petyitkö kun sinulle tehtiin sektio?

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 07:06"]Petyin. Jouduin suunniteltuun sektioon kuukautta ennen laskettua aikaa. Sektio oli helppo, toipuminen nopeaa jne jne. Silti välillä itketti, että en päässyt kokemaan sitä naisen elämän mahtavinta kokemusta.
No, muutaman vuoden jälkeen en edes muista koko asiaa :D Ja olen ihan tyytyväinen, kun mulla on ainakin alakerrassa kaikki hyvin...
[/quote]

Naisen elämän mahtavinta kokemusta? Turha sitä tommoselle jalustalle on nostaa. On se toki aikamoinen kokemus, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan sen sujuminen riippuu niin monesta eri tekijästä, että turhaa katsella minkään ruusunpunaisten lasien läpi. :)

En! Sain pelkosektionx4 kuten halusinkin!

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 07:20"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 06:39"]No en pettynyt. Maito nousi normaalisti. Toivuin nopeasti. Kiintymyssuhde, mitä vikaa siihen nyt voisi sektiossa tulla?
[/quote]

Esitätkö että et tiedä, että on muka yksi ja sama tuleeko lapsi sektiolla vai alateitse? Jos et tiedä perusasioita kintymyssuhteen muodostumisesta vaikka ilmeisesti olet äiti itsekin niin pistää kyllä miettimään että mitä muuta oleellista sinulta on mennyt ohi. Kykenetkö olemaan vastuussa lapsesta ollenkaan.
[/quote]

En ole tuo kelle vastasit, mutta pakko kysyä että mikäs sua ittees vaivaa? Oletko ihan aikuinen? Nimim. 2 sektioo 1 alakautta, ja sama kaava kaikissa kiintymyssuhteen muodostumiseen

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 06:37"]Vähän petyin, ei ollut helppoa kun kaikki lähipiirin naiset vetivät yli 4 kg vauvoja luomuna ja minä en saanut edes 3 kg rääpälettä itse pihalle :( Jäi ne puistokeskustelujen pätemiset muille äideille.
[/quote]
Siis mitkä ihmeen pätemiset? Missä ihmeen seurassa te ihmiset kuljette kun tuollaisilla pitää päteä? En ole koskaan 20 vuotta sitten tapahtuneiden synnytysten jälkeen kuullut kenenkään pätevän sillä että on synnyttänyt alakautta eikö sektiolla. Ja jos joku niin se on hävettävää että on mahtunut hirveä järkäle alapäästä. Alatiesynnytyksellä kehuskelu on yhtä tyhmää kuin se että sanoisi keskenmenon saaneelle että minäpäs olen niin hyvä ihminen äiti synnyttäjä että minulla ei ole ollut keskenmenoa. Keskenmenoihin eikä siihen miten synnytys menee voi mitenkään nainen itse vaikuttaa. Se kaikki menee miten menee. Älkää olko eläimiä.

Olisiko pitänyt? :D ennemmin olen hengissä, enkä muutenkaan koe missanneeni mitään :) maito nousi normaalisti, olis ollu varmaan kolmellekkin asti. Imetys loppui omaan mokaan 4kk, se harmittaa :/

En pettynyt. Olin helpottunut, kun vihdoinkin pääsin ultraan, kun olin sanonut kauan aikaa, ettei lapsi ole pää alas päin. Pelkäsin mitä synnytyksestä tulisi, kun olin pelännyt sitä jonkin verran jo muutenkin. No, lapsi istui vatsassa, napanuora pari kertaa kaulan ympärillä ja istukka jotenkin edessä. Pääsin sektioon, lääkäri ei edes suositellut alatiesynnytystä, kun ei ollut aikaa mennä röntgeniin. 

Sektio meni nopeasti, olin mielestäni ihan läsnä lääkkeistä huolimatta. Osastolla en lääkkeitä sitten enää ottanutkaan. Lähdin nopsaan liikkeelle ja pysyin liikkeellä, niin ei ollut paljoa kipuja. Maito nousi normaalisti ja sitä riitti. En ole katkera

Petyin. Hätäsektio, jolla pelastettiin meidän molempien henki. Kokemus oli jotenkin niin raaka ja raju verrattuna esikoisen normaaliin synnytykseen, ja alku lapsen kanssa oli hyvin erilainen. Maito nousi, mutta oma heikko kunto js lapsen viettämä aika osastolla vaikutti meidän välisen suhteen muodostumiseen. Luulen kokeneeni jonkinlaisen synnytyksen jälkeisen masennuksen tämän jälkeen, vaikka oli iso ristiriita pahasta olosta kun olisi pitänyt olla kiitollinen että säilyimme hengissä.