONOT” (ja kaikki 5 muutakin kenkäparia on toki huonoja) ”Nää housut on kireet/löysät/tyhmät”.

Vaatteita pitää asetella ja asetella ja asetella ja ne ei vaan pysy just siinä asennossa ja saumat siinä ojennuksessa kuin lapsi haluaisi. Aina joku vaate tuntuu. Siis mitä tuntuu? Ihan käsittämätöntä.

Vierailija kirjoitti:

Selvästi sillä lapsella on joku hätä, jos ei mitään halua tehdä tai mihinkään lähteä. Kiusataanko?

Koulussa luokalla on yksi idiootti, joka terrorisoi ja hakkaa muita. Opettaja ei saa kuriin. Mutta jos nyt lähtee mun kanssa ulos, niin eihän siinä kiusata.

Lapsellasi saattaa olla henkisesti paha olla ja koska hän ei osaa vielä sanoittaa tunteitaan, hän oikuttelee ja kiukuttelee. Olin itse lapsena tuollainen. Masennukseen sain apua vasta aikuisena.

Onko tapahtunut jotain traumatisoivaa? Ero, läheisen kuolema, riitaisuutta perheessä, kiusaamista?

Kun tullaan kotiin, lapsi riisuu heti kaikki vaatteet aluspaitaa ja -housuja lukuunottamatta. Jos pitää siten vaikka kauppaan lähteä, sama rumba pukemisessa uudelleen. Mene 45 min että päästään ovesta ulos.

Vierailija kirjoitti:

Kun tullaan kotiin, lapsi riisuu heti kaikki vaatteet aluspaitaa ja -housuja lukuunottamatta. Jos pitää siten vaikka kauppaan lähteä, sama rumba pukemisessa uudelleen. Mene 45 min että päästään ovesta ulos.

Aistiyliherkkyyttä, autismin kirjoa?

Vierailija kirjoitti:

Lapsellasi saattaa olla henkisesti paha olla ja koska hän ei osaa vielä sanoittaa tunteitaan, hän oikuttelee ja kiukuttelee. Olin itse lapsena tuollainen. Masennukseen sain apua vasta aikuisena.

Onko tapahtunut jotain traumatisoivaa? Ero, läheisen kuolema, riitaisuutta perheessä, kiusaamista?

Lapsi on kasvanut eroperheessä jo vauvasta. Käy toisen vanhemman luona, mutta inhoaa siellä käymistä. Koulussa on yksi oppilas, joka kiusaa ja hakkaa muita. Ei nyt mun lasta erityisesti, mutta nimittelee ja tönii myös häntä. Tästä on opettajan kanssa monesti keskusteltu, mitään ei tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tullaan kotiin, lapsi riisuu heti kaikki vaatteet aluspaitaa ja -housuja lukuunottamatta. Jos pitää siten vaikka kauppaan lähteä, sama rumba pukemisessa uudelleen. Mene 45 min että päästään ovesta ulos.

Aistiyliherkkyyttä, autismin kirjoa?

Olen yrittänyt tästä mm päiväkodissa aikoinaan useasti keskustella. Heidän mukaansa ei ole mitään sellasta havaittavissa, lapsi siellä ja koukussa omatoiminen, iloinen, energinen, sosiaalinen…

Jos jäätte kotiin, mitä lapsi tekee? Jos leikkii ja touhuaa ihan normaalisti eikä vatsakipu ole minkään esteenä, niin silloin pitäisin tuota tekosyynä. Vaikka olisi tekosyy, lapsen tilanne vaikuttaa vaikealta ja pitäisi selvittää, mikä lasta oikeasti vaivaa. Jos taas lapsi kotonakin on kivulloisen oloinen ja passiivinen, niin kannattaisi tutkia vatsaakin vielä.

Millainen lapsi on ollut aiemmin? Onko ollut viitteitä aistiyliherkkyydestä, onko siirtymätilanteet olleet aiemminkin vaikeita tai onko ollut muunlaisia vaikeuksia tavallisissa arjen asioissa? Jos jotain tällaista, niin kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja selvittää, onko lapsella nepsy-ongelmia.

Jos taas tämä on yllättävä ja dramaattinen käänne lapsen käytöksessä, kannattaisi hakeutua psykologille ja selvittää myös, mikä tilanteen on laukaissut. Onko lapsi kokenut lähiaikoina jonkinlaisen trauman?

Minulla ei lapsia ole, mutta kehtaan silti väittää, että jostain lapsi on oppinut tuon mallin.

Tekeekö joku muu lähipiirissään näin? Onko se tälle toiselle sallittua ja mitä tämä toinen sillä voittaa? Ole tarkkana myös oman käytöksen suhteen, etkai itse vetoa samalla tavalla johonkin tekosyyhyn kun jokin asia ei vain huvita?

Myöskin, lapsen ei pidä saada mitään etuja tuollaisella venkoilulla. Oppii kyllä päättämään mitkä kengät ovat hyvät, kun muutaman kerran menee aivan oikeasti ikävien kenkiensä kanssa. Ei se lapsi siitä rikki mene. Kun turha marina loppuu, niin ehkä saattaa myöhemmin tulla sitä oikeaa asiaa, eikä vain venkoilua venkoilun vuoksi. 

Ap, kuulostaa tosi vaikealta ja raskaalta tilanteelta sekä sinulle että lapselle! Jos syytä ei löydy vatsasta, kannattaa hakeutua neuropsykologisiin tutkimuksiin ja selvittää myös mahdolliset mielenterveysongelmat. Mitä varhemmin näihin asioihin puuttuu, sitä paremmat ovat tulokset. Älä siis jää odottamaan, että lapsi oireilee päiväkodissa/koulussakin. Monet lapset jaksavat tsempata hoito-/koulupäivän ajan ja sitten onkin henkiset voimavarat käytetty loppuun. Tällöin ongelmat näkyvät ensin ja selvimmin kotona.

Erityisherkkä tai muu ihon herkkyys.

Itselläni olen nyt aikuisena tajunnut olevan jonkin vastaavan, esim. Merinovilla kutittaa vaikka kaikki muut kehuvat pehmeäksi ym. Ihoni on selvästi oikeastikin ohuempi ja olen herkkä erityisesti kylmälle, hoikkana huulet saattoivat ihan sinertää ja olen ihan puhki jos ei ole tarpeeksi vaatetta (en kehtaa esim. Töissä valittaa jos on kylmä kun olen kuitenkin ainoa).

Lapsena muistan juuri halpojen materiaalien huono tunnun, nypyt, saumat, kovat kankaat.. kaulassa on pakko olla huivi jos vähänkään tuulee ja talvella koko ajan.

Lisäksi meillä oli vähän epävakaat oltavat siinä kouluiän kynnyksellä ja myös kouluun lähteminen sitten oli ahdistavaa. Välttelin sitä nimenomaan valittamalla pääkipua/mahakipua jne.

Kaiken huipuksi minulla alkoi jo ala-asteella sosiaalisten tilanteiden pelko johon sain nuorena aikuisena lääkkeet mutta traumat jäi, jollain tavalla pelkään ihmisiä vaikka joskus/usein osaankin esittää sosiaalista.