Lue keskustelun säännöt.
Ikäkriisi, ahdistaa suunnattomasti
15.03.2022 |
Tämä kuulostaa varmasti monille provolta, mutta minulle nämä ovat ihan oikeita tuntemuksia.
Opiskelen amiksessa nyt viimeistä jaksoa ja valmistumiseni on vaarassa venyä jollen löydä harjoittelupaikkaa ja ehdi suorittaa näyttöjä ajoissa, joten en pääse ehkä hakemaan jatko-opintoihin ja opintoni venyvät syksylle.
Olen itkenyt tätä päiväkausia, pelkään että olen kohta jo liian vanha aloittamaan korkeakouluopinnot jos en nyt heti pääse jatkamaan.
Pelkään, että työnantajat ihmettelevät katkonaista koulutuspolkuani ja korkeaa valmistumisikääni.
Täytän juhannuksena 20.
Ahdistaa ja tuntuu, että koko elämä on pilalla jos en nyt pääse hakemaan amkkiin.
Kommentit (14)
Hei, olet vasta 20v! Ymmärrän tuntemuksesi, mutta korkeakoulussa aloittaa moni jo yli 20v. Aika harva menee suoraan lukiosta tai amiksesta 19-vuotiaana korkeakouluun, ja jos menee niin pitävät kuitenkin jossain vaiheessa välivuoden tai opinnot eivät suju ns. määrätyssä ajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvää päivää. Kasva aikuiseksi ja herää todellisuuteen. Kyllä pitäisi tuo ikäisen jo ymmärtää, että opiskeluihin ei ole mitään yläikärajaa.
Mä 42v aloitin tammikuussa AMK-opinnot. Tuttava valmistui muutama vuosi sitten sairaanhoitajaksi 54-vuotiaana. Ystäväni aloitti yliopistossa opinnot 35-vuotiaana.
Tiedätkö, itse olin 28v kun aloitin opiskeluni. Ihan hyvin on silti mennyt ja töitä riittänyt. Tsemppiä! Ja luottoa tulevaisuuteen.
Itse aloitin ensimmäiset opinnot vasta 24-vuotiaana. Ennen sitä oli ollut useamman vuoden työttömyysjakso. Syynä oli lastensaanti, mutta en lapsista CV:ssa tai haastatteluissakaan maininnut eli ihan työnantajia oman mielikuvituksen varaan jäi täyttää aukko. Ei ollut ongelma, sain helposti töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 33 ja mun pitäis tässä joku uusi ammatti itselleni keksiä, joten salli mun nauraa sulle.
Yksikään työnantaja ei katsele alle 20- vuotiaan katkenneita opiskelupolkuja ja millä tavalla 20 vuotias on korkea valmistumis ikä ? Tuossahan iässä normaalisti vasta aletaan opiskelemaan korkeakoulussa ja yliopistossa.
Mistä nää nuorten suorituspaineet oikeen on lähtöisin? Koulussako ne aivopestään ahdistumaan tällä tavalla vai onko tämä nykymaailma tosiaan näin vaikeaksi tehty ? Aivan kohtuutonta pelkoa ja ahdistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos opiskelen liian vanhaksi, missä vaiheessa ehdin kerryttää työkokemusta ja työllistyä?
Pelkään työttömyyttä enemmän kuin mitään muuta ja minulla on todella vähän minkäänlaista työkokemusta masennustaustan vuoksi.
Ap
Sinulla on 60 vuotta aikaa olla työelämässä.
Ei hätää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, että olen ainoa näin huonolla työkokemuksella ja katkonaisella koulutuspolulla oleva ihminen omassa lähipiirissäni.
Muut ovat saaneet töitä helposti aiemman kokemuksen vuoksi ja minulla on vaikeuksia saada edes avustavia töitä mistään.
Kokemusta löytyy lähinnä vapaaehtoistöistä noiden muutamien kusisten setelikesätöiden ja pakollisten harjoittelujen lisäksi, muut ovat tehneet osa-aikatyötä koko nuoruusikänsä ja on jo usean vuoden kokemus.
Ap
Esimerkiksi ylioppilailla ei ole edes noita amiskan harjoitteluja täytteeksi ja monissa etelän kaupungissa ei töitä saa kovin helposti kun kilpailu on niin kovaa.
Jotkut saattavat valmistua lukiosta vasta 20-vuotiaana ja silti ovat työllistyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikäkriisejä tulee ja menee elämän varrella. Sitä tulee vahingossa asettaneeksi itselleen deadlineja, joihin mennessä pitäisi saavuttaa tiettyjä asioita. Ne on kuitenkin vain itse määritettyjä aikatauluja, niillä ei ole oikeasti merkitystä. Meillä on koko elämä aikaa saavuttaa asioita. Ja vapaus muuttaa elämän suuntaa missä tahansa iässä. 10 vuoden päästä naurat tälle kriisillesi. Usko pois.:)
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että olen ainoa näin huonolla työkokemuksella ja katkonaisella koulutuspolulla oleva ihminen omassa lähipiirissäni.
Muut ovat saaneet töitä helposti aiemman kokemuksen vuoksi ja minulla on vaikeuksia saada edes avustavia töitä mistään.
Kokemusta löytyy lähinnä vapaaehtoistöistä noiden muutamien kusisten setelikesätöiden ja pakollisten harjoittelujen lisäksi, muut ovat tehneet osa-aikatyötä koko nuoruusikänsä ja on jo usean vuoden kokemus.
Ap
AP nyt järki käteen ja kuuntelet mitä tässä ketjussa on sanottu. Jos noin kovasti ahdistaa oma tilanne, kannattaisi ehkä käydä juttelemassa jossain.
Tilanteesi kuulostaa aivan tavalliselta, olet päässyt opiskelemaan ja sinulla on ollut töitä ja harjoittelupaikkoja. Olet vasta urapolkusi alussa ja aivan untuvikko työmarkkinoilla vielä. Ei kannata verrata itseään kavereihin ja tuttuihin, se on tuurista ja sattumasta kiinni miten nuorena onnistuu saamaan töitä ja jokaisen polku on erilainen. Joku on voinut saada töitä suhteilla, joillekin ovet vain aukenevat helpommin syystä tai toisesta, joku on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jotkut etsivät aktiivisesti töitä ja tyrkyttävät itseään. Olet nyt parikymppinen ja työ-ikää sinulla on jäljellä lähes 50v, joten kyllä ehdit vielä yhtä sun muuta tehdä ja opiskellakin ties mihin.
Tällainen puhe ei yleensä auta, mutta mietipä ttä asiasi voisivat olla huonomminkin. Olet vähintään keskiverto. Monilla ikäisilläsi ansioluettelo ammottaa aivan tyhjää, peruskoulukin saattanut jäädä kesken eikä mitään tulevaisuuden suunnitelmia ole. Ole onnellinen siitä, että sinulla on suunnitelmia ja että olet edennyt jo noin pitkälle.
Tunnen paljon jopa yli 25-vuotiaita opiskelijoita jotka ovat saaneet töitäkin! *Gasp*